Katsaus Agritechnica 2019 -näyttelyn High-Tech-uutuuksiin – uutta teknologiaa ja monipuolista sähkönkäyttöä

Pöttinger Sensosafe on ratkaisu niittokoneen alle joutumassa olevan riistan havainnointiin. Esimerkiksi Kanadassa niittomurskaimeen joutuvat kauriinvasat ovat suuri ongelma. Järjestelmä tarkkailee kasvustoa, ja nostaa koneen automaattisesti ylös havaitessaan eläimen kasvuston seassa. (TA) Kuva: Tuomas Anttila

Walterscheid varustaa voimanottoakselit jatkossa QR-koodilla varustettuna. QR-koodi sisältää kokoonpanon täydellisen yksilöllisen sarjanumeron, joten varaosien tilaaminen on helppoa ja varmasti yhteensopiva. (TO) Kuva: Timo Oksanen

Standardia odotellessa Holmer on varustanut Terra-mallistonsa Reichhardt- ja Trimble-yhteensopivaksi. Molempien automaattiohjausjärjestelmä osaa suoraan komentaa renkaiden ohjauskulmia ilman rattirenkiä. (TO) Kuva: Timo Oksanen

Pienten saksalaisten työkonevalmistajien (Lemken, Grimme, Rauch, Krone jne.) yhteinen Isobus- terminaali on ollut menestys. Erilaisia malleja on kymmenen vuoden aikana myyty jo yli 53 000. Kuvassa uusin CCI 1200. (TO) Kuva: Timo Oksanen

MachineryGuideApp:iin on tullut uutena ominaisuutena hydrauliikan hallinta tabletista; vaatii lisäosan. Lisäksi tablet-telineitä on nyt tarjolla 10” kokoluokassa aiemman 7” lisäksi. (TO) Kuva: Timo Oksanen

Saksalaiset konevalmistajat ja opetus- sekä tutkimuslaitokset työskentelevät tiiviissä yhteistyössä mm. AgroTech Valley Forum -projektissa. Osnabrückin maatalouskorkeakoulussa toimii käytännönläheinen Agrar Robotik -keskus, jossa tutkitaan maatalouden automaatiosovellutuksia. (UO) Kuva: Uolevi Oristo

Teloilla varustettu automaattinostokone etenkin bataatille. Voitaneen ajatella tässä olevan jotain tulevaisuuden perunan nostoonkin. Periaate on, että robottikäsivarsi keräilee varsinaisen tuotteen muun materiaalin seasta ja laittaa sen laatikkoon – muu tavara palautuu takaisin peltoon. (RL) Kuva: Rami Lilja

DepthXcontrol on Isobus-yhteensopiva lisälaite, jolla muokkauskoneen työsyvyyden säätö voidaan automatisoida. Syvyyssäätö perustuu traktorin edessä olevalla maaperäskannerilla tehtyyn mittaukseen. Sen avulla yhdessä ennalta määritettyjen parametrien kanssa työkoneen työsyvyyttä säädetään reaaliajassa muokattavan maan ominaisuuksien mukaan. (TV) Kuva: Tapio Vesterinen

DJI toi suositun Phantom 4:n pohjalle rakennetun senttitarkan RTK-valmiuden. Tavallisen värikameran tilalle on vaihdettavissa kuvan multispektrikamera, jonka aaltoalueet on täsmätty myös NDVI- kuvannukseen sopiviksi. Samalla multispektrikamerassa on myös värikuvannuksen aaltoalueet, eli yhteensä kaistoja on 6 kpl. Myös auringon säteilyvoimakkuuden kenno löytyy. Multispektrikameran tarkkuus ei yllä varsinaisen vakiokameran tasolle. (JK) Kuva: Jussi Knaapi

Micasence tuo markkinoille seuraavan sukupolven multispektrokamerat, joista löytyy muun muassa samat aaltoalueet kuin tuoreista Sentinel-satelliiteista. Näin kuvien prosessointi ja tulkinta yhdenmukaistuu Sentinel-datan kanssa. (JK) Kuva: Jussi Knaapi

Soiloptix on alkujaan hollantilainen, nyt kanadalainen ns. passiivisensori, joka valmistajan mukaan kykenee mittaamaan maasta nousevan röntgensäteilyn eri isotooppeja. Varsin tiuhan referenssimaanäyteiden kalibrointiarvojen kautta saadaan peltolohkomittakaavan ravinnekarttoja kattaen useimmat agronomiset ravinteet. Koska kyse on epäsuorasta suhteellisesta mittauksesta, on riittävän taustadatan kerääminen edellytys luotettavuudelle. Laite on vielä pilottivaiheessa. (JK) Kuva: Jussi Knaapi

Trapview antaa reaaliaikaisen arvion erilaisista kasveja kiusaavista hyönteisistä. Houkuttimena käytetään hyönteisiä puoleensa vetävää feromonia. Ansaan lentävät hyönteiset kuvataan ja saadaan arvio tilanteesta. Tieto välittyy verkon kautta viljelijälle ja esimerkiksi neuvojalle. Näin on mahdollista vähentää torjuntakertoja ja säästää sekä luontoa että kustannuksia. (JK) Kuva: Jussi Knaapi

Veristech maaperäskannerin anturijalas on asennettavissa esimerkiksi myös kylvökoneeseen (kts. myös seuraava kuva). (JK) Kuva: Jussi Knaapi

Kylvökoneeseen asennettu maaperäskannerin anturijalaksella voidaan multavuuden ja kosteuden mukaan voidaan ohjata suoraan siemenmäärää tai lannoitetta (kts. edellinen kuva). (JK) Kuva: Jussi Knaapi

John Deerellä ollaan jo pitkällä kahden näytön toiminnallisuuden osalta. Monitoreista etummainen on traktoridatalle ja oikeanpuolimmainen työkoneelle tarkoitettu, ja tässä tapauksessa kyse on nimenomaan yleistabletista, (iOS tai Anroid). Yhteys verkkoon hoituu mobiiliyhteydellä JD-linkin kautta. Saman linkin kautta tulee myös esim RTK-korjaussignaali ja traktorin telemetrialiikenne. (JK) Kuva: Jussi Knaapi

Tutkimuslaitosten lisäksi myös suuret yritykset kehittävät omia tulevaisuuden ratkaisujaan. Näistä vain osa oli esillä yritysten omilla osastoilla vakuuttamassa yleisölle, että yritys panostaa myös pitkän tähtäimen tuotekehitykseen. Eniten tulevaisuuden verhoa raotti John Deere, joka esitteli osastollaan omia sähköisiä voimansiirtoratkaisujaan.

Monen yrityksen uudet palvelut perustuvat ns. Big Datan eli jo valmiina olevan tai esim. pelloilta eri työvaiheissa kerättävän tiedon hyödyntämiseen. Haasteena on kuitenkin tietoturva ja tiedon omistaminen – kenellä on oikeus hyödyntää pellolta tai tuotannosta kerättyä tietoa.