Maaperäskannaus pääsee pintaa syvemmälle

Jos lohkon maalajit vaihtelevat, pitäisi näytteenoton tapahtua vyöhykeittäin. EC-mittaus on työväline nykyaikaiseen näytteenottoon.
Stuart Alexander (vas.) ja John Lord esittelivät Veristechin EC-mittaustekniikkaa. Laitetta vedetään esimerkiksi pick-upin perässä rivakkaa vauhtia. Mittausalue ulottuu 90 sentin syvyyteen saakka.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Kaaviokuva kertoo, miten EC-mittaus toimii. Kiekkoelektrodien välissä kulkee sähkövirta, josta mitta-arvot saadaan. Mittaustekniikkaakin oleellisempaa on osata analysoida dataa ja tehdä siitä annosteluohjeistukset jatkotoimille.
Kaaviokuva kertoo, miten EC-mittaus toimii. Kiekkoelektrodien välissä kulkee sähkövirta, josta mitta-arvot saadaan. Mittaustekniikkaakin oleellisempaa on osata analysoida dataa ja tehdä siitä annosteluohjeistukset jatkotoimille.
Mittauksesta siirrytään EC-karttaan ja edelleen vyöhykkeisiin, joiden pohjalta maanäytteet otetaan. Annostelukartat sovitetaan tilan koneohjausjärjestelmiin soveltuviksi.
Mittauksesta siirrytään EC-karttaan ja edelleen vyöhykkeisiin, joiden pohjalta maanäytteet otetaan. Annostelukartat sovitetaan tilan koneohjausjärjestelmiin soveltuviksi.

Maanäytteet voidaan ottaa mittauksen ansiosta vyöhykeittäin, ja tarkentaa näin lohkon hoitoa, maalaji- ja ravinnekoostumukseen perustuen.

Veristech-yrityksen kehittämä maaperäskanneri mittaa maaperän sähköjohtavuutta, eli EC-arvoa noin metrin syvyyteen saakka. Käytännössä EC-arvo kertoo maalajien muutoksista pellolla. Paikkatietoon sidottuna laite tulostaa lohkon maalajivyöhykkeet paitsi pintakerroksesta, myös pohjamaasta.

Amerikasta rantautunut tekniikka on ollut Soil Quest -tuotenimellä laajemmassa käytössä joitakin vuosia. Nyt osana Agrii-yhtymää Soil Quest on saanut lisää puhtia. Käytössä on kymmenkunta EC-yksikköä. Itse tekniikka on peräisin jo vuosikymmenten takaa, vaikkakin se vasta nyt on tulossa laajempaan käyttöön Euroopassa. Valmistaja Veristech on toinen merkittävistä alan toimijoita. Heiltä on tullut jo uudempaakin tekniikkaa, esimerkiksi maan hiilipitoisuuden määrittelyyn ja on-line pH-mittaukseen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Maaperäkartoitus suunnittelun pohjana

Kun analyysi on tehty, ei peltoja

tarvitse skannata joka vuosi, kerta-ajo riittää. Tärkeää on kuitenkin saada tarkka paikkaan sidottu data lohkon maalajisuhteista myös pohjamaan osalta. Koko viljelyneuvontaprosessi jatkuu peruskartoituksen jälkeen, eri maalajivyöhykkeiden mukaan tarkennettuna.

Laitteen kiekkoelektrodit muodostavat plus- ja miinusnavat, joiden välinen virta mitataan. Tarkennettuna maan sähkönjohtavuus mitataan 30 ja 90 sentin syvyyksistä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Sähkönjohtavuuteen vaikuttavat lähinnä partikkelikoko ja kosteus. Viiteaineistoa löytyy paljon. Tiedossa on, että esimerkiksi saveksen ja hiekan sähkönjohtavuus on erilainen – saves johtaa sähköä hyvin ja hiekka huonosti.

Tarkalla analyysillä ennätyssatoja

Kun maalajien ominaisuudet on yhdellä pellolla määritelty, suoritetaan näytteenotto perusdataan pohjautuen. Varsinainen näytteenotto ohjautuu tämän tiedon perusteella. Kun erilaiset alueet on kartoitettu, voidaan esimerkiksi kylvötiheys, lannoitus ja hoitotoimet suunnitella tarkemmin.

Pohjoisamerikkalaisen UAP:n ja englantilaisen Masstockin tuore yhteenliittymä Agrii tarjoaa aplikaatiokarttojen tekoa osana palvelupakettia. Sen pohjalta asiakas saa halutessaan juuri omaan kylvölaitteeseensa tai ruiskuunsa sovitetun annostelukartan, joka ohjaa toimintaa pellolla.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Agriin palvelukonsepti jatkuu läpi kasvukauden kasvustokävelyn, satelliittikartoituksen ja muiden tekniikoiden avittamana. Sadonkorjuussa lopullinen onnistuminen näkyy, jos tulos ylittää asetetut tavoitteet. Agriilla on myös oma ns. 15 tonnin ohjelma, jossa haetaan viljojen satotasojen ennätyslukemia intensiivineuvonnan ja koetoiminnan avulla. n

Avaa artikkelin PDF