Yleisölle avoin Koneyrittäjät ry:n Konepäivät Mynämäellä 18.9.2021 – koneiden vilkkaan myynnin ohella myös kulutusosia menee kaupaksi

Koneyrittämisen kentällä on vipinä jatkunut normaalisti viime vuosien yleisen kaaoksen takana. Ja metsäpuolella teollisuuden investoinnit vahvistavat myös koneiden ja varusteiden kysyntää – sen kuuli monella osastolla.
Syyskuun kirpeää lauantaiaamua lämmitti pilvettömältä taivaalta paistanut aurinko. Mynämäellä järjestetyille Lounais-Suomen Konepäiville saapui rennolla fiiliksellä niin koneyrittäjiä, kuin alasta kiinnostuneita nuoria ja varttuneita kansalaisia.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Koneyrittämisen kentällä pandemia on näkynyt ilmeisen vähän – osaltaan se kertoo alan jatkuvasta ohjaamoissa tapahtuvasta ”etätyöstä”. Sen sijaan koneiden valmistajille pienien alihankintaketjujen katkeilu niiden alkupäissä on jumiuttanut tuotantoja. Se on näkynyt esimerkiksi moottorivalmistajille elektroniikkakomponenttitoimitusten viivästymisenä, lisäksi metsäkoneissa tilanne on erittäin paha hydrauliikan komponenttien osalla. Myös raaka-aineiden erittäin raju hinnannousu on asettanut kone- ja varustevalmistajat paineen alle.

Koneyrittäjät ry Konepäivät:

  • Konepäivät ovat yleisölle avoimia tapahtumia, joissa on näyttelytarjontaa yrittäjille ja alan yleistä esittelyä suuremmalle yleisölle
  • Näyttelyitä järjestetään kahden vuoden välein ja näyttelypaikat vaihtuvat
  • Tänä vuonna oli vuorossa Lounais-Suomen Koneyrittäjät ry:n järjestämä tapahtuma Mynämäellä
Näyttelyjen näkyviä vetonauloja ovat järeimmät konemallit. Ponssen osastolla oli paikalla kuormatraktorimalliston suurin, eli Ponsse Elephant. Suomessakin siirryttäneen metsäkonepuolella vähitellen Ruotsin malliin, eli näyttelyssä esitellään laajemmin koneiden eri kokoluokkia.
Näyttelyjen näkyviä vetonauloja ovat järeimmät konemallit. Ponssen osastolla oli paikalla kuormatraktorimalliston suurin, eli Ponsse Elephant. Suomessakin siirryttäneen metsäkonepuolella vähitellen Ruotsin malliin, eli näyttelyssä esitellään laajemmin koneiden eri kokoluokkia. Kuva: Tommi Hakala
OFA:n oma ensimmäinen metsäkonetelamalli Sisu on kohtuuhintainen yleistela, jonka valmistaa saman Nordic Traction -konsernin tehdas, kun Clark-telatkin. Telan hintaa on saatu alennettua perinteisemmällä sivulenkkilinjalla ja vain yhden tyyppisen, edullisemmin valmistettavissa olevan telakengän myötä.
OFA:n oma ensimmäinen metsäkonetelamalli Sisu on kohtuuhintainen yleistela, jonka valmistaa saman Nordic Traction -konsernin tehdas, kun Clark-telatkin. Telan hintaa on saatu alennettua perinteisemmällä sivulenkkilinjalla ja vain yhden tyyppisen, edullisemmin valmistettavissa olevan telakengän myötä. Kuva: Tommi Hakala
Metsätyö Oy:n Veli-Matti Varis oli paikalla esittelemässä yrityksen uusia kuorma-autoketjumalleja, sekä laajaa Olofsfors-metsäkonetelavalikoimaa. ”Telojen valinnassa osa etsii edelleen kaikkien kelien yleistelamalleja, osa hankkii olosuhteiden mukaiset telat.”
Metsätyö Oy:n Veli-Matti Varis oli paikalla esittelemässä yrityksen uusia kuorma-autoketjumalleja, sekä laajaa Olofsfors-metsäkonetelavalikoimaa. ”Telojen valinnassa osa etsii edelleen kaikkien kelien yleistelamalleja, osa hankkii olosuhteiden mukaiset telat.” Kuva: Tommi Hakala
Paikalla oli myös pienempiä markkinointiyrityksiä. Ensimmäistä kertaa messuilla olivat esillä myös Krpan-tuotteet, joita maahantuo I. Heinilä Oy Eurasta. Yritys on ottanut maahantuontiohjelmaan myös harvemmin Suomessa nähtyjä metristen halkojen niputuskoneita, sekä etualan hydraulisesti kippaavan nostolaitelavan.
Paikalla oli myös pienempiä markkinointiyrityksiä. Ensimmäistä kertaa messuilla olivat esillä myös Krpan-tuotteet, joita maahantuo I. Heinilä Oy Eurasta. Yritys on ottanut maahantuontiohjelmaan myös harvemmin Suomessa nähtyjä metristen halkojen niputuskoneita, sekä etualan hydraulisesti kippaavan nostolaitelavan. Kuva: Tommi Hakala

Metsäkonesektorilla ostetaan koko skaalaa

Metsäkoneiden valmistajilla koneiden kysyntä ja toimitukset kotimaahan ovat jatkuneet vahvoina, eikä metsäteollisuuden investointi-ilmoitukset ole ainakaan laskemassa yrittäjien intoa uudistaa konekalustoa. Näyttelyssä merkille pantavaa oli kiinnostuksen nousu konevalikoimien ääripäiden osalta, etenkin kuormatraktoreissa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Järeimpiäkin malleja on myyty Suomeen, ennen ne olivat satunnaisia. Samalla kysyntää on tullut myös kevyemmän pään konemalleille – metsäyhtiöilläkin on tarve tarjota pienemmillä koneilla tehtävää harvennusmetsien puunkorjuuta. Ollaanko vähitellen siirtymässä Ruotsin malliseen toimintaan, jossa metsänomistaja saa valita koneen koon ja puu hinnoitellaan sen mukaan?

Kun koneet liikkuvat, kulutusosia menee kaupaksi

Metsäkoneiden käyttöasteesta kertoo parhaiten telojen kauppa. Suurelta osin ketjujen käyttö on vähentynyt ja täystelavarusteiset koneet ovat jo enemmistönä, ympärivuotisen puunkorjuun vuoksikin. Telat ovat metsäkoneen järeimmät kulutusosat, ja maahantuojien edustajien kommenttien osalta telakaupassa ei ole ollut notkahdusta.

Viimeisten vuosien aikana telojen kehitystyössä on panostettu entistä enemmän käyttöiän pidentämiseen. Pewag tarjoaa pitonastamallia, jossa on saatu kovemman pinnan osuutta syvennettyä takomalla. Clark-teloissa taasen on siirrytty koko mallistossa epäsymmetrisillä tapeilla toteutetun ja pidempi-ikäisen Haggis-sivulenkkilinjan käyttöön.