Jokaisessa Suomessa 1960-luvun alussa saatavilla olleessa traktorissa oli perinteinen vaihteisto, jossa nopeuden vaihtaminen edellytti kytkimen käyttöä ja useimmiten vielä tuplapolkaisua, sekä pienemmälle pykällettäessä välikaasua. Ammattilehdissä ja -kirjoissa kerrottiin Internationalin Torque Amplifier -pikavaihteesta, jossa planeettapyörästön ja mekaanisen monilevykytkimen avulla voitiin muuttaa jokaisen vaihteen välitystä ilman kytkintä.
Vieläkin etevämpi oli kymmennopeuksinen Fordin Select-o-Speed, jonka voimansiirtolinjasta levykytkin puuttui kokonaan, mutta molemmat pysyivät toistaiseksi Amerikan ihmeinä. Länsisaksalaisissa International Farmall-traktoreissa oli niin ikään ilman kytkintä toimiva Agriomatic-pikavaihde, mutta niitä tuotiin meille vain muutamia kappaleita.
Pikavaihdekausi alkoi Suomessa ja monessa muussakin Euroopan maassa kevättalvella 1963, jolloin saataville tuli Massey-Fergusonin kehittämä Multi-Power. Sen sai valinnaisvarusteena englantilaisiin malleihin 65 MK2 ja 35 X De Luxe hintaan 850 markkaa. MF 65 maksoi tuolloin perusvarusteilla 8 580 mk, MF 35 X De Luxe 7 880 mk. Multi-Powerista oli hyötyä monessa työssä, mutta eniten varmaan viehätti lähes 10 kilometriä reippaampi huippunopeus. MF 65 viiletti kaasu kaakossa huikeat 36 km/h, mihin ei pystynyt yksikään muu tuon ajan traktori.
Multi-Power kehitettiin Massey-Fergusonin Detroitin yksikössä, jonka oli perustanut Harry Ferguson heti sen jälkeen, kun yhteistyö Fordin kanssa kariutui 1940-luvun lopulla näkemyseroihin voitonjaosta. Suunnitteluun osallistuneet henkilöt ovat hämärän peitossa. Onpa eräs Massey-Fergusoniin erikoistunut englantilainen traktorikirjailija epäillyt Multi-Poweria yhtymän ulkopuolelta tulleeksi keksinnöksi, mutta silloiset detroitilaiset MF:n työntekijät ovat vannoneet sen olevan alusta loppuun yhtymän oma innovaatio.
Multi-Power koostui hydraulipumpusta, ohjausventtiilistä, kytkinakselille lisätystä monilevykytkimestä ja siihen yhdistetystä hammaspyörästä. Hitaammassa asennossa voima siirtyi kytkinakselilla ja sivuakselilla olleen hammaspyöräparin välityksellä 3-nopeuksiselle siirtopyörävaihteistolle sillä erolla, että järjestelmään kuuluneen vapaakytkimen takia moottorijarrutus puuttui.
Multi-Powerin ollessa kytkettynä kytkinakselilla etummaisena olevalle monilevykytkimelle johdettiin paine, jolloin siihen yhdistetty hammaspyörä alkoi pyörittää sivuakselilla ollutta nopeamman välityksen hammaspyörää ja edelleen vaihteistoa. Tässä asennossa toimi täysi moottorijarrutus.
Multi-Power nosti perusnopeutta noin 30 %, ja se käytti samoja öljyjä kun voimansiirto ja hydrauliikka. Kunnollisen voitelun takaamiseksi pitkäaikaista hitaammalla alueella ajelua suositeltiin välttämään. Paikalliskäytössä Multi-Powerin piti olla samasta syystä nopeammassa asennossa. Järjestelmään kuuluneesta hammaspyörätyypin suurtehopumpusta saatiin painetta myös ulkopuoliselle hydrauliikalle, nostolaitetta käytettiin erillisellä 4-elementtisellä mäntäpumpulla.
Kun tiellä tai pellolla tarvittiin lisää voimaa, painettiin Multi-Powerin vipu ala-asentoon. Sama juttu, jos nopeutta piti muusta syystä alentaa, mutta alamäessä vauhti moottorijarrutuksen puuttuessa vain kiihtyi, minkä moni ensikertalainen oppi kantapään kautta.
Englantilaiset kehittivät menetelmää, missä vapaakytkimen virkaa toimittanut jousikuormitteinen siirtoholkki pakotettiin hydrauliikan avulla pysymään kytkettynä myös hitaammalla alueella, mutta sen toiminta ei ollut täysin varmaa. Toisaalta vapaakytkin suojeli voimansiirtoa ylikuormitukselta hitaammalle vaihdettaessa, joten sen annettiin olla entisellään.
Massey-Ferguson 35:ssä ja 65:ssä, sekä amerikkalaisessa mallissa 50 hyväksi havaittu Multi-Power siirtyi sellaisenaan vuoden 1964 lopulla esiteltyihin 100-sarjan traktoreihin 135, 140, 145, 150, 165, 175, 180, sekä 6-sylinteriseen 110 hv:n 1100-malliin. Pienet ranskalaiset mallit 122 ja 130 varustettiin osittain synkronoiduilla 8-nopeuksisilla laatikoilla. Multi-Power pysyi kuvioissa vuoteen 1993 asti, jonka jälkeen se korvattiin kehittyneemmillä systeemeillä
Hankkija otti laajasta MF-valikoimasta tuontiohjelmaansa neljä traktoria, joista MF 130 siirrettiin syrjään parin vuoden kuluttua, mutta tehokkaammat Massikat 135, 165 ja 175 kävivät kaupaksi sen verran hyvin, että MF valloitti välittömästi Fordsonin pitkään hallinnoineen ykköspaikan.
Multi-Powerista oli saatu paljon hyviä kokemuksia jo edeltäneistä malleista, minkä johdosta aika moni asiakas oli valmis maksamaan hieman ylimääräistä. Perusmallinen Massey-Ferguson 135 maksoi 9710 mk, Multi-Poweriin tarvittiin lisää 1560 mk. MF 165 kustansi 6-vaihteisena 10 910 mk, Multi-Powerilla 12 210 mk. Suurimmassa MF 175:ssä se kuului vakiovarusteisiin, kuten myös pari vuotta myöhemmin tulleeseen jättitraktoriin 1100, joita tuotiin vain näytekappaleet.
Suosituin malli oli tietenkin kysytyimpään vajaan 50 SAE-hevosvoiman luokkaan kuulunut 135, mutta vähänkään laajempia tiluksia viljellyt isäntä valitsi 62-hevosvoimaisen 165-mallin. Suurimmat erot edeltäneeseen 65-Massikkaan olivat ulkonäössä, paineensäädöllä, eli toisiopainonsiirrolla varustetussa hydrauliikassa ja planeettavähennyspyörästöissä, joissa oli nyt 3 kehäpyörää aiemman kahden sijasta. Uusi versio oli 955 markkaa kalliimpi, Multi-Powerina 1270 mk.
MF 165:n ensimmäisen version Perkins A4.203-moottori on 4-sylinterinen, 3,33-litrainen ja pitkäiskuinen (127 mm). Vääntömomentti oli hyvää brittitasoa 23 Nm/1300 rpm. Ruiskutuspumppu on jakajatyyppinen CAV, kuten muissakin MF-malleissa.
Voima siirtyy 10- ja 12-tuumaisen kaksoiskytkimen välityksellä 6-nopeuksiselle vaihteistolle, johon on saanut valinnaisvarusteena edellä kuvatun hydraulisen pikavaihteen. Voimanottoakselin saa pyörimään moottorin tai takapyörien tahtiin. Täydellä kaasulla akseli ottaa 715 kierrosta minuutissa, ajovoimanotolla taas 2,1 kierrosta metriä kohti.
Lukittavan tasauspyörästön molemmilla puolilla on kuivat 2-levyiset jarrut ja akseleiden päissä planeettatyypin vähennyspyörästöt, joilla on omat öljytilansa. Hydrauliseen nostolaitteeseen kuuluu painonsiirtojärjestelmä työntövarsitunnustelulla, sekä toisiopainonsiirto, jolla nostolaite saadaan kannattelemaan työkonetta tietyllä teholla, mikä siirtää painoa takapyörille.
Tuotoltaan 14 litran mäntäpumppua käytetään voimanottoakselilla, eli kytkimen ollessa kokonaan pohjassa, hydrauliikka lakkaa toimimasta. Nostoteho on 1520 kiloa.
Valinnaisvarusteena ollut ohjauksentehostin on etukehdossa, painetta tuottaa jakopäähän yhdistetty hammaspyöräpumppu. Etupyörät ovat kokoa 7.50 x 16, takana 12.4/11 x 36. Massey-Ferguson 165 painaa vakiovarusteilla säiliöt täynnä ilman ohjaamoa 2100 kg.
Vuonna 1968 moottori vaihtui lyhytiskuisempaan, mutta poraukseltaan suurempaan 65 hv:n Perkinsiin A4.212, joka ei pitkänlinjan Massikka-miesten mielestä ollut ainakaan parempi. Seuraava merkittävämpi muutos tehtiin 4 vuoden kuluttua, jolloin kuivat levyjarrut vaihtuivat öljykylpyisiin.
Meillä 165:n teholuokassa on 1960-luvun puolivälissä ollut tarjolla kaikkiaan 7 traktoria, joista MF on ollut kevein ja toiseksi halvin. Useimmat viljelijät ja aika monet urakoitsijatkin ovat tehneet valintansa David Brown 990:n, Ford 5000:n, MF 165:n ja Nuffield 10/60:n joukosta.
Samaan noin 11 000 markan hintaluokkaan ovat kuuluneet myös Deutz D5505 ja John Deere 710, mutta ne olivat monilla Suomen kolkilla täysin tuntemattomia merkkejä. Boxer-Volvo ja saksalainen McCormick 624 ovat myös olleet 60-hevosvoimaisten ryhmässä, mutta ne olivat tonnitolkulla kalliimpia. Mainituista traktoreista MF 165 oli tuolloin ja pitkään sen jälkeenkin varmasti eniten myyty noin 60-hevosvoimainen.
Nurmolaisen Matti Jaskarin Suomen laajimmasta traktorikokoelmasta löytyi uudenveroiseen kuntoon entisöity vuoden 1965 MF 165 Multi-Power, jonka hän ystävällisesti luovutti koeajettavaksi. Myöhemmistä "Satakuusvitosista" tämä yksilö poikkesi avomallisen istuimen, pyöreämuotoisten lokareiden ja levypyörien puolesta. Multi-Powerin lisäksi kuljettajan mukavuutta oli aikanaan varmistettu ohjauksentehostimella.
Vanhempiin MF-malleihin tottunut traktoristi on kotiutunut välittömästi 165:n ohjaimiin. Hallintalaitteet ovat samoilla paikoilla kuin 35:ssä ja 65:ssä, eikä toiminnoissa ole muutamia hydrauliikan lisähienouksia lukuun ottamatta juurikaan eroja. Ohjaimiin pääsee hyvin molemmilta puolilta, mikä ei ollut itsestään selvyys vielä 1960-luvullakaan. Esimerkiksi Bison-Volvoon kivuttiin takaapäin.
Ohjaamojärjestelyt ovat suunnilleen samanlaiset kuin muissakin tuon ajan brittitraktoreissa. Vasemmalta voimansiirtokotelon kupeessa on voimanottoakselin kytkentä, edessä ajovoimanotto, keskellä vapaa ja takana 540 rpm. Tavallisen voimanoton voi kytkeä traktorin liikkuessa, kun kytkinpoljin on aivan pohjassa, mutta ajovoimanottoa kytkettäessä traktorin on oltava pysähdyksissä.
Vaihdevivut ovat vaihteistokotelon päällä, Multi-Powerin namikka kojetaulussa ohjauspyörän vasemmalla puolella. Käsikaasu on ratin oikealla sivulla ja jalkakaasu muista merkeistä poiketen jarrupolkimien edessä. Tasauspyörästön lukon poljin löytyy vakiopaikaltaan, samoin monipuolisen hydrauliikan vivut. Näkyvyys on avotraktoreiden tapaan erinomainen joka suuntaan.
Massey-Fergusonin käynnistäminen poikkeaa totutusta sikäli, että avainta oikealle käännettäessä traktori alkaa heti startata, ei ole mitään virta päällä tai päältä pois asentoja. Kylmällä kelillä käännetään avainta vasempaan ja odotetaan, että imusarjasta kuukuu vaimea tupsahdus, jolloin siellä olevassa Thermostartissa syttyy liekki. Seuraavaksi käännetään avainta edelleen vasempaan, jolloin moottori toivon mukaan käynnistyy. Kertojavivun on startatessa oltava vapaalla.
Sähkökäynnistys on ainoa tapa saada Multi-Power tulille, sillä hinaaminen ei onnistu. Kiellettyä se ei ole, mutta moottori ei pyörähdä, koska monilevykytkimelle ei kehity painetta, hitaammassa asennossa taas vapaakytkin estää hyvän yrityksen.
Liikkeelle lähdetään samalla tavoin kuin millä tahansa kovalla laatikolla varustetulla traktorilla, eli kytkinpoljin puoleenväliin, jolloin ajovoimansiirron rattaat lakkaavat pyörimästä, vaihdetta silmään ja kytkin maltillisesti ylös.
Multi-Powerilla vauhtia lisättäessä on syytä löysätä kaasua, jolloin vältytään nytkähdykseltä. Eräs puutavara-ajuri on kyllä kertonut, että kun perässä on täysi tukkikuorma, niin minkäänlaista nytkähdystä ei tunnu edes täydellä kaasulla. Se on varmasti totta, mutta kuluvat siinä Multi-Powerin levytkin ennätysajassa loppuun.
Nykäyksetön pikavaihteen käyttäminen vaatii tottumista, mutta onnistuu lopulta. Jyrkkään mäkeen ajettaessa ja voimien ehtyessä napataan vipua hitaammalle, mutta alamäkeen tultaessa on syytä siirtyä taas nopeampaan asentoon, jos halutaan hyödyntää moottorijarrutusta. Hitaammalla puolella vaihteisto on alamäessä käytännössä vapaalla, jolloin ollaan jarrujen varassa, jotka vanhoissa Massikoissa ottavat harvemmin tasaisesti.
Perusvaihteiden pykältäminen onnistuu paremmin Multi-Powerin hitaammassa asennossa, nopeammalla puolella kytkin on poljettava pohjaan asti, mutta hitaammalla riittää puoliväli.
Täysillä päästellen mennään parta harallaan, nykytraktoreille 35 km/h ei ole minkäänlainen vauhti, mutta vanhalle avotraktorille siinä on kyytiä vähintään riittävästi, jarrujen puolesta huomattavasti liikaakin. Kytkinpoljin on tuhottoman korkealla kaksoiskytkinsysteemin takia ja sen takia hyvin kömpelökäyttöinen, mutta jos voimanottoakselia ei tarvita jatkuvasti, niin välitystangossa on toinenkin liitäntä, jolla poljin saadaan alemmas.
MF 165 on ajo- ja käyttöominaisuuksiltaan ollut pätevä traktori, kaiketi myös kestävä. Multi-Power on 1960-luvulla ollut mainio varuste, mutta seuraavalla vuosikymmenellä jo kilpailijoiden pikavaihteisiin verrattuna kovin alkeellinen. Hydrauliikka on ollut toiminnoiltaan erinomaisen monipuolinen, mutta kaikki sen salat eivät ole avautuneet käyttöohjeen ensimmäisellä lukukerralla, kaikille eivät koskaan. Transportit, positionit, pressuret, constant pumpingit ja draftit ovat saattaneet viedä enimmän opiskeluinnon.
Useimmat tai ehkä peräti kaikki MF 165 Multi-Powerin hankkineet viljelijät ovat olleet traktoriinsa tyytyväisiä, ja merkki on pysynyt samana entisen palvelijan vaihtuessa uuteen tai jäädessä aputraktoriksi. Pellolla 165 on toiminut paremmin kuin useimmat muut merkit, mutta metsätraktorin tai kaivurin peruskoneeksi on ollut parempiakin vaihtoehtoja.
Runsaat kiitokset Matille koeajosta ja tietoiskusta.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
