Vuonna 1956 esitelty Valmet 33 -traktori oli kotimaisen dieseltraktorin perusta – keskeneräinen traktori sisälsi paljon vikoja

Valmet 33 -traktoria valmistettiin vuosina 1957–59 Tourulassa, Jyväskylässä.  Kuva: Kimmo Kotta

Englantilaiset jäivät hopealle, siellä toimi vajaat 30 traktoritehdasta. Valtaosa Euroopan silloisista traktorivalmistajista kuitenkin lopetti toimintansa muutamassa vuodessa.

Suomen traktoriteollisuusrintamalla ei ollut näin vilkasta, mutta lopputulos oli sama. Vaasalainen Haldin Oy yritteli traktorin valmistamista heti rauhan tultua, mutta tuotanto jäi yhteen tusinaan. Kömpelön ja vanhanaikaisen Vaasa-traktorin valmistus päättyi v. 1948.

Pitemmälle pääsi tamperelainen Takra, joka teki vuosina 1949–54 vajaat 800 traktoria. Tässä tapauksessa lopettamisen syynä oli kilpailukyvytön hinta, traktorit kun jouduttiin tekemään lähes käsityönä. Valmet oli päässyt hyvään alkuun "Piikkilangankiristäjillään", Takran poistumisen myötä avautui markkinoita myös suuremmalle kotimaiselle traktorille.

Diesel-traktorin hinnasta, käynnistyvyydestä ja huollosta oli viljelijöitä varoiteltu pitkin 50-luvun alkua, mutta uudet suoraruiskutteiset ja halvat Fordson Majorit, David Brownit ja Nuffieldit jättivät asiantuntijoiden pelottelut omaan arvoonsa. Suuremman Valmet-mallin suunnittelu alkoi vappuna 1955 ja moottoriksi valittiin ennakkoluulottomasti 3-sylinterinen suoraruiskutusdiesel. Kaiketi toisena koko maailmassa, sillä ruotsalainen Bolinder-Munktell oli käyttänyt samantyyppistä moottoria BM-36-traktorissaan vuodesta 1952 lähtien.

Traktoreita oli alettu käyttää myös metsätöissä, minkä DI Olavi Sipilän johtama suunnitteluryhmä otti huomioon traktorin rakenteen kehittelyssä. Maavarasta piti tulla korkea ja traktorin pohjasta tasainen. Erilliseen valurunkoon tuli runsaasti kiinnityspisteitä kiinteille työkoneille ja varusteille. Vaihteisto suunniteltiin hyvin lyhyeksi, näin saatiin kytkimen ja voimansiirron väliin vapaata tilaa, johon sijoitettiin polttoainesäiliö. Voimansiirron ja osittain myös moottorin kehittämä lämpö piti nyt polttoaineen juoksevana, mikä helpotti traktorin talvikäyttöä, sillä tuohon aikaan polttoöljyjen talviominaisuudet olivat heikot. Samalla valurakenteinen säiliö toimi traktorin välirunkona.

Takran valmistus oli kaatunut korkeisiin valmistuskustannuksiin, eikä Valmetilla haluttu tehdä samaa virhettä. Rakenteessa pyrittiin yksinkertaisiin ja halpoihin ratkaisuihin, moottoristakin tehtiin 3-sylinterinen osittain sen takia, että siinä oli vähemmän osia kuin 4-sylinterisessä. Polttoaine- ja sähkölaitteissa ei nuukailtu, ne hankittiin Boschilta.

Uusi Valmet 33 D esiteltiin suureellisesti Helsingin Messuhallissa marraskuun 14. päivänä 1956 ja paikalle oli kutsuttu arvovieraita aina tuoreesta presidentti Urho Kekkosesta lähtien. Traktori oli saatu suunnittelijoiden pöydältä tuotantoon ennätysnopeasti, mutta se kostautui. Varsinaisia koetraktoreita tehtiin vain 5 kpl, jonka jälkeen oli vuorossa 327 kappaleen sarja, joka myytiin viljelijöille. Tässä vaiheessa traktori oli vielä pahasti keskeneräinen, mitä vahvisti myös Vakolan tekemä koetus. 1500 tunnin aikana traktori hajosi lähes joka paikasta lukuun ottamatta moottoria, jonka viat rajoittuivat vuotavaan polttoaineputkeen ja pariin katkenneeseen venttiilinjouseen.

Valmet 33 sai käyttöominaisuuksistaan arvosanan hyvä, mutta kestävyydestään heikoimman mahdollisen, eli hyvin huono. Itäkoneille annettiin tällaisten lausuntojen harjakaisiksi myyntikielto, mutta tässä tapauksessa kaikki meni luonnollisesti tuotekehityksen piikkiin. Valmistaja teki traktoriin vajaat 30 muutosta, joiden myötä etenkin kestävyys parani ratkaisevasti.

Valmet 33 oli jatkuvan parantelun alaisena vuoteen -59 saakka, jolloin se korvattiin uudella 359-mallilla. Suurin muutos edeltäjään oli lähes kokonaan uudistettu hydrauliikka: hihnavetoinen pumppu vaihtui nokkapumpuksi ja entinen voimansiirron öljyjä käyttävä järjestelmä korvattiin omalla 10-litraisella säiliöllä. Pienempiin muutoksiin kuului mm. mittariston sijoittaminen kojelautaan.

Kotimaisia koneita pidettiin 50-luvulla huomattavasti ulkomaisia heikkolaatuisempina, eikä aina syyttä. Osittain uskottavuussyistä Valmet alkoi havitella traktoreilleen vientimarkkinoita, teemalla "jos kone kelpaa vientiin, niin miksei myös kotimarkkinoille". Ensimmäinen näyttö oli sadan Pikku-Valmetin vienti Turkkiin vuosina 55–56. Uutta 33 D-mallia lähetettiin testeihin Puolaan, Espanjaan, Kiinaan ja Brasiliaan. Viimeksi mainituissa tärppäsi. Kiinaan vietiin heinäkuusta -58 alkaen yhteensä 350 kappaletta 33- ja 359-mallia, Brasilian vienti käsitti 1250 traktoria. Jatkossa Brasilia halusi tuottaa itse traktorinsa ja valitsi muutaman valmistajan, joille annettiin mahdollisuus aloittaa traktoriteollisuus Brasiliassa. Valmet kuului valittuihin ja ensimmäiset Valmet do Brasilin 360 D-traktorit tulivat Mogi das Gruzesiin rakennetun tehtaan linjalta joulukuussa -60. Malli oli MWM-moottoria lukuun ottamatta sama kuin suomalainen 359 D.

60-luvun koittaessa Valmet oli nousemassa traktorimarkkinoiden kärkikolmikkoon, avain lopulliseen menestykseen oli uudelleen muotoiltu ja tekniikaltaan hieman uudistettu Valmet 361 D.

Kuva: Koneviestin toimitus

Avaa artikkelin PDF