Belarus MTZ-920 -traktori tarjosi vanhaa tekniikkaa uusissa kuorissa – suora etuakseli mahdollisti suuremman pyöräkoon

Belarus MTZ-920 -traktoria on valmistettu vuodesta 1997 lähtien Minskissä, Valko-Venäjällä. Kuva: Kimmo Kotta

Matalan bruttokansantuotteen valtioissa ei ole varaa kovin moderniin tekniikkaan, eikä valmiuksia sen ylläpitoon. Niinpä monessa aasialaisessa ja afrikkalaisessa maassa käytetään yhä vanhanaikaisia koneita, mikä on taannut varmat markkinat valkovenäläiselle perus-Belarukselle. Minskissä valmistetaan edelleen traktoreita vuonna 1963 esiteltyyn tekniikkaan perustuen.

Ensimmäinen muitakin kuin SEV-maita ja Kuubaa laajemmalti kiinnostanut Belarus-malli oli vuonna 1963 valmistunut kokonaan uusi MTZ-50, mutta kovin suuria määriä ei neuvostoliittolaisten maatalouskoneiden vientiyritys Traktoroexport saanut länteen ujutettua. Vanhahtava ulkonäkö, omintakeinen tekniikka ja vaihteleva laatu arveluttivat.

Vuosikymmenen vaihteessa painonsiirtojärjestelmää uusittiin ja muotoilu muutettiin kulmikkaammaksi. Pian esiteltiin tehokkaampi versio MTZ-80, josta oli MTZ-50:n tapaan tarjolla myös omaperäinen neliveto. Mainittavimmat erot olivat suorasuihkutteiseksi muunnellussa moottorissa, mekaanisessa pikavaihteessa, joka tarjosi 18 nopeutta eteen ja neljä taakse, kaksinopeuksisessa voimanotossa sekä tasauspyörästön hydraulisessa levylukossa. Mitoiltaan ja perusolemukseltaan uusi malli oli edeltäjän kaltainen.

Alkuperäisen etukammioisen MTZ-50:n valmistus päättyi 80-luvun puolivälissä, jolloin esiteltiin myös 100-hevosvoimainen turbomalli MTZ-102. Belaruksen alkuperäinen hytti jouduttiin lähes kaikissa läntisissä vientimaissa korvaamaan paikalliset määräykset täyttävillä ohjaamoilla. Vasta 80-luvun lopulla viranomaiset alkoivat hyväksyä tehtaalla asennetut valkovenäläiset kopit, joiden myötä vientimallit saivat lisänimen Agross.

Neuvostoliiton hajoaminen tiesi hankaluuksia sikäläisille traktoritehtaille, sillä kotimarkkinoiden menekki ei ollut enää yhtä varmaa. Minskin MTZ-tehdas pärjäsi muutoksessa vähimmillä vaikeuksilla, ja heinäkuussa 1995 valmistui 3 000 000:s traktori, joista 500 000 oli ollut vientikoneita. Tuolloin esiteltiin uudistettu mallisto, jonka tehokkain traktori oli kuusisylinterinen turbo MTZ-1221.

MTZ-80 säilyi tuotannossa, ja sen luksusvaihtoehdoksi tuli MTZ-820, jossa oli uudenlainen vino konepelti ja maski. Moottori oli entinen 4,75-litrainen, mutta kaiketi päästömääräysten takia siitä ei löytynyt samaa sitkeyttä kuin aiemmasta versiosta. Lisähintaan sai 14-nopeuksisen synkrolaatikon ja nelivetomalleihin myöhemmin suoran etuakselin, joka mahdollisti suuremman pyöräkoon.

Uudistuksissa menetettiin kuitenkin muutama Belarukselle tyypillinen ominaisuus. Suorassa etuakselissa ei ollut enää jousitusta, ja taka-akselin tasauspyörästön lukon automaattitoiminto oli poistettu. Aiemmassa mallissahan lukkoa voitiin pitää päällä koko ajan, ja se irtosi, kun etupyöriä käännettiin, ja kytkeytyi takaisin pyörien ollessa suorassa. Ulkopuolisia hydraulisylintereitä varten oli nyt kolme venttiiliä, mutta kaksitoiminen nostolaite toimi vain osateholla. Ainoiksi entisajan erikoisuuksiksi jäivät automaattisesti kytkeytyvä neliveto ja voimanoton planeettakytkin.

Seuraavassa 2000-luvun alun kolmossarjassa muotoilu oli vaihtunut pyöreämmäksi, ohjaamo aiempaa paremmaksi ja muutamia toimintoja oli sähköistetty. Tarpeellisin uudistus olivat öljykylpyiset levyjarrut. Uuden malliston ohella tarjolla pidettiin aiempiakin malleja, ja pidetään jatkuvasti. Pitkälti MTZ-80:n kaltainen Belarus 510 on valmistusohjelmassa vieläkin. Mallistosta löytyy jo melko nykyaikaisiakin koneita, tehokkaimmillaan 360-hevosvoimaisia, mutta viennit länteen päin ovat viime vuosina hiipuneet ja nyttemmin loppuneet kokonaan, mikä jäänee pysyväksi tilaksi.

Neuvostoliittolaisten maatalouskoneiden markkinointia varten 70-luvun lopulla perustettu Agroma siirtyi sen omistajiin kuuluneen Noveran, eli Hankkijan konkurssin jälkeen venäläisomisteisen Konela-Belaruksen haltuun. Traktorikauppa jatkui entisellään, mutta ei samanlaisessa laajuudessa kuin 80-luvulla, jolloin myytiin parhaimmillaan lähes 400 Belarusta vuodessa.

Osansa menekin heikkenemiseen oli saatavuudessa. Tehdas kyllä tuotti traktoreita edelleen hurjia määriä, mutta niitä myytiin nihkeästi Suomeen. Tilanteeseen johtaneista syistä on kerrottu monenlaisia versioita. Kysyntäkin oli reilussa laskussa, jähmeä ja monen mielestä vanhanaikainen Belarus ei sopinut EU-aikaan siirtyneen nykyviljelijän kalustoon. Halpa hinta, raaka voima ja simppeli tekniikka eivät enää olleet myyntivaltteja koko ajan enemmän ja enemmän sähköistyvien kilpailijoiden joukossa.

Meillä Belarukset myytiin 1970-luvun alusta lähtien omilla tyyppinumeroinneilla. Niinpä uudistettu luiskapeltinen MTZ-820 sai täällä nimen Belarus 920. Maahantuojana ennätti olla lyhyen aikaa Agroma, joka kaatui v. 2001. Hieman aiemmin Belaruksia oli markkinoinut yhtä lyhyen jakson Mateko Oy. Viimeinen suomalainen Belaruksen maahantuoja oli Agroman entisen huoltopäällikkö Jaakko Pirisen perustama Agri-Kymi Oy, joka sai parhaimpina 2000-luvun alkuvuosina kaupaksi vajaat 40 traktoria.

Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje