Valmet 702 4x4 -traktori oli varustettu nelivedolla, mikä oli 1970-luvulla harvinaisuus – osa traktorikauppiaista piti nelivetoa turhana ja kalliina varusteena

Valmet onnistui vuonna 1973 nousemaan Suomen pysyväksi markkinajohtajaksi pitkäaikaiselta kakkostilaltaan. Johto ei alussa ollut kovin selvä, eroa Massey-Fergusoniin oli 287 kpl. Nyt tuollainen etumatka olisi huomattava, mutta tuohon aikaan myytiin vuosittain noin 10 000 uutta traktoria.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Valmetin nousua vajaan neljänneksen osuuksille auttoivat uudet ergonomiamallit 502, 702 ja 1102, sekä lakot Englannissa, jotka seuraavana vuotena tuplasivat eron kakkostilan jakaneisiin MF:ään ja Fordiin – asiakkaat joutuivat odottamaan brittitraktoreitaan jopa kuukausien ajan, kotimaisen sai heti.

Valmet varmisti jatkossa paalupaikkaansa monilla vuosittaisilla uutuuksilla. Turbotettu 702:n S-versio meni hyvin kaupaksi, mutta isoon 1502-telitraktoriin kulutettu raha ja aika menivät muutamia komponentteja lukuun ottamatta hukkaan. Samoin kävi esikuivatetun säilörehun tekoon tarkoitetulle Valtra Rehuri -työkoneketjulle, asialla oltiin 10 vuotta etuajassa. Vuosikymmenen puolivälin jälkeen Valmet alkoi panostaa tosissaan nelivetoihin ja ajoitus oli tismalleen oikea.

Pellolle ja metsään

Vuoden 1973 uutuusmalli 702 oli tekniikaltaan samanlainen kuin sitä edeltänyt Valmet 700 MK2, mutta muotoilultaan ja ergonomialtaan pienemmän 502:n kaltainen. Voimansiirtoon oli tehty muutamia pakollisia vahvistuksia ja järjestetty nostolaitteeseen 150 kiloa lisätehoa. Valmetin Kuoreveden tehtaan tekemä ohjaamo oli aikansa huippua: hiljainen ja lämmin, mutta ei kovin tilava. 702 ja 19 SAE-hevosvoimaa tehokkaampi 702S olivat tyypillisiä isompien tilojen traktoreita, jotka korkeamaavaraisina ja sileäpohjaisina soveltuivat hyvin myös metsätöihin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Fiatia edustanut Työväline Oy oli panostanut vahvasti nelivetoihin, onnistuen nostamaan kysynnän 1960-luvun noloista lukemista yli 500 traktoriin vuodessa, joista n. 70 % oli 1970-luvun puolivälissä 4-vetoja. Tuolloin esitellyt keskikardaanilla ja aiempaa isommilla etupyörillä varustetut mallit 780 DT ja 880 DT oli suunniteltu alusta alkaen nelivetoisiksi, aiemmin vetävä etuakseli oli ollut lähinnä jälkiasennuksen kaltainen lisävaruste. Neuvontaväki ja enimmät traktorikauppiaat pitivät nelivetoa turhana ja kalliina varusteena, mutta varoitteluista huolimatta pari supermärkää syksyä sai viljelijät kiinnostumaan nelivedoista. Valmet iski kaukoviisaasti tähän saumaan, tarjoamalla Fiatin opeilla toteutettuja nelikkoja.

Neliveto ei ollut Valmetille uusi asia, runko-ohjattu juontotraktori oli tullut markkinoille v.1964, melko vanhanaikaisella Ewald Speth -etuakselilla varustetut mallit 900 ja 1100 valmistuivat 5 vuotta myöhemmin. Isoja ja kömpelöliikkeisiä neliveto-Valmeteja ostivat urakoitsijat, eikä heistäkään kovin moni, neljässä vuodessa valmistui ehkä 100 konetta.

4-veto otettiin uudelleen ohjelmaan v.1976, jolloin tarjolle tuli huomattavasti järeämpi NAF-etuakselinen 1102, josta oli saatavana myös erityinen Vapo-malli. Vuotta myöhemmin, yhtä aikaa Valtra Rehureiden kanssa, esiteltiin 4-vetoinen 702, jossa oli italialainen Carraron etuakseli.

Nelivetoinen, teollisuuskuvioisilla etupyörillä varustettu 1102 oli selkeästi urakkakone, mutta 702 ja 702 S enempi maatalouden yleiskäyttöön tarkoitettu. Tuohon aikaan suurina pidetyt 13.6 x 28 -etupyörät kääntyivät 40 astetta, mikä mahdollisti kurvailun kohtuullisen pienessä tilassa. Planeettavälitysten ja suojatun keskikardaanin ansiosta maavaraa oli lähes puoli metriä, mistä oli etua metsäajossa. Kiikarissa eivät olleet yksistään maatalouden tarpeet, nelivetohankkeisiin panivat uutta vauhtia Korialle Kymen Pioneeripataljoonalle ostetut 15 nelivetoista Belarusta, jotka pienistä etupyöristään huolimatta selvisivät armeijan lumikokeissa huomattavasti takavetoisia Valmeteja paremmin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Maailmanmestarikin ajoi nelivedolla

Kun Valmet alkoi suunnitella 702:n nelivetoversiota, noin 5 % uusista traktoreista oli 4-vetoisia, vuosikymmenen lopulla 35 %. Tuolloin apajilla olivat jo kaikki merkit, mutta Fiatia, Samea, John Deereä ja itätraktoreita lukuun ottamatta läheskään kaikista malleista ei ollut vielä nelivetovaihtoehtoa.

Valmetin ankean ruskeasävyiset värit vaihtuivat kirkkaampiin v.1979. Samalla 702:n kuivaputkimoottori vaihtui märkäputkiseen ja 215 kuutiosenttiä tilavampaan, tehojen säilyessä entisellään. Muita muutoksia olivat tehokkaampi nostolaite, tilavampi tankki ja yhtenäinen takalasi. Aiempi S-malli oli nyt alentavalla HiTrac-lisävaihteella varustettu 903. Saman mekaanisen vaihteen sai aiempaan tapaan lisävarusteena myös 702-Valmetiin, jolloin tyyppinä oli 703. Sittemmin molemmat mallit korvattiin turbotetuilla 802:lla ja 803:lla, jollaisella teki viljelytöitään Valmet mainoksissa tiheään esiintynyt motocrossin maailmanmestari Heikki Mikkola. Vuodesta 1981 lähtien Valmetin johtoasemaa Suomen nelivetojen ykkösmerkkinä vahvistettiin vielä 3-sylinterisellä 602:lla ja sen turbomallilla.

Nelikko-Valmet toimi hyvin pellolla ja metsäajossa, mutta raskaassa turvesuokäytössä riesana olivat voimansiirto-ongelmat. Niitä oli erityisen runsaasti mallissa 903, järeämmin toteutetut 1102 ja myöhempi 1203 olivat paremmassa maineessa. Vaivat päättyivät uuden Volvo BM Valmet -malliston tulemiseen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY