Valmet 855 -traktorin turbiinikytkin suojasi voimansiirtoa äkillisiltä iskuilta – kytkimestä hyötyä kuormaajakäytössä ja metsäajossa

Takavuosina jouduttiin tyytymään vähempään, 1950-luvulla vaihtoehdot rajoittuivat yleensä erilaisiin pyöräkokoihin, sekä kaasutin- tai dieselmoottoriin.

Seuraavalla vuosikymmenellä saattoi valinnaisvarustelistassa olla jo puolenkymmentä erikseen hinnoiteltua kohdetta, kuten kaksoiskytkin, ohjauksen tehostin, erillinen käsijarru, maatalousvetolaite, ryömintävaihteisto sekä muutaman merkin kohdalla myös tuolloin harvinainen neliveto.

Käytännössä asiakas joutui tyytymään sellaiseen traktoriin, joka sattui sillä erää maahantuojan varastossa olemaan. Jälleenmyyjät pystyivät asentamaan ennen koneen luovutusta tehostimia ja ryömintävaihteistoja, joissakin tapauksissa vetäviä etuakseleitakin. Kaksoiskytkimellä tai muulla teknisemmällä voimansiirrolla varustetut traktorit tulivat maahantuojien ennakkotilausten perusteella. Jos sisäänostajan arviot niiden tarpeesta olivat olleet alakantissa, joutui asiakas odottamaan seuraavaa tuontierää.

Myös Valmet teki 1990-luvulle asti traktoreita varastoon, joka kasvoi kysynnän tyrehtyessä hyvinkin laajaksi. Erikoisvarusteltujen mallien tekemisessä oli oma riskinsä, niiden menekkiä kun oli hankala ennakoida. Niihin kuuluivat turbiinikytkimillä varustetut Valmetit 755 ja 855.

Turbiinikytkin patentoitiin jo vuonna 1904, ajoneuvokäyttöön sitä alettiin soveltaa parikymmentä vuotta myöhemmin. Sotien jälkeen esitelty saksalainen Allgaier oli ensimmäinen tunnetumpi sen lajin traktori. Moottorin ja tavallisen kytkimen väliin sijoitettu järjestelmä koostui vauhtipyörän yhteydessä olleesta pumppupyörästä ja sen sisältämästä öljykylpyisestä turbiinipyörästä, josta voima johdettiin varsinaiselle kytkimelle.

Kun pumppupyörän nopeus kasvoi, sinkoutui öljy ulkokehälle ja turbiinipyörän siipiin, jolloin sekin alkoi pyöriä – pienemmillä kierroksilla pumppupyörää hitaammin, korkeammilla samaan tahtiin. Koska moottorin ja voimansiirron välillä ei ollut mekaanista yhteyttä, syntyi tehohävikkiä noin 5 % verran tilanteesta riippuen. Vastineeksi saatiin pehmeämmät liikkeellelähdöt ja jokseenkin täydellinen suojaus molemminpuolisilta iskuilta, moottori ei sammunut kovallakaan vedätyksellä. Pitoonkin turbiinikytkin vaikutti, sillä pyörät eivät luistaneet yhtä herkästi.

Turbiinikytkimestä oli eniten hyötyä kuormaajakäytössä ja metsäajossa. Valmetia käytettiin runsaasti juuri näissä töissä, niinpä Suolahdessa päätettiin 1980-luvun lopun uudistuksissa lisätä mallistoon Voith-turbiinikytkimillä varustetut Valmetit 755 ja 855. Perusrakenne oli sama kuin malleissa 705 ja 805. Ainoa merkittävämpi ero turbiinikytkimen lisäksi oli 40 litraa normaalia pienempi polttoainesäiliö ja noin 15 000 markkaa kovempi hinta.

Turbiini- eli Hi Trol -Valmetit menivät yllättävän hyvin kaupaksi ja harvempi katui ostostaan. Ajaminen oli jouheaa, kunhan malttoi opetella oikean tekniikan. Varsinkin vanhempien kuljettajien tapa körötellä reippaalla tyhjäkäynnillä oli syytä unohtaa. Samoin kaltevalle pinnalle vaihteen varaan pysäköinti: käsijarrua piti käyttää aina. Tarkassa paikassa ei tarvittu enää ajokytkimen luistatusta, siinä voitiin hyödyntää turbiinikytkimen ominaisuuksia. Niinpä levyjen luvattiin kestävän tuplasti normaalia pitempään.

Turbiinikytkimet eivät olleet ainoita uudistuksia. Moottoreihin oli lisätty tehoa suuttimien vaihdolla ja 15 % kovemmilla ruiskutuspaineilla, mistä mallistolle saatiin nimi Power Plus. Pienemmillä ahtimilla moottorit reagoivat aiempaa äksymmin kuormituksen vaihteluihin. Nostolaitettakin oli petrattu ja nelivetojen italialaiset Carraro-etuakselit vaihdettu Sige-akseleihin, jotka olivat saman maan tuotteita.

Valinnaisvarusteisiin kuulunut sähköinen nostolaitteen hallintajärjestelmä Autocontrol kuului tuon ajan uutuuksiin, samoin ajotietokone Agrodata. Koska monet arvelivat kykyjensä riittävyyttä uudenaikaisten systeemien käyttöön, neuvottiin heitä kysymään ohjeita emänniltä. He kun osasivat ottaa kaiken hyödyn irti mutkikkailtakin vaikuttaneista pyykkikoneiden pesuohjelmista...

Valmet oli v.1973 noussut Suomen ykkösmerkiksi, eivätkä yhdistyminen Volvo-BM:n kanssa ja myynnin siirtyminen Hankkijalta omalle verkostolle heikentäneet johtoasemaa. Edes 1990-luvun alun talouslama ei vaarantanut Valmetin etumatkaa, mutta kysyntä romahti niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa. Uudet Mezzo-mallit tekivät tuloaan, mutta varastoalueet olivat väärällään Power Plussia.

Tilanne ratkaistiin kutsumalla asiakkaita Suolahteen suoramyyntipäiville. Alennukset olivat merkittäviä, sillä hinnoista oli vähennetty jälleenmyyjien osuus. Suunnitelma toimi, jo ensimmäisenä päivänä kirjoitettiin kuitit 300 traktorista. Kaupat eivät viivästyneet myöskään puuttuvan rahoituksen takia, sillä paikalla oli eri pankkien edustajia, jotka asuntovaunutoimistoissaan myönsivät traktoriluottoja, kun rivistöistä oli löytynyt sopiva kone. Kun pihat oli saatu väljemmiksi, voitiin keskittyä uuteen mallistoon, jota vahingosta viisastuneena tehtiin pelkästään ennakkotilausten perusteella.