Belarus MTZ-5 MS -traktori oli Hruštševin ajan neuvostovetäjä – Länsi-Eurooppaan MTZ-5:ttä tuotiin vain satunnaisesti

Nikita Hruštšev ei ehkä ollut kaikkein etevimpiä valtiomiehiä, mutta aikamoista säpinää hän sai aikaan maansa maataloudessa. Talonpoikaissukuinen Nikita piti itseään melkoisena viljelyasiantuntijana, samoin maatalouskoneteollisuus kiinnosti entistä metallimiestä.
Belarus MTZ-5 MS Minskij Traktornyj Zavod ja Južnyj  Mašinostroitelnyj Zavod  1957-62 Minsk ja  1958-72 Dnepropetrovsk, Neuvostoliitto Valmistettu yhteensä 646 800 kpl.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Hruštševin johtoajatus oli "neitseellisen maan ohjelma", jonka puitteissa raivattiin lyhyessä ajassa 42 miljoonaa hehtaaria uutta peltoa lähinnä Kazakstaniin ja Siperiaan. Tuotantomäärät tietysti nousivat, mutta samalla saatiin aikaiseksi valtava ekokatastrofi, etenkin Keski-Aasian keinokastellut puuvillaviljelmät tekivät hallaa luonnolle.

Myös maatalouskoneteollisuus sai uutta potkua Nikitan aikaan, silloin alettiin tehdä mm. Rostselmash SK3-ajopuimureita, DT-75- ja T100-telaketjutraktoreita sekä Belarus MTZ-5-pyörätraktoreita, joilla oli tärkeä rooli etenkin SEV-maiden maataloudessa.

Vahvasti varustettu yleistraktori

Vuonna 1946 aloittaneen Minskin traktoritehtaan ensimmäinen oma tuote oli KD35-telatraktorista kehitetty Belarus MTZ-2-pyörätraktori. Tämä näyttävästi v.-53 esitelty kone oli raskas, hidas ja kömpelö, mutta muuten sen ajan tuotteeksi melko moderni. Maatalouden yleistraktoriksi siitä ei kuitenkaan ollut edes Neuvostoliitossa, muista maista puhumattakaan. Jo vuoden ‑55 aikana alettiin suunnitella uudistettua mallia, jossa olisi mm. parempi hydrauliikka, sopivat siirtonopeudet, voimakkaampi moottori jne.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Neuvostraktoreiden kehityksestä vastasi moskovalainen "Tieteellinen traktoritutkimusinstituutti" eli NATI (Nautšno-issledovatelskij Traktornyj Institut), loppuviilaukset tehtiin valmistajatehtaiden toimesta. Kymmenisen hevosvoimaa tehokkaampi, suuremmilla etupyörillä ja kaksoiskytkimellä varustettu Belarus MTZ-5 oli valmis koti- ja vientimarkkinoille v.-57. Pian ensiesittelyn jälkeen traktorin hydrauliikka uudistui, polttomoottorikäynnistyksen vaihtoehdoksi tuli sähköstartti, jonka tunnuksena oli M-kirjain traktorin nimen yhteydessä. Vuonna ‑59 voimansiirto muuttui 10-vaihteiseksi ja huippunopeus nousi 13:ta 22:een kilometriin tunnissa, nopean mallin erotti S-kirjaimesta (skorost = nopeus). Sähkökäynnisteinen 10-vaihteinen Belarus oli tyyppimerkinnältään siis MTZ-5 MS. Samaan syssyyn tehdas esitteli 4-vetoisen MTZ-7-traktorin, jonka vetävä, jousitettu etuakseli oli peräisin GAZ-63-kuorma-autosta. MTZ-7:n tuotanto jäi kuitenkin vähäiseksi, sitä tehtiin kolmen vuoden aikana vain 2800 kpl. Perusmallilla sen sijaan riitti kysyntää kotimarkkinoilla ja muutamassa vientimaassa, hyviä Belarus-asiakkaita olivat mm. DDR, Puola, Egypti ja Kiina, myöhemmin myös Kuuba.

Länsi-Eurooppaan MTZ-5:ttä tuotiin vain satunnaisesti. Sen varustetaso oli huomattavasti parempi kuin monen länsimerkin ja moottori veti uskomattoman sitkeästi, hydrauliikkakin etsi vertaistaan. MTZ-5 oli kuitenkin englantilaisiin tai saksalaisiin koneisiin tottuneelle melko outo ja karu ilmestys, monet toiminnot poikkesivat totutusta ja viimeistelyssä oli sosialistista realismia. Osansa vähäiseen länsikysyntään oli myös politiikalla. Itään päin Belarusta meni, minkä Minskin tehdas vain ennätti koneita tehdä. MTZ-5:ttä ja sen edeltäjää MTZ-2:ta teki myös "Južnyj Mašinostroitelnyj Zavod" Ukrainan Dnepropetrovskissa, valmistusmäärät olivat kuitenkin huomattavasti Minskin tehdasta pienemmät.

MTZ-5:n tekeminen Minskissä päättyi v.-63, jatkossa tehdas keskittyi kokonaan uuteen Belarus MTZ-50-traktoriin. Dnepropetrovskissa valmistus jatkui vuoteen ‑72 saakka merkillä Belarus JuMZ-5. Osa näistä koneista meni kiovalaiselle Krasnyj Ekskavator Zavod-tehtaalle KEZ E-1514-traktorikaivureiden peruskoneiksi. JuMZ jatkoi MTZ-5-pohjaisten traktoreiden tekemistä aina 2000-luvulle saakka, saattaapa uusimmistakin malleista löytyä vielä joitakin MTZ-5:n osia. Lisenssillä MTZ-5:ttä on tehty ainakin Kiinassa, Romaniassa, Pohjois-Koreassa ja Bulgariassa.

Suomen markkinat odotuttivat vielä

Suomeen tuotiin 50-luvulla muutama MTZ-2- Valto 28- ja DT-14-traktori. Nämä koneet olivat täysin soveltumattomia meikäläisiin olosuhteisiin, niin kestävyyden kuin ominaisuuksienkin puolesta. MTZ-5 oli jo kokonaan toista maata, mutta ilmeisesti maahantuojana toiminut Konela Oy oli kyllästynyt myyntikieltoihin ja muihin valtion asettamiin pakotteisiin, eikä vielä siinä vaiheessa oikein uskaltanut panostaa uudistuneen Belaruksen markkinointiin. MTZ-5 oli esillä muutamassa 60-luvun alun maatalousnäyttelyssä, saipa noormarkkulainen isäntä Jussi Anttila sellaisen oikein lahjaksi varaulkomaankauppaministeri Nikolai Smeliakovilta, mutta varsinaista kauppaa Belaruksista tuskin vielä käytiin ja tuonti jäi noihin pariin koneeseen. Uusi MTZ-50 taas alkoi myydä välittömästi markkinoille tultuaan, parina ensimmäisenä vuotena sitä rekisteröitiin yhteensä lähes 500 kpl. MTZ-5 tuli uudelleen esille 70-luvun alussa, kun neuvostoliittolaisiin maansiirtokoneisiin erikoistunut Koneisto Oy tarjosi sen ympärille tehtyä KEZ-traktorikaivuria Suomen markkinoille, mutta tuonti jäi kaiketi silloinkin vain pariin esittelykoneeseen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Avaa artikkelin PDF