Swed-Trac-traktori luotiin vaihtoehdoksi Volvo BM Valmetille – tuotanto jäi lopulta vain 67 kappaleeseen

Swed-Trac 1983–88, Arvika, Ruotsi Valmistettu kolmena versiona yhteensä 67 kpl 

Ruotsalaiset ovat olleet traktoritehtailussa meitä aktiivisempia, vaikka enää ei lahden takana tehdä minkäänlaista peltoveturia. Prototyyppivaihetta pidemmälle on edennyt parisenkymmentä traktoripajaa, joista puolet valmisti uransa aikana yli kymmenen traktoria. Satoihin tai tuhansiin kappaleisiin pääsivät Bolinder-Munktell, Volvo, Avance ja GMW.

Eniten ruotsalaisilla oli traktorintekointoa 1910- ja 1920-luvuilla, mutta ei kaikkea jätetty myöhemminkään BM-Volvon varaan. Hultdins Mekaniska Verkstad yhdisteli 60-luvulla kolmos-Nuffieldeista omaperäisiä nelivetoja, ja Gnosjö Mekaniska Werkstad teki John Deeren tyylisiä GMW-traktoreita vielä saman vuosikymmenen alussa.

Samaan aikaan Skoonessa tehtiin Parca- ja Svedala Elefant -merkkisiä, suuria nelivetoja. Vuosina 1965–76 Götenessä koottiin Rola-traktoreita italialaisen Landinin toimittamista osista.

Viimeisin, vaan ei vähäisin, ruotsalaistraktori oli Swed-Trac.

Useampaa ruotsalaisviljelijää närästi Volvo BM -traktorin valmistuksen päättyminen vuonna 1982, etenkin kun sen seuraajaksi tarkoitetun Volvo BM Valmetin valmistus aloitettiin Suolahdessa.

Bolinder-Munktell, sittemmin Volvo-BM, oli koko 70-vuotisen traktorihistoriansa ajan ollut Ruotsin suosituimpia merkkejä ja erittäin hyvässä maineessa. Valmet ei Ruotsissa ollut traktorina yhtä arvostettu. Kilpailijat ottivat tilanteesta kaiken irti. Mainosten mukaan Suomessa ei kyettäisi tekemään kunnollista traktoria hyvään tottuneille ruotsalaislle.

Keskiruotsalaisessa Arvikan kunnassa vaikuttanut Pihlgrenin pajakin oli ajan hermolla. Tehtaalla ajateltiin, että kun Volvo-malliston lippulaiva, maineikkaasta T800-traktorista kehitetty Volvo-BM 2654 aikanaan häviäisi markkinoilta, tarvitsisivat ruotsalaiset suurviljelijät ja urakoitsijat vähintään yhtä hyvän – ja mieluummin paremman – vaihtoehdon. Ulkomaalaiset merkit olivat kalliita, eikä niitä ollut suunniteltu ankariin ruotsalaisolosuhteisiin.

Aiemmin muun muassa metsäkoneiden parissa puuhannut Pihlgrens Traktor AB sovitteli 4-vetoiseen Ursukseen Scanian 167-hevosvoimaisen moottorin ja paranteli sen hydrauliikkaa. Traktorista tuli juuri sen näköinen, kuin omatekoisista tuppaa tulemaan. Kromia ja rosteria löytyi kuin teinihenkisen tuunaamasta autosta. Pintaansa traktori sai Volkkarin sävykartoista löytynyttä kultaväriä ja mattamustaa. Swed-Traciksi nimetyn traktorin peltien alla oli kuitenkin reippaasti voimaa, mitä nimenomaan haettiinkin.

Ingemar Philgerinin suunnittelmien pohjalta toteutettu Swed-Trac esiteltiin Elmia-näyttelyssä vuonna 1983. Lehdistö huomio julkistuksen jopa laajemmin kuin uuden Volvo BM Valmet -malliston.

Ensimmäistä sarjaa tehtiin vuoteen 1986 mennessä 35 kappaletta. Seuraavaavaan versioon tuli muun muassa parempi Klippanin ohjaamo ilmastointeineen ja muine herkkuineen, ZF:n etuakseli, 4-pyöräjarrut ja Danfossin sähköohjattu hydrauliikka. Nostolaitteeseen saatiin vaikka 10 tonnin nostovoima, jos asiakas niin halusi.

Toista sarjaa ehti parin vuoden aikana valmistua 30 koneen verran. Swed-Trac oli hyvä traktori, erityisesti urakoitsijat olivat tyytyväisiä, mutta kone ei ollut juurikaan halvempi kuin samantehoiset kilpailijat. Tuotekehitys oli niellyt paljon varoja, ja muutamat asiakkaat olivat verkkaisia maksajia. Lopulta Pihlgrens Traktor Ab ajautui konkurssiin. Samoin kävi sen raunioille perustetulle Swed-Trac Ab:lle. Jokunen pankinjohtajakin sai varmasti korvamakeaa, sillä rahaa oli huhujen mukaan lainattu melko holtittomasti.

Pajalla oli valmiina pari uutta prototyyppiä, joissa oli Scanian laatikot, Hurthin perä, ZF:n etuakseli ja DN9- sekä DS19-moottorit. Vahvemman mallin teho oli yli 300 hevosvoimaa. Protokoneet myytiin yksityisille viljelijöille, minkä jälkeen Swed-Tracin tarina oli lopussa.

Suurin osa traktoreista myytiin eteläiseen Ruotsiin, jokunen kappale myös Norjaan. Suurin osa, ellei peräti jokainen, 67 valmistuneesta Swed-Tracista on vielä 25 vuoden jälkeen työkunnossa.

Hyvin moni suomalainen maatila ja vielä useampi urakoitsija käytti 80-luvulla Ursusta tai Crystal Zetoria. Erityisen runsaasti niitä näkyi turvesoilla, myös kalkinlevittäjät olivat jostain syystä mieltyneet Urkkiin ja Crystaliin.

Sen puolesta Swed-Trac olisi varmasti kelvannut Suomeenkin, mutta tuskinpa traktorista olisi maksettu samaa tai jopa kovempaa hintaa kuin TW25 Fordista, Fiat 1580DT:stä tai International 1455XL:stä. Ursukset ja Zetorit kun oli totuttu saamaan lähes puoleen hintaan.

Ilmeisesti jollakin taholla suunniteltiin vakavissaan Swed-Tracin maahantuontia, mutta valmiimpaa siitä hankkeesta ei tullut. Täällä olevat pari kolme konetta ovat tulleet yksittäistuonteina.

Kuva: Koneviestin toimitus

Avaa artikkelin PDF