Yli 50-vuotias Claas Columbus -leikkuupuimuri on yhä täydessä työkunnossa – normaalien huoltojen lisäksi puimuriin ei ole tarvinnut tehdä suurempia korjauksia

Kalle Renfeldt hankki Claas Columbus -leikkuupuimurinsa kaksi vuotta sitten. Tämän yli 50-vuotiaan koneen aktiivinen työura oli jatkunut 2000-luvulle asti, mikä ei ole kovin tavallista.
Claas Columbus D pellolla tositoimissa.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Puimurin koneisto on edelleen täysin kunnossa. Columbukseen ei ole kaikesta päätellen kertynyt kovin paljon käyttötunteja. Siitä kertoo sekin, että monissa kulutukselle alttiissa osissa näkyy vielä tehtaan alkuperäistä maalia.
Puimurin koneisto on edelleen täysin kunnossa. Columbukseen ei ole kaikesta päätellen kertynyt kovin paljon käyttötunteja. Siitä kertoo sekin, että monissa kulutukselle alttiissa osissa näkyy vielä tehtaan alkuperäistä maalia. Kuva: Jussi Laukkanen
Perkins-diesel on sijoitettu puimurin sivuun aivan etupyörän päälle. Tämä teki moottorin huollosta mahdollisimman helpon. Sijoitus saattoi olla painopisteen kannalta hieman ongelmallinen silloin, kun kone oli kallellaan oikealle.
Perkins-diesel on sijoitettu puimurin sivuun aivan etupyörän päälle. Tämä teki moottorin huollosta mahdollisimman helpon. Sijoitus saattoi olla painopisteen kannalta hieman ongelmallinen silloin, kun kone oli kallellaan oikealle. Kuva: Jussi Laukkanen
Claas Columbuksen ohjaamo
Claas Columbuksen ohjaamo Kuva: Jussi Laukkanen
Tyyppikilpeen kirjattu paino on korkeampi kuin Koneviestin taulukossa kerrottu. Taulukon tiedot on kerätty maahantuojilta ja niissä voi siksi olla eri lähtökohdista kerrottuja mittoja.
Tyyppikilpeen kirjattu paino on korkeampi kuin Koneviestin taulukossa kerrottu. Taulukon tiedot on kerätty maahantuojilta ja niissä voi siksi olla eri lähtökohdista kerrottuja mittoja. Kuva: Jussi Laukkanen
Ilmeisesti tämä puimuri on ollut koko työaikansa Uudellamaalla. Jossain vaiheessa on Hankkijan huolto liimannut tarransa koneen kylkeen muistuttamaan puhelinnumeroistaan.
Ilmeisesti tämä puimuri on ollut koko työaikansa Uudellamaalla. Jossain vaiheessa on Hankkijan huolto liimannut tarransa koneen kylkeen muistuttamaan puhelinnumeroistaan. Kuva: Jussi Laukkanen
Claasin logo
Claasin logo Kuva: Jussi Laukkanen
Claasin maahantuojana toimi 1960-luvulla Labor. Tämä mainos on julkaistu Koneviestissä 13/1961. Tässä vaiheessa Columbus oli jo saanut moottorikseen Perkins-dieselin. Mallin tullessa myyntiin pari vuotta aikaisemmin diesel-moottoria ei vielä nähty taloudellisesti järkevänä pienissä puimureissa ja yleisesti suositeltiin pitäytymään bensiinimalleissa, jos tilakoko on pieni ja käyttötunnit jäävät vähäisiksi. Koneviestissä 15/1959 julkaistussa laskelmassa osoitettiin, että 120 tunnin vuotuisella käytöllä diesel-moottori ei kannata pienessä puimurissa taloudellisesti. Pienet puimurit olivat lisäksi yleisesti säkkikoneita. Vasta puintipinta-alan ollessa yli 30–40 ha, oli syytä harkita säiliöpuimurin ostoa, kuten samaisessa Koneviestin artikkelissa todettiin. Columbukseen säiliön sai lisävarusteena.
Claasin maahantuojana toimi 1960-luvulla Labor. Tämä mainos on julkaistu Koneviestissä 13/1961. Tässä vaiheessa Columbus oli jo saanut moottorikseen Perkins-dieselin. Mallin tullessa myyntiin pari vuotta aikaisemmin diesel-moottoria ei vielä nähty taloudellisesti järkevänä pienissä puimureissa ja yleisesti suositeltiin pitäytymään bensiinimalleissa, jos tilakoko on pieni ja käyttötunnit jäävät vähäisiksi. Koneviestissä 15/1959 julkaistussa laskelmassa osoitettiin, että 120 tunnin vuotuisella käytöllä diesel-moottori ei kannata pienessä puimurissa taloudellisesti. Pienet puimurit olivat lisäksi yleisesti säkkikoneita. Vasta puintipinta-alan ollessa yli 30–40 ha, oli syytä harkita säiliöpuimurin ostoa, kuten samaisessa Koneviestin artikkelissa todettiin. Columbukseen säiliön sai lisävarusteena. Kuva: Jussi Laukkanen
Tämä kuva on toissavuotisesta Rauta ja Petrooli -tapahtumasta Riihimäeltä, jossa Kalle oli Claasin kanssa puintinäytöksessä. Kostea sää aiheutti ongelmia ja säiliön tyhjentymistä piti auttaa kepillä.
Tämä kuva on toissavuotisesta Rauta ja Petrooli -tapahtumasta Riihimäeltä, jossa Kalle oli Claasin kanssa puintinäytöksessä. Kostea sää aiheutti ongelmia ja säiliön tyhjentymistä piti auttaa kepillä. Kuva: Jussi Laukkanen
Alkuperäinen Claasin niputtaja löytyi, ja se on nykyisin asennettuna puimuriin. Vuonna 1964 tämä kahdella narulla sitova niputinlaite maksoi 2 450 markkaa. Silppurin olisi saanut 1 200 markalla.
Alkuperäinen Claasin niputtaja löytyi, ja se on nykyisin asennettuna puimuriin. Vuonna 1964 tämä kahdella narulla sitova niputinlaite maksoi 2 450 markkaa. Silppurin olisi saanut 1 200 markalla. Kuva: Jussi Laukkanen
Tämä taulukko on tiivistelmä Koneviestissä 14/1964 julkaistusta taulukosta ”Itsekulkevat leikkuupuimurit” ja tähän taulukkoon on kerätty muutama saman kokoluokan puimuri. Mukaan eivät mahtuneet aivan kaikki Columbuksen kanssa kilpailleet mallit. Columbuksen tullessa myyntiin vuonna 1959 se oli kokoluokkaa alempana, jolloin sen tärkeimmät kilpailijat olivat bensiinimoottoriset 6 jalan puimurit.
Tämä taulukko on tiivistelmä Koneviestissä 14/1964 julkaistusta taulukosta ”Itsekulkevat leikkuupuimurit” ja tähän taulukkoon on kerätty muutama saman kokoluokan puimuri. Mukaan eivät mahtuneet aivan kaikki Columbuksen kanssa kilpailleet mallit. Columbuksen tullessa myyntiin vuonna 1959 se oli kokoluokkaa alempana, jolloin sen tärkeimmät kilpailijat olivat bensiinimoottoriset 6 jalan puimurit.

Claas Columbus tuli markkinoille kuta kuinkin tasan 60-vuotta sitten. Se oli syntyaikaansa moderni puimuri, jonka teknisiä ratkaisuja pidettiin harkittuina.

Kuuden jalan leikkuupöydällä se oli Claasin mallistossa 1960-luvulla pienin malli, jota mainostettiin joka miehen puimurina.

Sen rakenteessa oli pyritty välttämään turhaa monimutkaisuutta. Esimerkiksi ketju- ja kiilahihnakäyttöjä oli yhteensä 12, mikä oli kohtuullisen vähän, jos vertaa vaikkapa saman aikakauden ruotsalaisiin puimureihin, joissa niitä saattoi olla jopa yli 20.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Columbuksen laakerointi edusti nykyaikaa ja kuulalaakereita oli käytetty selvästi runsaammin kuin useimmissa kilpailijoissa. Modernia tekniikkaa oli aikanaan myös ”kilpa-automaiset” levyjarrut. Käyttömekanismi niissä oli mekaaninen, mikä puolestaan ei ollut kovin nykyaikaista. Tosin hydrauliset jarrut olivat vielä tähän aikaan puimureissa harvinaiset.

Hinnaltaan Columbus oli kilpailukykyinen muiden tuontipuimureiden kanssa ollen hieman edullisempi kuin suurempitehoinen sisarmalli Europa, jonka koettiin olevan Suomessa hieman kalliinpuoleinen. Columbuksen hinta oli sovitettu varsin tarkasti saman kokoluokan kilpailijoiden hintatasoon, joten Columbus ei ollut muita vastaavia puimureita halvempi, muttei kalliimpikaan.

Vanhan markan aikaan vuonna 1960 maksoivat bensiinimoottorilla varustetut 6 jalan puimurit pyöreästi miljoonan. Yleisesti dieselmoottorikäyttöiset 7 jalan puimurit maksoivat 1,4 miljoonasta aina yli puolestatoista miljoonaan.

Kallen puimuri löytyi Kirkkonummelta

Hämeenlinnalainen Kalle Rehnfeltin Columbus edustaa mallin myöhempää versiota ja se on valmistuskilven perusteella vuodelta 1964. Siinä on leveämpi 7 jalan leikkuupöytä sekä diesel-moottori.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Koneen ensimmäisestä tai ensimmäisistä omistajista ei ole tietoa, mutta maahantuojan huoltoleimojen perusteella konetta ovat huoltaneet Laborin ja Hankkijan huollot pääkaupunkiseudulla. Kalle Rehnfelt tuli koneen omistajaksi kaksi vuotta sitten.

Claasin edellinen omistaja, kirkkonummelainen maanviljelijä, oli päättänyt lopettaa maanviljelyksen. Hän halusi, että häntä 1990-luvun alusta asti hyvin palvellut puimuri pääsisi arvoiseensa kotiin.

Kalle huomasi nettiin laitetun ilmoituksen ja soitti. Kallen aikaisemmin hankkimasta Sampo 10:stä oli kirjoitettu hieman aikaisemmin Koneviestissä (KV 18/2016).

Myyjä kysyi, onko Kalle se nuori Sampon omistaja, josta aikaisemmin oli kirjoitettu lehdessä. Myöntävän vastauksen jälkeen asia oli selvä ja Kallen tehtäväksi jäi kuljetuksen järjestäminen mitä pikimmin, sillä vastaavaa tilaisuutta ei välttämättä tulisi heti uudestaan.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Hyvin säilynyt

Columbus oli erittäin hyvässä kunnossa sen tullessa Kallelle. Normaalien huoltojen lisäksi siihen ei ollut tarvetta tehdä korjauksia.

Myös edellinen omistaja oli kehunut Columbuksen huolettomuutta. Hänen aikanaan koneeseen oli vaihdettu olkikupu ja siihen oli asennettu käytettynä hankittu silppuri. Nyt koneessa on Kallen löytämä Claasin alkuperäinen itsesitoja.

Kovin suuria ongelmia ei edellinen omistaja ollut kohdannut. Kerran olivat variaattorin kiinnitysraudat antaneet periksi koneen juututtua kiinni märkään peltoon. Myös heittokuljettimen alta näkyy uusitun pieni pala peltiä jossain vaiheessa.

Edellisen omistajan aikana Columbus on selvinnyt melko vähäisillä työtunneilla. Sillä on puitu arviolta kymmenisen hehtaaria vuosittain, mikä tietysti on yksi syy puimurin säilymiseen hyvässä kunnossa. Käyttötunneista ei ole mahdollista saada tarkkaa tietoa, sillä puimurin Perkins-moottorissa ei ole tuntimittaria.

Aikalaisten havaintoja

Claas toi markkinoille suurin piirtein samaan aikaan kaksi mallia: 7 jalan Europan ja sitä hieman pienemmän 6 jalan Columbuksen. Suomeen ensimmäiset Europat saapuivat 1958 syksyllä.

Ensimmäiset Columbukset saatiin maahan seuraavana vuonna. Claasin maahantuojana toimi tähän aikaan Labor, jonka toiminta oli painottunut melko vahvasti Suomen eteläiselle rannikkoalueelle.

Aluksi Columbuksen voimanlähteenä oli Volkswagenin bensiinimoottori, mutta pian huomattiin, että pärjääminen kilpailussa muiden merkkien kanssa vaati työkapasiteetin nostoa. Vaihtoehtoiseksi leikkuupöydäksi tuli 7 jalkainen ja Columbus varustettiin Perkinsin dieselillä.

Koneviestin toimittaja pääsi tutustumaan Claasin uusiin puimureihin Hollannissa ja hänen havaintojen pohjalta syntynyt selostus julkaistiin numerossa 2/1959. Vaikka kirjoituksessa päähuomio on suuremmassa Europa-mallissa, liittyvät monet havainnot Europan ja Columbuksen yhteisiin ominaisuuksiin.

Erityiset kehut uutuusmallit saivat hyvästä maavarasta. Tosin Suomeen tuotaviin puimureihin kirjoittaja toivoi saatavan hieman kookkaammat renkaat.

Toinen asia, mihin kirjoittaja kiinnitti erityistä huomiota, oli moottorin sijoitus.

”Suoraan sanottuna, emme missään puimurissa ole tavanneet moottoria, joka olisi huollon kannalta niin mukavasti sijoitettu. Neljä pulttia ja johdot irroittamalla saadaan moottori nostetuksi pois pukilta vaikkapa muihin tarkoituksiin. Moottori on aivan oikean pyörän päällä – kaatumisvaaran eliminoi kuitenkin suht. suuri raideleveys.”

Claasin valmistamia puimureita myytiin 1960-luvun alkupuolella joitain kymmeniä vuosittain. Columbuksien osuus Claasin puimureista oli kohtalainen, sillä sen kokoluokka oli varsin sopiva täkäläisiin oloihin 60-luvun alussa.