Massey-Ferguson 165 -traktori tarjosi modernin konepellin maskilla sekä parannellun ohjaamon – ominaisuuksiensa puolesta 165 sopi hyvin Suomen oloihin

Traktoreita valmistettiin 1960-luvun alussa kymmenissä maissa ja merkeissä. Valmistusmäärissä ylitse muiden nousivat USA, Englanti, Neuvostoliitto, Länsi-Saksa, Ranska ja Italia.
Massey-Ferguson 165 MK II 1964–1979 Coventry, Englanti (Beauvais, Ranska ja Detroit, USA) Valmistettu Englannissa yhteensä 171 441 kpl
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Markkinajohtajat olivat selvillä toistensa tekemisistä ja uutuuksien esittelyt ajoittuivat melko lähelle toisiaan. Tämän sortin kilpakumppanuksia olivat Länsi-Saksassa Deutz ja Fendt, USA:ssa John Deere ja International Harvester sekä Fiat ja Same Italiassa. Englannissa käytiin tiukkaa kisaa Fordin ja Massey-Fergusonin välillä.

Uuden kestävän rodun punajätit

Massey-Harrisin ja Fergusonin fuusion jälkeen MF-traktoreita tehtiin pääasiassa USA:ssa, Englannissa ja Ranskassa. 60-luvun alkupuolella brittimallistoon kuuluivat MF35 ja MF65. Ranskassa valmistettiin näiden lisäksi pienempiä malleja 22, 25 ja 30.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

USA-mallistoa olivat 35:n ja 65:n lisäksi MF50 ja 77-hevosvoimainen MF90. Amerikkalaissarjaan kuuluivat myös 6-sylinterinen 92 hv:n MF97 sekä 3-sylinterisellä 2-tahtidieselillä varustettu 81 hv: MF98, mutta niissä oli Massikkaa vain pellit ja väri. Valmistajia olivat Minneapolis-Moline ja Oliver.

Vuoden 1962 lopulla aloitettiin yhtymän teknisen varajohtajan J.J.Jaegerin johdolla DX-projekti, jonka tavoitteena oli maailmanlaajuinen, yhtenevä MF-mallisto. Fordilla oli meneillään samanlainen hanke, joten työtä tai rahaa ei säästetty. Neljän vuoden aikana suunnitteluun kului testeineen miljoona työtuntia ja 7,5 miljoonaa dollaria.

Lisäksi tuotantolinjojen uusimiseen satsattiin 22 miljoonaa ja moottoreiden kehittämiseen päälle 10 miljoonaa.

Uusi Red Giant -mallisto (”punainen jättiläinen”) sai ensiesittelynsä vuoden 1964 lopulla. Jälleenmyyjät ja vallasväki pääsivät tutustumaan mallistoon Meksikossa, Lissabonissa ja Kreikassa järjestetyissä juhlissa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Rahvaan vuoro tuli joulukuussa, jolloin MF:n maailmankiertue alkoi Lontoon Royal Smithfield -näyttelystä. Mainoksissa käytettiin eläinjalostustermiä ”Rugged New Breed”, uusi kestävä rotu.

Uusista traktoreista MF135:tä ja 165:tä alettiin koota kaikilla kolmella suurtehtaalla. Ranskassa valmistettiin lisäksi pieniä 122- ja 130-traktoreita, Englannissa kolmantena mallina oli MF175.

USA:ssa sarjan isommassa päässä olivat 175:n ohella siitä kehitetty MF180 sekä 6-sylinterinen, 110 hv:n MF1100 turboversioineen (MF1130). Lisäksi USA:ssa valmistettiin vielä ranskalaisia MF135-variaatioita MF140:tä ja 145:tä sekä samalla periaatteella toteutettua amerikkalaista MF150:tä.

Kokonaan uusia malleja olivat 175 ja 1100, muissa muutokset olivat edeltäjiin (30, 35 ja 65) verrattuna vähäisiä. Ulospäin näkyviä uudistuksia olivat muotoilu moderneine konepelteineen ja maskeineen sekä paranneltu ohjaamo.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Eniten uutta oli hydrauliikassa. Paineensäädöllä saatiin vetovarret nostamaan osateholla, millä saatiin painoa vetäville pyörille. Tästä oli apua hinattavia työkoneita käytettäessä. Multi-Power-malleihin oli saatavana suurtehopumppu, jolla ulkopuolisen hydrauliikan tuotto saatiin nousemaan esimerkiksi MF165:n vaatimattomasta 14,1 litrasta päälle 40 litraan. Myös voimansiirtoon ja akselistoihin oli tehty parannuksia.

Sarja otettiin hyvin myönteisesti vastaan. Sarjaan tehtiin parin vuoden kuluttua muutoksia, joista suurin oli MF165:n moottorin vaihtuminen lyhytiskuisempaan ja 3 hv tehokkaampaan. Hieman myöhemmin perusmallisten 135:n ja 165:n vaihteet lisääntyivät 6:sta 8:aan.

Uusia mallejakin esiteltiin, kuten MF178 ja 1080, joka oli alkuaan amerikkalainen, sittemmin myös ranskalainen suurtraktori. 70-luvun alussa 165:n jarrut vaihtuivat öljykylpyisiksi ja hydrauliikkaan tuli lisää tuottoa sekä painetta. Muutosten myötä pelteihin lisättiin S-kirjain.

MF165:tä tehtiin samannäköisenä ja samalla tekniikalla vuoteen 1979 saakka. Viimeiset 100-sarjan sukuiset mallit valmistuivat 90-luvun alussa.

Kuusvitonen kuului talonpoikaismaisemaan

Hankkijan suojiin vuonna 1961 siirtynyt MF oli aina myynyt Suomessa erinomaisen hyvin, eikä vuonna 1965 esitelty uusi mallisto tuottanut pettymystä. MF nousi markkinajohtajaksi 3081 rekisteröidyllä traktorilla, Valmetia rekisteröitiin 100 vähemmän. Fordin mallimuutos ei onnistunut yhtä hyvin, ja 45 vuotta kestänyt ykköstila vaihtui kolmossijaan 2486 koneella.

MF:n menestys näkyi suomalaisessa maalaismaisemassa. Vähänkään keskikokoista suuremman ja etenkin tuottajahenkisen talon pihalla seisoi yleensä 165-Massikka. Tietyillä seuduilla se oli melkein kansallistraktori.

Ominaisuuksiensa puolesta 165 sopi tänne hyvin: traktorilla uskalsi ajaa myös metsässä, niittosilppuri liikkui vahvassakin nurmessa eikä sen ajan kuumin työkoneuutuus, kylvölannoitin, ollut nostolaitteelle liikaa varsinkaan apusylinterillä vahvennettuna.

MF165:n teollisuusmallit 3303 ja myöhempi 50 olivat suosittuja peruskoneita MF- ja James-kaivureille sekä etukuormaimille. Tehtiinpä niiden pohjalta kotimaisia Kärppä- ja Robur-metsätraktoreitakin.

Avaa artikkelin PDF