Nelivetojen alkuaikoina heikot etuakselit hajosivat herkästi — runko-ohjauksesta saatiin ongelmaan ratkaisu

Runko-ohjaus alkoi yleistyä työkoneissa ja suurtraktoreissa vasta 1960-luvulla, ensimmäiset toimivat linkkutraktorit oli tehty lähes 50 vuotta aiemmin. Ohjausjärjestelmän eduista alettiin saada enemmän irti hydraulisylintereillä ja etenkin orbitrol-venttiilillä.
Ensimmäisen menestyneen runko-ohjauksisen 4-vetotraktorin kehitti italialainen Ugo Pavesi vuonna 1918. Nerokkaan mekaanisen ohjausjärjestelmän ansiosta etu- ja takavaunun kallistusero saattoi suurimmillaan olla 70 astetta, mikä takasi kaikkien pyörien maakosketuksen hyvinkin epätasaisessa maastossa. Pavesi selvisi jopa 75 % noususta. kuva
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Runko-ohjauksen kehitysvaiheita

  • Ensimmäisen toimivan sovelluksen kehitti Ugo Pavesi vuonna 1918
  • Seuraavaksi runko-ohjausta käytettiin laajemmin Scoopmobilen, Dozermobilen, Mining Scoopin, Tractormobilen ja Loggermobilen koneissa
  • 1970-luvulle mennessä runko-ohjaus oli käytössä jo lähes kaikissa metsätraktoreissa ja kuormaajissa.

Nelivedon hyödyistä on oltu tietoisia pitkälti yli 100 vuoden ajan, mutta rajoittavina tekijöinä olivat pitkään heikot etuakselit, suuri kääntösäde ja pieni pyöräkoko. Amerikkalaiset käyttivät 1980-luvulle asti hieman vähättelevää termiä etupyörien vetoapu, nelivedoista puhuttaessa tarkoitettiin kokonaan toisen tyyppisiä koneita, kuin tuon ajan Fiatit, Valmetit ja muut täällä tutut nelikot.

Kaikilla tuon ajan amerikkalaismerkeillä oli valikoimissaan suuria runko-ohjattuja traktoreita, joita sikäläiset viljelijät ja varsinkin myyntimiehet pitivät varsinaisina nelivetoina. Ja jos sellaisia ei omissa tehtaissa valmistettu, ostettiin ne muilta valmistajilta. Runko-ohjausta käyttämällä voitiin akseleista tehdä vahvempia, pyöräkoolla ei ollut rajoituksia ja kääntösäde saatiin järkeviin lukemiin.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Pavesilla alkuun

Runko-ohjattuja ajoneuvoja on suunniteltu enemmän ja vähemmän huonolla menestyksellä 1900-luvun alusta lähtien. Ensimmäisen kunnolla toimineen sovelluksen kehitti italialainen insinööri Ugo Pavesi (1886-1935). Vuonna 1918 valmistunutta Pavesi-traktoria voidaan pitää nykyisten nelivetoisten linkkutraktoreiden ja työkoneiden varhaisimpana muotona.

Pavesin P4-maastoajoneuvossa oli 2-sylinterinen 25 hv:n boxer-moottori, sekä vetävillä akseleilla varustetut rautapyöräiset etu- ja takavaunut. Ohjaus oli toteutettu kahdella vastakkaisella hammaskaarella, joiden alla oli niihin kosketuksessa ollut hammasratas, joka oli yhteydessä ohjauspyörään. Systeemi mahdollisti hyvin laajat kallistukset - eroa vaunujen välillä sai olla 70 astetta. Ohjauslaitteen yhteydessä oli vaunut yhdistävä kardaani.

Pavesi oli suunnitellut traktorinsa lähinnä maatalouskäyttöön, mutta viljelijöitä innokkaammin niitä ostivat eri maiden armeijat. Varsinkin tehokkaampi 40 hv:n 4-sylinterinen P4M oli haluttu kone tykinvetäjäksi ja miehistökuljetusvaunuksi. Ugo Pavesilla olisi varmasti ollut paljon annettavaa nelivetojen kehitykseen, mutta varhainen kuolema korjasi lahjakkaan suunnittelijan ja runko-ohjaukseen ei tullut pitkään aikaan mitään uutta. Myös saksalainen Lanz teki 1920-luvulla runko-ohjattua Peter-kuulapäätraktoria, mutta niitä valmistui vain 723 koneen verran, Pavesia tehtiin vuoteen 1945 mennessä tuhansia kappaleita.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Ketterämpiä metsä- ja maansiirtokoneita

Oregonilainen Elmer Wagner oli ollut toisessa maailmansodassa Euroopassa ja huomioinut Pavesin ketteryyden ja erinomaiset maasto-ominaisuudet. Niinpä hän kotiuduttuaan alkoi suunnitella runko-ohjauksella varustettua peruskonetta, jota voitaisiin käyttää Wagnerin perheen ennen sotia perustaman yrityksen tekemissä pyöräkuormaajissa, puskukoneissa, kaivosajoneuvoissa sekä maatalous- ja metsätraktoreissa. Scoopmobile LD5 -pyöräkuormaaja valmistui markkinointikuntoon 1953, muut mainitut koneet myöhemmin. Scoopmobilen, Dozermobilen, Mining Scoopin, Tractormobilen ja Loggermobilen runkoniveltä hallittiin ensimmäistä kertaa hydraulisylintereillä.

Nykymuotoisen hydraulisen runko-ohjauksen kehitti amerikkalaisen Elmer Wagnerin v.1953 esittelemän version pohjalta 4 vuotta myöhemmin englantilainen Leonard Mathew. Ensimmäiset Matbro Mastiff-pyöräkuormaajat koottiin Fordson Power Majorin moottorista, vaihteistosta, erillisestä jakolaatikosta ja kahdesta Majorin perästä.
Nykymuotoisen hydraulisen runko-ohjauksen kehitti amerikkalaisen Elmer Wagnerin v.1953 esittelemän version pohjalta 4 vuotta myöhemmin englantilainen Leonard Mathew. Ensimmäiset Matbro Mastiff-pyöräkuormaajat koottiin Fordson Power Majorin moottorista, vaihteistosta, erillisestä jakolaatikosta ja kahdesta Majorin perästä.  Kuva: Kimmo Kotta

Seuraavana runko-ohjausrintamalla kunnostautui englantilainen Leonard Mathew, jonka Fordson Majorin komponenteista kokoama Matbro Mastiff -pyöräkuormaaja valmistui huhtikuussa 1957. Aikaa piirustuspöydältä valmiiseen koneeseen oli kulunut vajaat 2 vuotta. Sittemmin Mathewin ohjaussysteemiä hyödynnettiin maksua vastaan muun muassa Caterpillarin, Allis-Chalmersin ja Internationalin kuormaajissa, jotka tulivat saataville 1960-luvun puolella.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Runko-ohjatuissa traktoreissa ja työkoneissa moottorin (1.) voima johdetaan kytkimen (2.) tai vastaavan kautta vaihteistoon (3.) ja sieltä edelleen siihen yhdistettyyn tai erilliseen jakolaatikkoon (4.), josta on kardaaniyhteys etu- (5.) ja taka-akseliin (6.). Etu- ja takavaunun liitoksessa (7.) on vankat nivelet ja 2-toimiset sylinterit, joilla konetta ohjataan orbitrol-venttiilin välityksellä.
Runko-ohjatuissa traktoreissa ja työkoneissa moottorin (1.) voima johdetaan kytkimen (2.) tai vastaavan kautta vaihteistoon (3.) ja sieltä edelleen siihen yhdistettyyn tai erilliseen jakolaatikkoon (4.), josta on kardaaniyhteys etu- (5.) ja taka-akseliin (6.). Etu- ja takavaunun liitoksessa (7.) on vankat nivelet ja 2-toimiset sylinterit, joilla konetta ohjataan orbitrol-venttiilin välityksellä. Kuva: Valmistaja

Runko-ohjauksen edut huomattiin myös metsäkonepuolella, ensimmäisiä valmistajia olivat amerikkalaiset juontotraktorimerkit Tree Farmer ja Timberjack. Alussa metsätraktoreissa ja eräissä muissa koneissa oltiin pelkän vipukäyttöisen venttiilin varassa, kunnes siirryttiin nopeammassa ajossa kätevämpään orbitroliin, joka mahdollisti rattiohjauksen.

Lähes kaikkia metsätraktoreita ja suurta osaa kuormaajista ohjattiin 1970-luvulle tultaessa jo hydraulisella nivelellä, mutta maataloustraktoreissa ollaan ainakin meillä vielä pitkään kääntyvien etupyörien varassa.

Maataloustraktoreissa runko-ohjaus yleistyi hitaasti, mutta metsäkonepuolella sitäkin nopeammin. Hyvin suuri osa Pohjois-Amerikan puista kuljetettiin jo 1960-luvun alussa varastopaikoille 4-vetoisilla juontotraktoreilla, eli skiddereillä. Kuvassa Tree Farmerin lisenssillä eurooppalaisista osista koottu ruotsalainen Kockum KL-820.
Maataloustraktoreissa runko-ohjaus yleistyi hitaasti, mutta metsäkonepuolella sitäkin nopeammin. Hyvin suuri osa Pohjois-Amerikan puista kuljetettiin jo 1960-luvun alussa varastopaikoille 4-vetoisilla juontotraktoreilla, eli skiddereillä. Kuvassa Tree Farmerin lisenssillä eurooppalaisista osista koottu ruotsalainen Kockum KL-820.  Kuva: Kesko Oy