Kontiolahdella säilyneestä Marshall-moottorista löytyy dieseltekniikkaa sadan vuoden takaa – näin museoharvinaisuus herätettiin henkiin talkoovoimin

Maanvijelijä Janne Räsänen osti moottorin vuonna 1929 Kontiolahteen tuottamaan sähköä silloin, kun paikallisessa koskessa ei ollut riittävästi vettä generaattorin pyörittämiseen 

• Yksisylinterinen suoraruiskutteinen dieselmoottori.
• Iskutilavuus 42,6 litraa, käyntinopeus 230 rpm.
• Maanviljelijä Janne Räsänen osti moottorin vuonna 1929 Kontiolahteen sähköntuotantoon, kun koskessa ei ollut riittävästi vettä myllyn generaattorin pyörittämiseen.

Maanviljelijä Janne Räsänen hankki vuonna 1929 suuren dieselmoottorin ja generaattorin Kontiolahden Pyytinvaaralle, jotta melko vähävetiseen Pitkälammen puroon rakennetulla myllyllä voisi jauhaa viljoja silloinkin, kun virtausta ei ollut riittävästi.

Tuolla paikalla oli sijainnut mylly jo ikimuistoisista ajoista lähtien, mutta vanha mylly räjähti 1920-luvun alkuvuosina. Tuho oli niin suuri, ettei se voinut tapahtua ilman merkittävää räjähdysainemäärää – siksi epäiltiin tahallista tekoa. Myöhemmin mylly rakennettiin uudestaan samalle paikalle.

Myllylle oli suuri tarve ja se saattoi olla käytössä elokuun lopulta alkaen pitkälle syksyyn yli 20 tuntia päivässä yhteen menoon. Mylly tuotti sähköä lähialueelle ja sitä varten oli rakennettu voimalinjat myllyltä eteenpäin. Veden vähyydestä johtuva tehopula oli myllyn jatkuva ongelma.

Marshall-moottori on käynnissä avoimien ovien päivänä. Moottorin vauhtipyörän halkaisija on 214 cm ja pelkän kehävanteen painoksi on laskettu 3,4 tonnia. Moottori pyörittää hihnojen välityksellä generaattoria. Kuva: Heikki Haapakoski

Räsänen päätti ratkaista ongelman hankkimalla riittävän suuren moottorin. Sen tuottamalla sähköllä oli tarkoitus varmistaa myllyn toiminta sekä toimia kulutushuippujen tasaajana, esimerkiksi viljanpuinnin aikana.

Hankittu moottori oli aikansa moderneinta tekniikkaa edustanut diesel-periaatteella toimiva englantilainen Marshall. Yksisylinterisen koneen iskutilavuus on 42,6 litraa. Kun Marshall-moottoria vertaa tuon ajan tavanomaisiin paikallishöyrykoneisiin, investointi on täytynyt olla huomattavan kallis. Moottori pyöritti siihen kytkettyä 380 V / 55 kW:n AEG-generaattoria.

Moottori oli erittäin hidaskäyntinen: normaali kierrosluku oli 230 rpm. Tämä oli tyypillistä alkuaikojen dieseleille. Moottorissa ei ollut lainkaan äänenvaimenninta sen ollessa myllyllä – vain pelkkä suora putki oli vedetty katon läpi. Moottorin käydessä sen hidas, jumputtava ääni kuului usean kilometrin päähän ja koko tienoo tiesi, milloin Pitkälammen myllyllä oli varavoimakone käytössä.

Moottorista tuli omistajasuvulle suuri taakka sen kalliin hankintahinnan vuoksi. Mylly itsessään aiheutti isot kulut, eikä moottorin hankintaan otettujen velkojen lyhennyksiin tahtonut riittää rahaa.

Janne Räsänen kuoli vuonna 1929 ja hänen poikansa Hannes Räsänen peri tilan sekä sähkölaitoksen kaikkine velkoineen. Lopulta moottori päätettiin myydä Kontiolahden keuhkotautiparantolalle varavoimalähteeksi 1930-luvun loppupuolella.

Siirto oli iso operaatio, erityisesti raskaan vauhtipyörän saaminen uuteen sijoituspaikkaan tuotti vaikeuksia. Siirto tehtiin talvella järven yli jäätä pitkin neljällä hevosella. Moottorin ja vauhtipyörän veto Höytiäisen padon päälle oli erityisen kova urakka hevosille. Perillä kone täytyi saada sitä varten rakennetun tiilirakennuksen sisälle. Vauhtipyörä mahtui menemään rakennuksen oviaukosta vasta, kun karmit oli irrotettu.

Sota-aikana parantola toimi sotasairaalana, ja moottori oli elintärkeässä toiminnassa turvaten leikkaussalien ja hoitolaitteistojen toimintaa sähkökatkojen aikana.

Moottorin myynnillä ei oltu saatu kaikkia velkoja kuitatuksi. Sodan päätyttyä Hannes Räsänen purki omistamansa voimalinjat ja sai niistä tulleella kuparilla maksettua lopulta velat pois.

Sähköyhteyksien ja sähkön saannin parantuminen 1950-luvulla aiheutti sen, että moottorille ei enää ollut tarvetta. Moottori jäi unohduksiin 50 vuodeksi.

Lieksalainen Pertti Hiltunen on yksi keskeisistä puuhamiehistä Marshall-moottorin museointihankkeessa. Hän muistaa, kuinka sai ensimmäisen kerran kuulla Kontiolahdella olevasta vanhasta moottorista.

"Lieksalainen moottorimekaanikko Eelis Damsten oli ollut Kontiolahden keuhkoparantolassa 1940- ja 1950-luvuilla. Hän siunaili minulle 1990-luvun lopulla, että siellä oli silloin mahtava moottori.”

On ihmeellistä, että jopa alkuperäiset työkalut olivat säilyneet rakennuksen seinällä. Mitään ei oltu rikottu tai viety. Rakennuksessa oli täysi tynnyri moottoriöljyä 1950-luvulta. Se oli pysynyt hyvänä ja sitä on käytetty moottorissa voiteluöljynä. Kuva: Heikki Haapakoski

Hiltunen oli kiinnostunut kuulemastaan niin paljon, että lähti myöhemmin vuosituhannen vaihteen jälkeen etsimään kyseistä konetta. Etsintä ei aluksi tuottanut mitään tulosta. Lopulta erään punatiilisen rakennuksen kohdalla häntä onnisti: vanereilla peitettyjen ikkunoiden raosta näkyi valtava vauhtipyörä. Moottori oli löytynyt.

"Hommasin avaimet rakennukseen. Rakennuksesta löytyi yksisylinterinen avokammioinen suoraruiskutusdieselmoottori, joka oli pyörittänyt hihnojen välityksellä 55 kW:n sähkögeneraattoria. Moottorin vauhtipyörän halkaisija on 214 cm ja pelkän kehävanteen painoksi on laskettu 3,4 tonnia”, muistelee Pertti Hiltunen. Jatkotoimiin ei ryhdytty, sillä noin suuren moottorin museointia pidettiin liian hankalana asiana. Vuosien myötä moottori ei kuitenkaan unohtunut.

Lopulta vuonna 2007 asiaan palattiin porukalla. ”Yhtenä lauantaina sitten kolmeen mieheen mentiin paikalle ja aloitettiin koneen elvytys käyntikuntoon pitkän seisonnan jälkeen”, kertoo Hiltunen.

Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri oli myynyt tarpeettomaksi käyneen parantolan hieman aikaisemmin paikalliselle ostajalle. ”Luulo oli, että rakennus moottoreineen myös siirtyi uudelle omistajalle. Siinä luulossa oltiinkin pitkään. Sairaalan uudelta omistajalta tiedustellessa hän oli sitä mieltä, ettei taida kyllä omistaa sitä. Paikalle tuli maankäyttöinsinööri ja kertoi, että maapohja lohkottiin rakennuksen kanssa kunnan omistukseen, kun tietä tehtiin rakennuksen viereen”, Pertti kertoo. Tiilirakennuksen oli alkujaan ollut määrä jäädä uuden tien alle, mutta tiehen tehtiin mutka rakennuksen kohdalle.

Moottorin elvytysporukassa mukana ollut Kalevi Juutinen soitti kunnanjohtajalle ja kertoi, että he ovat kunnostaneet tietämättään kunnan rakennusta. Kunnanjohtaja oli lähinnä huvittunut asiasta ja totesi, että kunnalla olisi muitakin rakennuksia kunnostettavaksi. Kontiolahden kunta myönsi perinnekoneyhdistykselle käyttö- ja hallintaoikeuden kymmeneksi vuodeksi rakennuksen ja koneen huoltovelvoitetta vastaan.

Ensimmäiseksi elvytysryhmä liotti moottorin osia liikkuviksi ja puhdisti polttoainejärjestelmän. Vauhtipyörää paksulla kangella vääntämällä saatiin moottoria pyöritettyä. ”Juoksin moottorin päällä kuin hamsteri juoksupyörällä. Pakoventtiili oli jumissa ja ei ollut puristuksia, joten se pyöri helposti. Pakoventtiili saatiin toimimaan ja se olikin isoin työ moottorin elvytyksessä. Se piti vähän väkipakolla saada irrotettua. Yritettiin moneen kertaan käynnistää, mutta tietotaito puuttui”, harmittelee Pertti Hiltunen.

Moottorin käyttöohjetta ei löytynyt mistään, ja ohjekirjan puuttuessa oli sattua kohtalokas erehdys. Moottorin vauhtipyörän reiässä oli rautakanki ja Pertti Hiltunen pyöritti sen avulla moottoria. Moottori on paineilmakäynnisteinen ja yllättäen ilmakäynnistys kytkeytyi päälle. Kanki alkoi nousta kohti kattoa koneen lähtiessä pyörimään. Pertti nousi kangen mukana kohti kattoa, mutta ehti pudottautua lattialle. Kanki lensi vauhdilla kohti kattoa ja kimposi ympäri huonetta. Kuin ihmeen kaupalla se ei osunut kehenkään, vaikka lähellä oli.

”Ohjekirjaa haettiin monena iltana sairaalarakennuksesta. Ei uskoisi, kuinka monenlaista mankelia ja pesukonetta sinne oli ostettu ja niiden kaikkien käyttöohjekirjat olivat hyllyssä – mutta ei Marshall-moottorin kirjaa. Talonmies kävi moottorin luona. Hän sanoi, että on se siellä. Lupasin 50 euroa, jos se löytyy”, Pertti Hiltunen muistelee.

”Vartin päästä soi puhelin. Täältä löytyi ohjekirja, jossa lukee Marshall, kuului toisesta päästä. Sanoin, että purista sitä kaksin käsin ja tuo tänne. Kysyin, mistä se löytyi. Se oli ollut rekvisiittana Markku Pölösen sarjassa, jota kuvattiin sairaalan rakennuksessa. Toimiston pöydälle oli laitettu muiden lisäksi Marshallin käyttöohjekirja.”

Tämä käyttöohjekirja oli aluksi hukassa, mikä vaikeutti moottorin saamista käyntiin ja oli jopa aiheuttaa onnettomuuden, kun paineilmakäynnistin kytkeytyi yllättäen päälle. Kuva: Heikki Haapakoski

Käyttöohjekirjan löydyttyä moottorin käyntiin saaminen helpottui huomattavasti. Useiden yritysten jälkeen Marshallista kuului iso "thömp"-ääni ja se lähti hitaasti pyörimään. Rakennuksen alla oleva, äänenvaimentimena toimiva säiliö vaimensi tehokkaasti moottorin ääntä. Hetki oli palkitseva ja miehet hyppivät riemusta moottorin käynnistyttyä. "Ajoin monta tuhatta kilometriä koneen vuoksi Lieksan ja Kontiolahden väliä, mutta se ei kyllä harmita yhtään", Pertti Hiltunen toteaa.

Kampiakselin päässä on kulmavaihde, jonka kautta ruiskutuspumppu saa käyttövoiman. Voitelua varten moottorin rungon päässä on öljytila. Sen kyljessä on tyyppikilpi, jossa näkyy valmistusnumero 86 000. On oletettu, että tasaluku olisi valmistussarjan ensimmäinen moottori. 

Moottorin paineilmakäynnistystä varten moottoriin liitettiin kompressori. Ensimmäiseen käynnistykseen ilmanpaine tehtiin alun perin käsikäyttöisellä pumpulla, joka oli hyvin raskas käyttää. Pertti osti uuden kompressorilohkon ja sitä varten 6,5 hevosvoiman vaaka-akselisen bensiinimoottorin.

Marshallin käynnistysjärjestelmän ilmasäiliössä on suurimmillaan 15 bar paine, mikä ei synny hetkessä edes polttomoottorikäyttöisellä kompressorilla. Kun moottori normaalisti sammutetaan, laitetaan ensin polttoaineensyöttö kiinni ja moottori pumppaa itse ilman säiliöön seuraavaa käynnistystä varten.

Käyttöohjekirjassa on paineilmakäynnistyksen kaaviopiirros. Merkinnät: A. Yhteys sylinteriin, B. Ilmasäiliö, C. Ilmapumppu, E. Liitos ilmasäiliöön, F. Venttiili. 

Rakennuksesta löytyi siivottaessa tynnyrillinen dieseliä, joka oli täytetty aivan piripintaan. "Epäiltiin, että onko se enää syttyvää. Otin sitä rättiin ja menin pihalle. Sytytin sytkärillä ja sehän paloi ihan kunnolla. Se sitten käytettiin moottorin polttoaineena", Pertti kertoo.

Joku ehdotti, että laitetaan isoja kolmivaiheisia puhaltimia ja kuormitetaan moottoria reilusti, jotta siitä lähtisi kunnolla ääntä. Sitä ei ole kuitenkaan haluttu tehdä, jottei generaattori kuormittuisi liikaa ja hajoaisi. Nykyisin moottorin tuottamaa sähköä käytetään avoimien ovien päivissä esimerkiksi kahvinkeittimen sähköntuotantoon. Vierailijat saavat siis juoda Marshall-moottorin voimalla valmistettua kahvia.

Eräänä avoimien ovien päivänä vuonna 2009 paikalle ilmestyi mies, joka esitteli itsensä Risto Räsäseksi. Kyseessä oli moottorin hankkineen Janne Räsäsen pojanpoika.

Miehet totesivat, että olisi mukava saada historiaa talteen koneen vaiheista. Räsänen kertoi paljon asioita moottorin historiasta ja muun muassa sen, että moottori tuli alun perin Kontiolahteen junalla. Siitä se kuljetettiin myllylle loppumatkan maakuljetuksena hevosten avulla. Siitä saatiin kokemusta myöhempään siirtoon parantolan alueelle.

Pertti Hiltunen vasemmalla ja Pekka Kukkonen oikealla kuuntelevat Marshallin käyntiä. Moottorin kannentiivisteitä näkyy seinällä Kukkosen pään takana. Tiivisteestä näkee, miten suuri mäntä moottorissa on. 

Talvisodan sytyttyä Riston isä joutui sotaan ja toinen generaattori vietiin myllyltä. Toinen meni Kontiniemeen moottorin kanssa ja toinen sotasairaalan käyttöön, josta se ei koskaan palannut. Korvauksen generaattorista Riston isä sai sodan jälkeen. Hän kertoi, että moottori oli hänen suvulleen suuri taakka kalliin hankintahinnan vuoksi.

Perinneyhdistyksen miehet ovat löytäneet ainoastaan yhden toisen samanlaisen Marshall-moottorin maailmasta. Se on Skotlannissa sijaitsevassa olutmuseossa.

Alun perin moottorin elvytysporukassa oli viisi miestä. Sähkölaitosmuseon toiminnassa aktiivisesti mukana oleva Pekka Kukkonen kertoo, että nykyään toimintaa pyörittää Kontiolahden perinnekoneyhdistys. Yhdistyksessä on 30 henkeä vauvasta vaariin.

Kunnan kanssa tehty kymmenen vuoden sopimus on uusittu toistaiseksi voimassa olevaksi. Kontiolahden kunnalle halutaan antaa iso kiitos hankkeessa mukana olemisesta.

Kontiolahden sähkölaitosmuseo sijaitsee tiilirakennuksessa, jonka sisällä ovat Marshall-moottori ja AEG-generaattori. Moottorin pakoputki näkyy rakennuksen vieressä. Monet kyläläiset luulivat tiilirakennusta sähkömuuntamoksi tai vastaavaksi, eikä monellakaan ollut tietoa siitä, mitä tiiliseinien sisäpuolella tarkalleen oli. Useaan otteeseen moottori oli vaarassa päätyä romuksi. Yhden kertomuksen mukaan erään paikkakuntalaisen oli ollut tarkoitus purkaa rakennus tiilien vuoksi, mutta se jäi aikeeksi. Moottorin paksut rakenteet oletettavasti hankaloittivat moottorin paloittelemista. Uutta tietä rakennettaessa oli tarkoitus purkaa rakennus, mutta kunnanhallituksessa ollut henkilö vastusti asiaa ja tiehen tehtiin mutka rakennuksen kohdalle.