Siirry pääsisältöön Siirry hakuun

Siirry sivupalkkiin Siirry alaosaan

Entisajan yksinkertaista tekniikkaa

Ferguson System toimi työntövarsitunnustelulla. Kun työkoneessa alkoi tuntua kasvavaa vastusta, painoi työntövarsi tunnustelijaa, joka avasi vipuvälityksellä nostosylinterin hallintaventtiiliä, jolloin vetovarret kohosivat sen verran, että kuormitus tasaantui. Vastuksen keventyessä systeemi toimi päinvastaisessa järjestyksessä.

Painonsiirron keksiminen mahdollisti aiempaa kevyempien kumipyörätraktoreiden käytön muokkauksessa – alkuun keksintö ei herättänyt kiinnostusta

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot25.5.Tilaajalle

Entisajan teollisuustraktoreita käytettiin tehtaiden sisäisissä kuljetuksissa ja erikoiskoneiden alustoina – näiltä osin koneet erosivat maataloustraktoreista

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot8.2.Tilaajalle

Traktorisavotoinnin alkuvuosina puolitelat olivat yleinen keino lumiominaisuuksien parantamiseksi, mutta niiden rinnalle suositeltuja etusuksia oli hyvin harvalla metsäajurilla. Tarjolla oli kahta versiota, joista kehittyneemmät kiinnitettiin etupyörien tilalle, halvemmassa mallissa suksi sidottiin pyörään. Telojen ja suksien yhdistelmällä traktori liikkui jopa 80-senttisessä umpihangessa.

Kumipyörätraktoreihin saatiin talvisin vetokykyä kitkaketjuilla — ensimmäiset liukuesteet tehtiin lattaraudoilla yhdistetyistä telalapuista

Weteraani|Traktorit15.9.2022Tilaajalle

Ensimmäisen menestyneen runko-ohjauksisen 4-vetotraktorin kehitti italialainen Ugo Pavesi vuonna 1918. Nerokkaan mekaanisen ohjausjärjestelmän ansiosta etu- ja takavaunun kallistusero saattoi suurimmillaan olla 70 astetta, mikä takasi kaikkien pyörien maakosketuksen hyvinkin epätasaisessa maastossa. Pavesi selvisi jopa 75 % noususta. kuva

Nelivetojen alkuaikoina heikot etuakselit hajosivat herkästi — runko-ohjauksesta saatiin ongelmaan ratkaisu

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot30.8.2022Tilaajalle

Ruotsalainen Avance-moottoriaura toimi myös muissa vetotehtävissä sekä paikallisena voimakoneena. Kiinteitä 3-siipisiä auroja hallittiin mekaanisella nostolaitteella. Kivien varalta jokaisessa terässä oli kytkimen irrottava laukaisulaite. Avancea tehtiin vuosina 1913-21 yhteensä 1056 kpl. Suomeen tuotiin varmuudella 3 konetta.

Moottoriaura oli entisajan erikoiskone kyntöä varten — erityisesti saksalaiset erikoistuivat eurooppalaisista konevalmistajista moottoriaurojen valmistukseen

Weteraani|Maatalouskoneet23.6.2022Tilaajalle

Moneen 1910- ja 20-luvun amerikkalaiseen traktoriin sai kyntövaon reunaa seuranneen johtopyörän, joka piti kaarroksissakin traktorin reitillä. Pitkillä lohkoilla saattoi liikkua useita traktoreita perättäin ilman kuljettajaa, joita tarvittiin vain päisteissä vaihtamaan ajosuuntaa. Hyvillä järjestelyillä kaksi miestä pystyi hoitelemaan jopa kymmentä traktoria. Kuvassa johtopyörällä varustettu Avery.

Kuskittomia traktoreita on kokeiltu vaihtelevalla menestyksellä jo yli sadan vuoden ajan – parhaimmillaan pari ripeää miestä saattoi hallita onnistuneesti kymmentäkin traktoria

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot5.4.2022Tilaajalle

Itsekantava runko otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön v.1913 Wallis Cub -traktorissa, jonka suunnittelusta vastasivat Robert O. Hendrickson ja Clarence M. Eason. Kuvan myöhemmässä mallissa Wallis Cub Junior on samanlainen 5-millisestä teräslevystä mankeloitu kokopitkä runko. Samaa rakennetta käyttivät 1940-luvulle asti muun muassa Massey-Harris, Oliver ja International Harvester Deering 10/20 -traktorissaan.

Aikoinaan traktoreiden heikoin lenkki oli palkkirunko – näin kehittyi traktorin itsekantava runko

Weteraani|Traktorit10.2.2022Tilaajalle

Nebraskalaisen Ummo F. Luebbenin v.1910 patentoimaan menetelmään perustunut Allis-Chalmers Roto-Baler oli ensimmäinen teollisesti valmistettu pyöröpaalain, sarjatuotanto alkoi v.1947. Muuttuvakammioisen koneen tekemien paalien leveys oli 90 cm, halkaisija oli säädettävissä 35–55 sentin rajoissa, narua kului 8–10 metriä per paali. Vuoteen 1964 mennessä USA:ssa valmistui 77 200 paalainta ja Englannissakin joitakin tuhansia.

Pyöröpaalain täyttää 50 vuotta – näin kehittyi heinätöissä ihmistyövoiman korvaava paalainkone

Weteraani|Maatalouskoneet17.12.2021Tilaajalle

Oy Laatuvaunu Ab:n v.1950 tuomat neljä MAN Ackerdiesel -traktoria aloittivat maataloutemme 4-vetokauden. 30-hevosvoimainen AS 330 A ei ollut takavetoisia saksalaismerkkejä kalliimpi, mutta diesel-Majoriin verrattuna hintaa kertyi kaksinkertaisesti. Kaikkiaan Suomeen tuli n. 400 "Mannea", joista suurin osa 4-vetoina. 60-luvun puolella, jolloin kysyntä oli suurimmillaan, maahantuojana toimi OTK.

Traktorin neliveto on vanha keksintö, mutta sen yleistymiseen kului pitkä aika

Weteraani|Traktorit6.8.2021Tilaajalle

Ennen hydraulisten tehostimien tulemista kaikki keinot ohjauksen keventämiseksi olivat mekaanisia. Kotimaisessa Takrassa oli suuriläpimittainen ohjauspyörä, tuplasti normaalia harvavälitteisempi simpukka, pitkät muotoillut olkavarret, sekä kapeat ja korkeat etupyörät, joiden ansiosta ohjaus oli kevyttä ilman tehostustakin.

Ohjaustehostin tuli traktoreihin 1950-luvulla – vaikka tehostin helpotti kuljettajan työtä, ohjaustehostimen yleistyminen oli hidasta

Weteraani|Traktorit4.8.2021Tilaajalle

Lontoolaisen Otto Singerin v.1941 kehittämä Rotaped-tela kävi suoraan takapyörän paikalle. Vetorattaan ote kotelomallisen telan hammastuksiin varmistettiin rullaketjuilla. Koska ketju ei tehnyt kokonaista lenkkiä, vaan liikkui lyhyen matkaa edestakaisin rissapyörissä, voitiin liittimiin lisätä pitkät kiristimet. Telapari painoi reilut 1 200 kiloa ja maksoi lähes saman verran kuin uusi rautapyöräinen Fordson N -traktori.

Pikakiinnitteinen Rotaped-tela teki pyörätraktorista telatraktorin veroisen menijän — Howard asensi niitä Fordson-pohjaisiin salaojakoneisiinsa

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot27.2.2020Tilaajalle

Amerikkalaisen Vernon J. Lundellin 1950-luvun alussa kehittämä kelasilppuri ei ollut kotimaassaan yhtä suosittu laite kuin Euroopassa. Ensimmäinen Suomeen ostettu niittosilppuri oli hinattava Lundell, asiakkaana Vakola. Hyvin kalliina koneena se jäi meillä harvinaiseksi – Vakolan Lundell oli ehkä ainoa – mutta samalla periaatteella tehdyt ja monelta osin paremmat eurooppalaiset merkit menivät myöhemmin kaupaksi ennätystahtiin.

Vuonna 1953 Vernon J. Lundell kehitti teräkelalla varustetun traktorivetoisen laitteen, joka leikkasi, murskasi ja puhalsi – niittosilppurista tuli suomalaisen karjatilan yleiskone

Weteraani|Maatalouskoneet19.9.2019

Valmet oli ennakoinut tulevia määräyksiä ja aloittanut suurempien malliensa varustamisen kiinteillä turvaohjaamoilla jo vuodesta -67 alkaen. Valmetin hytti ja muukin ergonomia oli tuolloin omaa luokkaansa, useimmat kilpailijat pääsivät samalle tasolle vasta vuosia myöhemmin. Ohjaamo oli melko hiljainen ja lämmin, vertaaminen henkilöautoon oli liioiteltua, mutta kuorma-autotasoon päästiin kevyesti. Pienin "isännän työhuoneella" varustettu Valmet 700 oli tuotannossa vuosina 1968–73.

Nurinaa syntyi, kun kaatumisen kestävät turvaohjaamot tulivat traktoreissa pakollisiksi heinäkuussa 1969 — valtioneuvoston päätöstä edelsi 30 turhaa vainajaa vuodessa

Weteraani|Traktorit19.6.2019Tilaajalle

Kaikkien aikojen ensimmäinen traktori rakennettiin puimakoneen pyörittämistä ja siirtämistä varten. Hankalakäyttöisiin höyrytraktoreihin ja niiden sytyttämiin tulipaloihin kyllästynyt John Froelich sai 1-sylinterisestä "van Duzen"- polttomoottorista ja 4-pyöräisestä alustasta kootun traktorinsa valmiiksi v.1892. Froelichin traktorista kehittyi sittemmin Waterloo Boy, josta tuli 1920-luvun alussa John Deere.

Hihnapyörä pysyi traktorin tärkeimpänä varusteena aina 1950-luvulle asti – takahinapyöriä oli valinnaisvarusteissa vielä 70-luvun lopulla

Weteraani|Traktorit29.5.2019Tilaajalle

Ensimmäisen koneellisen ruohonleikkurin patentoi englantilainen Edwin B. Budding vuonna 1830. Koekappaleet myytiin Oxfordin yliopistolle ja Regent-puiston eläintarhalle (London Zoo). Pari vuotta myöhemmin Ransomes aloitti leikkurin lisenssituotannon. Budding keksi toimintaperiaatteen villakankaiden viimeistelyyn käytetystä välineestä ja sama varma systeemi toimii vielä nykyisissäkin työnnettävissä kelaleikureissa.

Ensimmäinen ruohonleikkuri patentoitiin vuonna 1830 – tällaisia koneita olivat alkuaikojen ruohonleikkurit

Weteraani|Ympäristönhoitokoneet16.5.2019Tilaajalle

Allis-Chalmers D19 (1962–64) oli ensimmäinen turbollinen pyörätraktori. Alkuaan päälle 50-hevosvoimaisesta 4,3 litran kuutosdieselistä saatiin turbolla ulos reilut 15 hv lisätehoa, mutta ylimääräinen voima alkoi tuntua vasta jossain 2 000 kierroksen kohdalla. Turbo-Allis oli toimiva ja kestävä, mutta moniin hienouksiin tottuneet amerikkalaisfarmaritkaan eivät olleet vielä valmiita turbokauteen. Samantehoisella ahtamattomalla bensakuutosella varustettua mallia myytiin 25 % enemmän. Ensimmäisen turbomallin menekki jäi 3 000 traktoriin.

Turbolla tehoja traktoriin – Valmet ja BM-Volvo esittelivät Euroopan ensimmäiset viralliset tehdasturbot

Weteraani|Traktorit28.3.2019Tilaajalle

Suomen Autoteollisuus Ab:n, eli Sisun maahantuomaa Normagia pidettiin meillä ja muualla huonoimpana länsisaksalaisena traktorina. Tekniikassa oli runsaasti omituisuuksia ja heikkouksia – varaosia ja korjaamopalveluja tarvittiin jatkuvasti. Kun Normagin valmistus ja sen myötä myös varaosahuolto päättyi 1957, oli sillä jatkossa romuraudan arvo.

1950-luvulla moni traktorin ostaja sai pettyä hankintaansa – tällaisia olivat tuon ajan "matalamaineiset" traktorit

Weteraani|Traktorit14.3.2019Tilaajalle

Heider-traktoria tehtiin vuosina 1911–27 USA:n Illinoisissa, viimeiset 11 vuotta valmistajana toimi Rock Island Plow Co, joka siirtyi sittemmin J.I.Case -yhtymän haltuun. Heiderissa oli kitkapyörään ja kahteen kitkalevyyn perustunut voimansiirto, joka mahdollisti portaattoman nopeudensäädön rajoissa 3,6–6 km/h molempiin suuntiin. Hyvin yksinkertaisessa systeemissä oli kuitenkin monta ylitsepääsemätöntä ongelmaa.

Ensimmäiset portaattomat voimansiirrot tehtiin traktoreihin jo 100 vuotta sitten – tekniikka kyllä toimi, mutta ongelmia oli paljon.

Weteraani|Traktorit21.2.2019Tilaajalle

Ensimmäisissä polttomoottoritraktoreissa käytettiin lattahihnavetoa ja sittemmin puimureista tuttua kiristintyyppiä, joka toimi kytkimenä. Sama systeemi oli joissakin pienikokoisissa traktoreissa vielä 1950-luvulla, nyt niitä on lähinnä ruohonleikkureissa. Pitoa pystyi lisäämään hihnavahalla, pihkalla tai siirapilla, mutta käsittelyn jälkeen kone saattoi jatkaa matkaansa kiristimen löysäämisestä huolimatta. Kuvassa Froelisch-traktorin pienoismallin remmiveto.

Nykyisin yleisen mekaanisen levykytkimen edeltäjiä olivat rumpukytkin, pantakytkin, kartiokytkin ja monilevykytkin - jokaisella kytkintyypillä oli omat hyvät ja huonot puolensa

Weteraani|Traktorit31.1.2019Tilaajalle

Vuosina 1912–26 tehty Lanz Landbaumotor oli jyhkeä kone. Suomallin 2-metriset takapyörät olivat 1,3 metriä leveät, etupyörien mitat olivat 80 cm x 100 cm. Traktori painoi täydessä varustuksessaan 6 tonnia. 16-litrainen nelosmoottori kehitti 800 kierroksella 80 hv, kolmella vaihteella päästiin 2,2–5 km/h.

Lanz Landbaumotor -peltojyrsin mullisti pellon muokkauksen – Suomeen ensimmäinen "peltojätti" tuotiin 1920

Weteraani|Traktorit25.10.2018Tilaajalle

Helsinkiläisen Savonius & Co:n v.1923 esittelemä Sinus-koneriihi oli ensimmäinen täysin koneellinen kuivuri. Jalaksien päälle asennettu kuivuriosa painoi 500 kg ja omalla alustallaan oleva uuni 400 kg, joten kuivauslaitosta pystyi tarvittaessa siirtelemään puintipaikalta toiselle. Sinus maksoi 1920-luvun lopulla 20 000 mk, uuteen Fordsoniin tarvittiin tuolloin vain 5 000 mk enemmän.

Tehokas ja kätevä Sinus-koneriihi ensimmäinen askel kohti nykymuotoista kuivuria

Weteraani|Maatalouskoneet20.9.2018Tilaajalle

Englantilainen Saunderson Little Universal oli ensimmäisiä ilmajäähdytettyjä traktoreita, sen valmistus alkoi vuonna 1910. Tuon ajan ilmajäähdytteiset autot viilenivät osittain ajoviimalla, mutta Saundersonin 2-litrainen sylinteri jäähdytettiin puhaltimella. Yläneen Vanhakartanoon ostettiin Saunderson L -malli heti tuoreeltaan, mutta se osoittautui täysin epäonnistuneeksi hankinnaksi. Kuvan traktori on ikuistettu Englannissa vajaat 110 vuotta sitten.

Huoleton ilmajäähdytys oli varteenotettava vaihtoehto nestejäähdytykselle

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot19.7.2018Tilaajalle

Höyryvoimaa alettiin soveltaa peltotöihin 1800-luvun puolivälin jälkeen. Pehmeillä mailla tarvittiin erikoisrakenteita, pienimmätkin höyrytraktorit kun painoivat kymmenisen tonnia. Kuvan Best-höyrytraktori on kuvattu Tularen alueella Kaliforniassa, joskus 120 vuotta sitten. Vajaat 3 metriä korkeat ja 4,5 metriä leveät puiset vetopyörät eivät ole kantaneet 41-tonnista konetta vesijättömaalla. Best ja pahin kilpailija Holt siirtyivät muutaman vuoden kuluttua tela-alustoihin. (Kuva: Caterpillar)

Koneiden pintapaineita ja maaperän haittoja on mietitty jo useiden vuosikymmenten ajan – näillä keinoilla pintapaineita yritettiin aiemmin pienentää

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot19.4.2018Tilaajalle

Venäläisen F.A.Blinovin (1831–1902) kehittämää höyrytraktoria pidetään ensimmäisenä telakoneena. Amerikassa oli tehty aiemminkin joitakin yrityksiä, mutta vuonna 1896 Saratovin näyttelyssä ensiesittelyn saanut 20 hv:n telavetäjä oli toimivin. Kummallekin telalle oli oma höyrykoneensa ja toisen tehoa vähentämällä traktori saatiin kääntymään. Ohjaaja sai olla herroiksi puukopissa, masinisti istui takana raakaöljyllä lämmenneen pannun äärellä.

Tasaisesti teloilla – pyörien ympärille vedetyt telat tekivät liikkumisesta vakaampaa

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot28.3.2018Tilaajalle

Umpikumirenkailla rautapyörätraktorista saatiin tieliikennekelpoinen, mutta pitoa riitti vain kovalla alustalla ja kuivissa olosuhteissa. Umpikumipyörät otettiin käyttöön maantielokomobiileissä jo 1870-luvulla, kaupunki- ja maantiekuljetuksiin valjastetuissa traktoreissa niitä alettiin hyödyntää ensimmäisen maailmansodan jälkeen. Kuvassa Massey-Harriksen edeltäjä Wallis 12–20 vuodelta 1928.

1930-luvulla matalapaineiset kumipyörät veivät traktorikehityksen uusille urille – Suomessa kumipyörätraktori oli ensi kertaa esillä vuonna 1936 Hollolan maatalousnäyttelyssä

Weteraani|Traktorit15.3.2018Tilaajalle

Tasauspyörästönlukkoa mainostettiin 1950-luvulla uutuutena, mutta moottoriauroissa sitä käytettiin jo 40 vuotta aiemmin. Moni moottoriaura veti vain vakopyörällä ja tarvittaessa vasenkin takapyörä voitiin kytkeä vetäväksi navassa olleella tappilukituksella. Ruotsalaisessa Avancessa vuodelta 1913 oli jo oikea tasauspyörästö lukkoineen.

Tasauspyörästönlukosta oli apua metsätöissä ja pehmeillä pelloilla – lukolla ylös ojasta ja allikosta

Weteraani|Traktorit22.2.2018Tilaajalle

Elimäen Mustilaan vuonna 1908 ostettu englantilainen Saunderson Universal A oli Suomen ensimmäinen traktori. Kolmella pyörällään vetänyttä, 50 hv:n ja painoltaan 4,3 tonnin konetta piti käyttää maantiekuljetuksiin ja muokkaustöihin, mutta se ei soveltunut kumpaankaan. Moottorissa oli jatkuvia ongelmia, avonaiset hammaspyörät kuluivat nopeasti ja varaosat piti tehdä itse. Traktori romutettiin vuonna 1914.

Traktorit ovat kehittyneet auran vetäjistä maatilojen tärkeiksi yleiskoneiksi – näin traktorit ovat eri vuosikymmenillä muuttuneet Suomessa

Weteraani|Traktorit12.12.2017Tilaajalle

Santahaminan konepajan ensimmäinen kaivinkoneproto kuvattuna konepajaa lähellä sijainneella laiturilla 1954. Tämä kone poikkesi melko tavalla myöhemmistä ja esimerkiksi kaivulaitteen käännön sylinteri oli vielä tässä vaiheessa sijoitettu pystyasentoon kiinni vasempaan takatolppaan. Pian huomattiin, että tarvitaan suurempi sylinteri, jotta kääntövoima riittäisi ja silloin sylinteri sijoitettiin ohjaamon yläpuolelle. Kone edusti aikansa uusinta tekniikkaa ja sen edistyksellisyyttä kuvaa se, että kyseinen kone oli todennäköisesti ensimmäinen Euroopassa valmistettu hydraulinen traktorikaivuri.

Haaveena kotimainen kaivinkone — vaijerikoneista hydraulisiin kaivurikuormaajiin

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot12.12.2017Tilaajalle

Claasin ensimmäinen kunnolla toiminut prototyyppi valmistui vuonna 1932. Lanz Bulldogin edessä ollut itsesitojan pöytä leikkasi viljan, joka siirtyi traktorin vasemmalla sivulla olleen kuljettimen avulla taakse kiinnitetylle puintikoneistolle. Koneen asentaminen oli työlästä ja käsittely hankalaa, joten jatkossa Claas keskittyi hinattavaan MDB-malliin, jonka tekniikka kopioitiin ranskalaisesta Guillotin-puimurista.

Puimurin kehitys lähti liikkeelle traktorin mukana myytävästä kylkiäisestä

Weteraani|Maatalouskoneet11.10.2017Tilaajalle

Avonainen hammaspyörävälitys tai ketjuveto olivat yleisiä toisiovoimansiirtoja ensimmäisissä traktoreissa. Hart-Parr 40 -preeriavetäjä on ratasvetoinen, International Titan 10-20 puolestaan liikkuu rullaketjujen avulla. Avonaisista voimansiirroista luovuttiin viimeistään 30-luvulla, mutta menetelmiä ei unohdettu. Samanlaista Hart-Parrin hammaspyöräsysteemiä, mutta suljettuna, on käytetty monessa puimurissa. Vanhoissa Massey-Harris-puimureissa oli puolestaan ketjuveto – ja aivan yhtä avonaisena kuin Titanissa.

Välitystä vähennyspyörästöllä – ensimmäiset traktoreiden suunnittelijat kehittivät tasauspyörästön ja vetopyörien väliin vähennyspyörästöt.

Weteraani|Traktorit9.8.2017Tilaajalle

Perinteiset puurakenteiset tuulimyllyt vaativat runsaasti tuulta, mutta tuulimoottori alkoi pyöriä jo vähäiselläkin tuulella. Tehot olivat heikossa tuulessa vaatimattomia, halkaisijaltaan 3-metrinen siivikko kehitti 6 metriä sekunnissa puhaltavalla tuulella 0,6 hv, mutta 16 metrin tuulella akselin päästä saatiin jo päälle 12 hv. Kuvan Eclipse-siipimalli oli yleisin ja ne asennettiin maastosta riippuen 10–25-metrisiin torneihin.

Tuulimoottorit olivat aiemmin osa maalaismaisemaa – tuuli-moottori-pumppu-yhdistelmällä vesivoimaa

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot13.7.2017Tilaajalle

Hehkukuulamoottorin käynnistys alkaa kuulan kuumennuksella, joka kestää kelistä riippuen noin varttitunnin. Kun kuula on saatu kunnolliseen punahehkuun, on moottori valmis vauhtipyörästarttiin. Puhalluslampun käyttö vaatii omat esivalmistelunsa, mutta se on monta kertaa tehokkaampi kuin kaasupoltin. Tässä lämmitellään ruotsalaista Avance-moottoriauraa vuodelta 1913.

Vanhat traktorit käynnistyivät hehkukuulamoottoreilla – kuulapäämoottorien kysyntä päättyi 1950-luvulla

Weteraani|Traktorit29.6.2017Tilaajalle

Ruotsalaiset olivat erityisen innokkaita autotraktoreiden rakentajia, 1930-luvun lopulla niitä oli siellä käytössä noin 5 000 kappaletta, traktoreiden kokonaismäärä oli tuolloin suunnilleen 17 000. Tämä vuoden 1923 Buick Roadster on saanut uudet pelkistetyt muotonsa 30-luvun puolivälissä. 60-hevosvoimaisessa 4 litran nelosmoottorissa on riittänyt voimaa, mutta pito on aiheuttanut ongelmia noin tonnin painoisessa kapeapyöräisessä ajoneuvossa. (Kuva: Vänersborgs museum)

Autotraktoreilla koneaikaan - Pula-ajan peltovetäjiä

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot29.6.2017Tilaajalle

Ensimmäinen yritys konevoiman hyödyntämiseksi muuallakin kuin vesillä tai rautateillä tehtiin Karttulan Syvänniemellä vuonna 1871, kun edinburghilaisen T.M.Tennant & Co:n tekemää Annikki-maantielokomobiilia sovellettiin raudan ja sahatavaran kuljetukseen. Annikki veteli neljää vaunuaan kesäkuusta syyskuun 23 päivään, jolloin rahtiliikenne päättyi veturin lossilta putoamiseen. Kuvassa samanlainen maantiejuna.

Traktorille uusia työmaita - Rautahevosia ja tiekarhuja

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot18.5.2017Tilaajalle

Laborin edustama amerikkalainen Parrett osallistui ensimmäisiin kokeisiin, mutta menestys jäi heikoksi. Jähmeän ohjauksen takia tarvittiin apumiestä ja nurmikynnössä ei piikkipyöristä huolimatta riittänyt pito. Myyntiluvan saamiseen puutteet eivät vaikuttaneet, osallistuminen oli tärkeintä. Parrettin menekki jäi kuitenkin muutamaan koneeseen. Sitä myytiin Amerikassa myös Massey-Harriksena ja Englannissa merkillä Clydesdale.

Ensimmäiset Suomeen pyrkivät traktorit testattiin virallisissa traktorikoetuksissa v. 1919 – Järvenpäässä jytisi

Weteraani|Traktorit5.4.2017Tilaajalle

Kullervon ensimmäinen prototyyppi valmistui kevään 1918 aikana. Moniin tuon ajan merkkeihin verrattuna se oli jo melko modernin näköinen, mutta varsinainen tuotantomalli oli rakenteiltaan kokonaan toista sorttia. Tässä ykköskappaleessa on vielä palkkirunko, pysty rattiakseli, taka-akselin kohdalla oleva istuin, erilainen etuakseli ja monta muuta sittemmin vaihdettua juttua.

Tälläinen oli ensimmäinen kotimainen traktori — Kullervo-traktori Turusta

Weteraani|Traktorit23.2.2017Tilaajalle

Kurpan Konepajan Mörkö-vinssiaura yhdistelmä työssä joskus 1960-luvulla. Ojaveto on juuri saatu valmiiksi ja aura nostettu kuljetusasentoon. Erkki Hirvelä koneen takana ja Erik Niemi selin. Mörkössä oli nimensä mukaisesti Majorin vaihdelaatikko, jarrut ja takasilta. Vinssausmekaniikka ja muut olivat uusvalmistetta. Huomaa auran edessä oleva jalas, jolla säädettiin työsyvyys.

Vesi pois pellolta — Mörkö-vinssi veti oja-auraa

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot15.12.2016Tilaajalle

Ajovoimanotto ja vetävä perävaunu olivat hyvä yhdistelmä puunajossa. Tämä Fiat 1000-perustainen yksikkö on tarkoitettu jatkettuun lähikuljetukseen.

Traktorin peräveto ja ajovoimanotto olivat hyvä yhdistelmä puunajossa – 1970-luvun alussa noin puolet Suomen markkinoilla olleista traktoreista oli varustettu ajovoimanotolla

Weteraani|Traktorit17.11.2016Tilaajalle

Riipijäpöydän toiminta: Halkaisijaltaan noin 60-senttisessä riipijäkelassa (1.) on 6 tai 8 riipijäkampaa, jotka irrottavat jyvät tai kokonaiset tähkät korsista. Kelan kierrosluku on säädettävissä rajoissa 440–770 rpm. Irronnut vilja lentää keskipakoisvoiman ja kelakammiossa (2.) olevan ilmavirran avulla syöttökierukalle (3.), joka siirtää puitavan materiaalin kolakuljettimelle ja edelleen varsinaiselle puintikelalle. Tavaran kulkua voidaan tehostaa riipijäkelan ja syöttökierukan väliin asennetulla syöttökelalla tai mattokuljettimella.

Ripeää riipijäpuintia puimakoneilla – puimureiden leikkuupöydät eivät ole juuri uudistuneet 70 vuodessa

Weteraani|Maatalouskoneet27.10.2016Tilaajalle

Deutz 2FM417 lienee ensimmäisiä Suomeen tuotuja traktoreita, jonka käynnistyksessä puolipuristin oli välttämätön. 2-pyttyinen, 3,8-litrainen etukammiodiesel ei pyörähtänyt kammesta ilman apuvälineitä, puristussuhde 18:1 oli liikaa vahvallekin veivaajalle. Kylmää moottoria käynnistettäessä puolipuristimen lisäksi tarvittiin etukammioihin ruuvattavia hehkupatruunoita.

Puolipuristimella kevyempi käynnistys entisajan traktoreihin

Weteraani|Traktorit10.8.2016Tilaajalle

Suomalaisista kuormaimista onnistuneimpia oli Eka, jota tehtiin Keskon toimeksiannosta Pyhtään Heinlahdessa n. 200 kappaletta. Peruskoneena ennättivät olla kaikki 1960-luvun nelos-Nuffieldit, viimeisissä yksilöissä Leyland. Työpainoltaan 4,1-tonnisella Eka-Nuffieldilla nousi 1 800 kg:n kauhallinen. Ohjaamo oli valinnaisvaruste.

Näin traktori muuntui kuormaajaksi – traktorialustaiset kuormaajat olivat Suomessa kysyttyjä maansiirtokoneita

Weteraani|Traktorit5.7.2016Tilaajalle

Amerikkalainen Bates Steel Mule luokiteltiin aikanaan puolitankkitraktoriksi, telatraktoreita kun kutsuttiin tankeiksi. Suomeenkin sitä toi ainakin parin kappaleen verran Labor 1920-luvun alussa, mutta tavallista pyörä- traktoria paljon kalliimmalle ”Rautamuulille” ei ollut kysyntää.

Pitoa puoliteloilla – varhaisin puolitelatraktori oli amerikkalainen Bates Steel Mule

Weteraani|Traktorit14.4.2016Tilaajalle

Etukuormainten kysyntä alkoi kasvaa 60-luvun alussa, seuraavan parinkymmenen vuoden ajan niitä myytiin keskimäärin 1 300 vuodessa. Suurin osa kuormaimista oli kotimaisia, johtavia merkkejä olivat Syväsen Konepajan James ja Lankisen Konepajan Vilske (kuvassa), molempia tehtiin Loimaalla.

Tuhansien töihin sopiva etukuormain – Suomessa etukuormaimet alkoivat yleistyä 1960-luvulla

Weteraani|Traktorit10.3.2016Tilaajalle

Leimauksen ja kaupanhieronnan jälkeen pääsivät metsurit työhönsä tai paremminkin jätkät, kuten heitä ennen vanhaan kutsuttiin. Leimapuut kaadettiin justeerilla tai pokasahalla ja karsittiin kirveellä, jolla tehtiin myös kaatokolo, eli vesen. Kirveskarsintaan turvauduttiin vielä moottorisahakaudellakin, ja sahakarsinta yleistyi kunnolla vasta 60-luvun lopulla.

Justeeriajan metsätyötä — mikä on jakomies, entä kantoleima?

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot14.1.2016Tilaajalle

Stihl KS43 oli mallina kokeilusahojen vanhin, sen tuotanto kun alkoi jo vuonna 1943, mutta myös pitkäikäisin, koska viimeiset kappaleet tehtiin niinkin myöhään kuin 1971. Saksan armeija oli iso asiakas, niinpä näitä päälle 37-kiloisia hirmuja nähtiin sota-aikaan myös Pohjois-Suomen metsissä. 250-kuutioinen sahajätti sivalsi testikoivusta kiekon 9 sekunnissa, tullen kovassa kisassa toiseksi. Voitelulaite isoine säiliöineen on terän apumiehen puoleisessa päässä.

Raskasta kevyttekniikkaa - Yhden ja kahden miehen moottorisahoja 1950-luvun alusta

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot14.1.2016Tilaajalle

BM-Volvo T650 ei kesällä 1970 markkinoille tullessaan ollut erityisen moderni traktori tekniikkansa sen enempää kuin muotoilunsakaan puolesta, mutta se oli huolella tehty ja luotettava työjuhta, josta asiakkaat olivat valmiita maksamaan kalliimman hinnan. Ergonomialtaan aikansa huippuihin kuuluva T650 on eräs traktorihistorian arvostetuimmista malleista.

Näin traktoreiden ohjaamot kehittyivät peltikopeista tasokkaiksi ohjaamoiksi – tälläisiä olivat 70-luvun alun ohjaamovarustelut

Weteraani|Traktorit16.12.2015Tilaajalle

Allis-Chalmers HD-15

Aikansa mahtikoneet — telatraktoreita 60 vuoden takaa

Weteraani|Traktorit16.12.2015Tilaajalle

Monikin merkki on julistautunut ensimmäiseksi eurooppalaisen ajopuimurin tekijäksi, mutta aloitusmalli taitaa kuitenkin olla neuvostoliittolainen Stalinets S-4, jota alettiin tehdä v.1947. Voimansiirto-osat ja moottori saatiin ZIS- ja GAZ-kuorma-autoista, omaperäinen oljenkasaaja kuului vakiovarusteisiin. Leikkuupöytä on 4-metrinen, moottoriteho 56hv.

130-vuotias ajopuimuri - perustekniikka ei ole juurikaan noista ajoista muuttunut

Weteraani|Maatalouskoneet6.10.2015Tilaajalle

Ford TW 15:n moottorilla ja 7600:n voimansiirrolla varustettu 1184 kuului viimeiseen County-mallistoon, valmistaja ajautui vararikkoon vuonna 1983. Vajaassa 22 vuodessa valmistui 35 000 Ford-pohjaista nelivetoa lähes kuutenakymmenenä eri versiona.

Vahvasti vetävä County oli nelivetotraktoreiden pioneeri – tällainen oli merkin nousu ja tuoho

Weteraani|Traktorit25.8.2015Tilaajalle

Kolmipyöräisiä tai kapealla etuakselilla varustettuja traktoreita on tehty alusta saakka, mutta 1920-luvun puolivälissä esitelty IH Farmall oli ensimmäinen varsinainen riviviljelytraktori. Työkoneita voitiin kiinnittää taakse, akselivälille ja eteen, yhtä aikaa tai erikseen.

"Mummo Ankka -mallinen" riviviljelytraktori

Weteraani|Traktorit21.5.2015Tilaajalle

Hinattavan puimurin vetäminen onnistui tavallisella 1-levykytkimellä varustetulla traktorillakin, mutta kaksoiskytkin helpotti työtä merkittävästi. Myöhemmin yleistyneiden niittosilppureiden ja etenkin paalaimien myötä riippumattomasta voimanotosta tuli lähes välttämätön varuste. Massey-Ferguson 65:ssä kaksoiskytkin oli vakiovaruste alusta saakka (1958).

Riippumaton voimanotto ylestyi traktoreissa 1950-luvulla – kaksoiskytkin vakiintui nopeasti yleisimmäksi menetelmäksi

Weteraani|Traktorit30.4.2015Tilaajalle

Ensimmäisissä telaketjutraktoreissa oli taka-akselissa normaali tasauspyörästö ja konetta ohjattiin isolla nokkapyörällä. Tämän 14-tonninen Holt 75 vm. 1909 on teholtaan 75 hv/550 rpm, nelosmoottori on 23-litrainen. Näitä suuria telakoneita käytettiin puimureiden vetämiseen.

Kaksi telatraktoreiden ohjausjärjestelmää on ollut käytössä yli 100 vuotta – pillariohjaus on siirtymässä vähitellen historiaan

Weteraani|Traktorit9.4.2015Tilaajalle

Ensimmäiset hevosvetoiset kylvölannoittimet tehtiin 1800-luvun lopulla, kuvan 2,2-metrinen Massey-Harris on vuodelta 1895. Riviväliksi oli vakiintunut 17 cm, mikä on jossain päin vakiomitta vieläkin. Lannoite syötettiin samaan putkeen siemenen kanssa, mutta määrät olivat sikäli pieniä, ettei polttovioituksesta ollut mainittavaa haittaa.

Toukotöiden kuningaskone kylvölannoitin valtasi suomalaiset pellot 1970-luvulla – kylvölannoitin toi kevättöihin työtehoa ja lisäsatoa

Weteraani|Maatalouskoneet26.2.2015Tilaajalle

The Reaper-leikkuukoneen ensiesittely ei oikeasti ollut näin riemukas tapahtuma. Pellon omistaja hätisteli koneen pois tiluksiltaan, koska vehnä oli vaarassa polkeutua maahan laitteessa ilmenneiden ongelmien takia. Naapurin tasaisemmilla mailla kone viimein suostui toimimaan. N.C.Wyeth tallensi kankaalle oletettuja 100 vuoden takaisia tunnelmia International Harvesterin tilauksesta v. 1931.

McCormickin leikkuukone ”The Reaper” aloitti maatalouden koneellistumisen – patenttiriidat työllistivät tuomareita

Weteraani|Maatalouskoneet15.1.2015Tilaajalle

Höyryauralaitos koostui kahdesta vinssillä varustetusta höyrytraktorista ja niin sanotusta tasapainoaurasta, jossa oli kahdet terät. Auraa edestakaisin vetäen syntyi kynnöstä teräluvusta ja lohkosta riippuen jopa kymmeniä hehtaareita päivässä. Päinvastoin kuin tässä ikivanhassa mainoskuvassa, höyrykoneet olivat yleensä satojen metrien päässä toisistaan.

Höyry avuksi kyntötöihin — ensimmäinen höyryauralaitos oli tehokas ja kallis

Weteraani|Maatalouskoneet4.12.2014Tilaajalle

Vilja syötettiin puintikoneistoon poikittaisella mattokuljettimella. Kaatokelaa pyöritettiin yleensä kannatuspyörään yhdistetyllä ketjulla, mutta tässä tapauksessa se saa voimansa puintikoneistosta. Kuvan John Deere 36B on pisimpään tuotannossa ollut puimurimalli ja viimeisiä aitoja preeriapuimureita. Ensimmäiset valmistuivat vuonna 1926 ja viimeiset vuonna 1953. Tämän 5-metrisellä pöydällä varustetun koneen valmistuksen aloitti Caterpillar, jolta John Deere osti puimuritoiminnot vuonna 1936.

Jättikokoisella preeriapuimurilla puitiin tuhansien hehtaarien lohkoja - parhaimmillaan päästiin 60 hehtaarin päiväpuintimäärään

Weteraani|Maatalouskoneet2.10.2014Tilaajalle

Massey-Harris Clipper 50 oli ensimmäinen pitkittäisellä, täysleveällä puintikoneistolla varustettu hinattava puimuri. Clipper oli tuotannossa vuosina 1938–58. Toronton, Batavian ja Kilmarnockin tehtailla valmistui vajaat 90 000 hinattavaa puimuria. (Kuva: David Parfitt)

Leveäkoneistoinen puimuri

Weteraani|Maatalouskoneet18.9.2014Tilaajalle

Eläinvoiman käyttö maatalouden apuna – luomuvoimainen hevoskierto

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot7.8.2014Tilaajalle

Suurista traktorivalmistajista ensimmäisenä ja oikeastaan myös ainoana Hesselman-moottorin otti käyttöönsä Allis-Chalmers telamalleissaan KO, SO ja LO vuosina 1934–42. Kuvassa suurin LO-malli, jonka 6-sylinterinen, 13,8-litrainen moottori kehitti 92 hv 1 050 kierroksella. LO-Allis painaa 11,3 tonnia.

Dieselillä pyörivä Hesselman-moottori – ensimmäisenä moottorin otti käyttöönsä Allis-Chalmers telamalleissaan

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot26.6.2014Tilaajalle

Allis-Chalmers All-Crop -puimuri oli varhaisimpia maatalouskoneita, joissa hyödynnettiin kiilahihnavariaattoria. Alliksen puintikelan kierroslukua voitiin variaattorin avulla säätää portaattomasti välillä 450–1600 rpm, mikä helpotti varsinkin erikoiskasvien puintia. Hinattavia Allispuimureita tehtiin vuodesta 1935 lähtien, viimeiset valmistuivat 60-luvun alussa.

Monikäyttöistä hihnavariaattoria käytettiin puimureiden välitysten muuttamiseen — näin saatiin portaatonta nopeudensäätöä puintiin

Weteraani|Maatalouskoneet12.6.2014Tilaajalle

Suurista traktorivalmistajista polttomoottorilla käynnistettävät dieselmoottorit otti ensimmäisenä käyttöön amerikkalainen Caterpillar vuonna 1931.

Toimintavarma telakoneiden penikkastartti – ensimmäisiä penikkastartin hyödyntäjiä oli Caterpillar

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot22.5.2014Tilaajalle

Saksassa siirryttiin lähes yksinomaan dieselkantaan jo 30-luvulla, mutta suurista valmistajista bensastarttausta käytti vain Hanomag. Hankkija toi rautapyöräisiä R40- ja tela-alustaisia K50-traktoreita vuosina 1941–44 muutamia kymmeniä kappaleita.

Dieselkone käyntiin bensalla – kokeilu jäi 1950-luvulle

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot30.4.2014Tilaajalle

Vuoden 1951 Fordson Major E27N, eli kansankielellä Mörkö-Majuri, lienee ollut viimeinen pelkän roiskevoitelun varassa ollut isompi maataloustraktori. Majurin enimmät rajoitukset johtuivat moottorista. Kierroksia sai olla vain hieman yli tuhat ja traktorin piti olla suurimman osan ajasta vaaterissa. Pienet ajoittaiset kallistelut eivät haitanneet, mutta jos traktori oli pitemmän aikaa vaikka reilusti nokallaan, ei moottori saanut kunnollista voitelua.

Entisajan polttomoottoreiden voitelutekniikat olivat roiskevoitelu ja lubrikaattori

Weteraani|Traktorit27.3.2014Tilaajalle

Yksinkertaisimmissa laukaisulaitteissa on melko vähän osia. Kuvassa näkyy lukitusnasta (1) ja jakopään pyörittämää käyttöakseliin kiinnitetty runkolaippa (2) laukaisimineen (3). Ankkuriakseliin yhdistetty salpalaite koostuu rungosta (5), salvoista (6) ja
ja akselit yhdistävästä jousesta (4).

Alkuajan kampitraktoreissa käytettiin mageneettosytytystä – näin toimii laukaisumagneetto

Weteraani|Traktorit6.3.2014Tilaajalle

Tunnetuimpia kiehutusjäähdytysmoottoreita (engl. hopper cooler) oli amerikkalainen Waterloo, josta sittemmin tuli John Deere.

Kiehutusjäähdytys ja termosifooni – tunnetuimpia kiehutusjäähdytysmoottoreita oli amerikkalainen Waterloo

Weteraani|Traktorit20.2.2014Tilaajalle

Fordin ensimmäiset kokeilutraktorit koottiin autojen osista, minkä vuoksi niiden rakenteet olivat melko heiveröisiä. Kuvassa ”Automobile Plow” vuodelta 1907, ohjaimissa Henry Ford. (Kuva: Henry Ford Museum)

50 vuotta Fordson-traktoreita – Fordsonin Äffät, Ännät, Majorit ja Dextat nostivat maataloutta pyörille ympäri maailmaa

Weteraani|Traktorit30.1.2014Tilaajalle

Happy Farmer -traktorissa (USA) imuilma kulkee jäähdytinkennon läpi, mikä on riittänyt etulämmitykseksi ainakin Kalifornian olosuhteissa. Jäähdytin toimii samalla karkeatekoisena ilmanpuhdistimena.

Etulämmitin oli petroolimoottorin toiminnassa ratkaisevassa roolissa — näin etulämmitin toimii entisajan traktorissa

Weteraani|Traktorit30.1.2014Tilaajalle

Maataloudessa puhalluslamppuja käytettiin enimmäkseen kuulapäämoottoreiden käynnistyksessä. Myös sepät ja putkimiehet hyödynsivät lampun erinomaista tehoa ennen kaasupoltinten yleistymistä.

Näin toimii entisajan puhalluslamppu – maataloudessa laitetta käytettiin pääasiassa kuulapäämoottoreiden käynnistyksessä

Weteraani|Traktorit2.1.2014Tilaajalle

Jokihaaran Avance sirkkeliä pyörittämässä joskus 20-luvulla.

Avance-moottoriaura testissä – maa kääntyy satavuotiaallakin

Weteraani|Koneet ja kulkuneuvot12.12.2013Tilaajalle

Massey-Fergusonin 100-sarjassa kokonaan uusi traktori oli 72-hevosvoimainen MF175. Pienemmät MF130, MF135 ja MF165 pohjautuivat entisiin malleihin 30, 35 ja 65. Aluksi Multi-Power-pikavaihde oli MF175:ssä vakiona, muihin sen sai MF130-traktoria lukuun ottamatta valinnaisvarusteena.

Vuonna 1965 alkoi uusi traktoriaika, joka toi markkinoille nelivetoja ja kulmikkaita muotoja – varsinkin Englannista ja Manner-Euroopasta tuli paljon uutuustraktoreita

Weteraani|Traktorit31.1.2013Tilaajalle