Bombardier Muskeg M-62 -telatraktorissa oli mainiot maasto-ominaisuudet – "suokulkijaa" käyttivät kaivokset, sähkölaitokset, puhelinmiehet ja metsäyhtiöt

Bombardier Muskeg M-62 -telatraktoria valmistettiin vuosina 1964-2004. Kuva: Kimmo Kotta

Kahdesta kelkasta, T-Fordin moottorista ja puupropellista syntyi hydrokopteri, joka kiisi vinhaa vauhtia pitkin hankia, mutta isäukko arvioi tuolloin 19-vuotiaan Josephin luomuksen sikäli vaaralliseksi, että vaivalla tehty potkuri joutui takavarikkoon.

Nuorempi Bombardier kuitenkin jatkoi lumikulkuneuvonsa kehittämistä. Vuonna 1926 perustetussa omassa korjaamossa rakentui sitten ensimmäinen telavetoinen ajoneuvo, jonka pohjana oli kaksipaikkainen T-Ford. Auton taakse lisättiin toinen akseli ja pyörien ympärille vedettiin kevyet telat, ohjaus hoitui etusuksilla. ”Pelti-Liisa” oli muuttunut melkoiseksi talviajoneuvoksi, mutta mikään tiettömien taipaleiden kulkija se ei vielä ollut.

Bombardier suunnittelema joustava telasto patentoitiin vuonna 1936. Pari vuotta aiemmin Joseph-Armandin 2-vuotias poika oli kuollut vatsakalvontulehdukseen, koska talvikelissä ei päästy tarpeeksi nopeasti sairaalaan. Menetys sai Bombardierin yrittämään kaikkensa, että tulevaisuudessa ei kenenkään tarvitsisi jäädä jumiin lumen takia. Uusi telasto koostui keinutelistä ja syöksypyörästä, joka toimi vetorattaana. Sen pienestä läpimitasta johtuen erillistä vähennyspyörästöä ei tarvittu. Jousiteräksiset telalaput oli kiinnitetty raionkuidulla vahvistettuihin kumihihnoihin. Lopullisessa versiossa vetorattaiden hampaat oli päällystetty kovakumilla. Tämän etevän telaston päälle rakennettu Snowmobile B7 oli valmis sarjatuotantoon vuonna 1939.

Seuraavana vuotena valmistui tehdas, joka pystyi 200 ajoneuvon vuosituotantoon. Tehtailua pyörittämään perustettiin L´Auto-Neige Bombardier Limitée, josta käytettiin yleisemmin englantilaista nimeä Bombardier Snowmobile Limited. Erityisen kiinnostuneita seitsemän hengen Snowmobilesta olivat maaseudun ihmis- ja eläinlääkärit, sekä puhelin- ja puutavarayhtiöt. Sodasta aiheutuneet polttoaine- ja raaka-ainepula hankaloittivat näiden tarpeellisten ajokkien tuotantoa, mutta kehitys kuitenkin jatkui. Jo toisena toimintavuotena esiteltiin linja-automainen Snowmobile B12, johon mahtui toistakymmentä täysikasvuista matkustajaa. Armeijan käyttöön suunniteltu tela-ajoneuvo valmistui kaksi vuotta myöhemmin ja niitä tehtiin vuoteen 1946 mennessä yhteensä 1 900 kappaletta.

1940-luvun lopulla Bombardier esitteli maataloustraktoriin asennettavat kumipuolitelat ja vuonna 1953 tuli vuoroon kokonaan tela-alustainen Bombardier Muskeg -telatraktori. Intiaanikielinen nimi tarkoitti vaikeakulkuista suota. Muskegilla voitiin ajella lähes missä tahansa kaikkina vuodenaikoina. Sen 70-senttiset ja 16 kumipyörällä tuetut telat takasivat, että meno ei katkennut upottavimmallakaan nevalla. Alakerta oli vesitiivis, joten sillä voitiin ylittää jopa pieniä vesistöjä. Joustava alusta mahdollisti myös kivikossa ajamisen ilman telaston hajoamisvaaraa. Mainiot maasto-ominaisuudet huomioitiin heti ja kulkupelejä ostettiin runsaasti syrjäisille rakennustyömaille, voimalaitoksille, sähköyhtiöille, uittotyömaille, puunajoon ja maatalouteenkin. Lisävarusteluettelo oli verrattoman pitkä ja tarvittaessa Muskegista oli saatavana pienikokoisempi metsäversio tai etuohjaamolla ja kuormalavalla varustettu Carrier-malli.

Lopullinen Bombardierin menestystuote oli kuitenkin vuonna 1959 esitelty Skii-Doo-moottorikelkka. Joseph-Armand Bombardier kuoli vuonna 1964, mutta yrityksen johtoon 27-vuotiaana siirtynyt vävy Laurent Beaudoin oli vähintäänkin appensa veroinen nokkamies. Vuonna 1974 kuvioihin tulivat junat ja 2 vuotta myöhemmin peräti lentokoneet. Kevyemmistä koneista Bombardierin valikoimiin lisättiin myöhemmin sellaiset merkit kuin Can-Am, Sea-Doo, Lynx, Evinrude ja Johnson. Raskaampien ajoneuvojen valmistus myytiin vuonna 2004 Camoplast-yhtymälle, joka teki viimeiset Muskeg-traktorit. Vuodesta 2009 lähtien Bombardierin tela-ajoneuvojen perinteitä on jatkanut Prinoth.

Postilla oli käytössään ainakin kaksi Bombardier Snowmobilea, joilla ajettiin vuodesta 1953 lähtien Lapin hankalimpia reittejä. Muskeg-traktoreita ostettiin runsaammin, ja kuten Kanadassakin, niitä käyttivät kaivokset, sähkölaitokset, puhelinmiehet ja metsäyhtiöt. Hankalina syksyinä Muskeg olisi ollut mainio laite vaikka hinattavan puimurin edessä, mutta maatalouskäyttöön niitä ei varmasti hankittu.

Oy Laatuvaunu Ab:n edustamaa Muskegia kokeiltiin metsätöissä ja tulokset olivat rohkaisevia. Vinssillä ja kuormalavalla varustettua mallia käytettiin juontoon, Lapin vahvoilla lumilla Muskeg veti rekeä, jotka lastattiin hytin taakse asennetulla Hiab Metsäelefantilla. Kuormat liikkuivat hirmuisessa hangessa, mutta kynnyskysymykseksi nousi 3,9 miljoonan hinta, sillä rahalla kun sai 5 suurehkoa pyörätraktoria. Bamse-metsätraktorikin oli puolta halvempi. Myös janoista Chryslerin moottoria vieroksuttiin. Suomen Mugkeg-kanta jäi muutamiin kappaleisiin.