Tienhoidon valuvika johtaa tiestön rapautumiseen ja korjausvelan kasvuun ‒ koneammattilaiset tulisi saada mukaan jo suunnitteluun
Talvikunnossapito kärsii pitkäaikaisista rakenteellisista ongelmista. Säästöperusteinen tienhoitomalli rapauttaa tieverkon kuntoa vuosi vuodelta.
Traktoreilla on merkittävä rooli maakunnissa talvikunnossapidossa, sillä maataloustraktori taipuu siihen hyvin, kun se on varusteltu oikein. Kuvituskuvana takavuosien traktorikokeilusta talvikunnossapidossa. Kuva: Tapio Vesterinen29.11.202408:00
Talven tullessa kuullaan taas jokavuotista tuskailua talvikunnossapidon haasteista. Asia on erityisen ajankohtainen, kun talvi yllätti jälleen autoilijat, ja lumiurakoitsijat ilmestyivät tien päälle. Ongelma ei kuitenkaan rajoitu vain talveen, vaan tieverkon kunto on ympäri vuoden huolestuttava.
Tiet ovat möykkyisiä ja paikoin asfaltissa on kraatereita, jotka rikkovat autojen alustarakenteita, renkaita ja vääntävät vanteita. Suomen tienhoidossa on valuvika.
Tiestön kunnossapitoon budjetoidaan varoja säästämisperiaatteella, missä hinta näyttelee merkittävämpää roolia kuin työn sisältö tai laatu. Käytännössä tienhoitoa kilpailutetaan useassa portaassa, ja urakan saa se, joka tarjoaa halvimmalla hinnalla. Kun urakoita kilpailutetaan edelleen aliurakoitsijoille, tilanne on jo valmiiksi hankala. Säästämisperiaate johtaa usein näennäisiin säästöihin, mutta ei vastaa kunnossapidon todellisia tarpeita.
Asfaltissa on kraatereita, jotka rikkovat autojen alustarakenteita, renkaita ja vääntävät vanteita.
Myös kunnissa ja kaupungeissa katujen kunnossapito kilpailutetaan. Sen toteuttaa usein henkilö, jolla ei ole käytännön kokemusta koneurakoinnin arjesta ja realiteeteista. Tämän seurauksena kilpailutuksen pisteytyskriteerit voivat olla vinoutuneita. Lisäksi sesonkiaikainen johtaminen ilman käytännön ymmärrystä johtaa monenlaisiin ongelmiin.
Teiden ja katujen kunnossapidon varat määritellään usein etukäteen toimenpidetasolle saakka, vaikka ne olisivat tarpeisiin nähden väärin kohdistettuja. Esimerkiksi sää- ja talviolosuhteet vaihtelevat vuosittain merkittävästi. Suomen tienhoitomalli on rakennettu ilman käytännön ymmärrystä, mikä johtaa teiden rapautumiseen ja kasvavaan korjausvelkaan.
Koko tiestön kunnossapidon malli tulisi rakentaa uudelleen tarveperustaiseksi, joka perustuu aktiiviseen osapuolten väliseen keskusteluun. Urakoitsijat olisivat mukana jo suunnitteluvaiheessa ja töitä myös valvoisivat asiaa oikeasti ymmärtävät ammattilaiset.
Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
