Mönkijä 50 vuotta
Mönkijäksi kutsuttu maastoajoneuvo sai alkunsa Hondan vuonna 1969 esittelemästä 3-pyöräisestä ajokista. Noista ajoista mönkijät ovat kehittyneet todella paljon. Viimeistään mahdollisuus rekisteröidä mönkijä traktoriksi teki siitä vakavasti otettavan hyötyajoneuvon – vaikka mönkijä aikoinaan valittiin jopa vuoden turhakkeeksi.
Tekniikan osalta alkuajan 3-pyöräisyydestä luovuttiin nopeasti. Ensimmäiset nelivedot ilmestyivät 1980-luvun alkupuolella. Samoihin aikoihin tuli myös ensimmäinen JD:n 5-pyöräinen. Moottorikoot ovat kasvaneet: alkuaikoina jo 350 cm3 oli iso, kun nyt peruskone on kooltaan 570 cm3.
Perusrakenne säilyi pitkälle 1990-luvulle asti lähes kaikissa samanlaisena – jäykkä taka-akseli monojousituksella oli yleisin. Vuonna 1995 Polaris toi ensimmäisen erillisjousitetun Sportsmanin. Nykyään erillisjousitus on yleisin ratkaisu.
Tällä hetkellä rinnakkain istuttavat mallit ovat nostamassa markkinaosuuttaan. Maailmalla ne ohittivat perusmönkijät kappalemääräisessä myynnissä jo muutama vuosi sitten. Suomessakin rekisteröitiin viime vuonna yli tuhat uutta rinnakkain istuttavaa. Seuraava mullistus lienee sähkökäyttöisyyden lisääntyminen.
Lue lisää
Osaston luetuimmat
- "Maatalouden parjaamisen ympäristön tärvelijänä voisi hiljalleen lopettaa" – maa- ja metsätalous ovat ainoita kasvihuonekaasuja sitovia toimialoja11.11.2021
- Liikenne ja moottorit verolle?29.10.2020
- Sähköllä pellolle – haasteena on hinnaltaan, kooltaan ja painoltaan sopivan akun löytäminen työkoneeseen6.5.
- Euroopan vihreän kehityksen ohjelma kiristää nitraatti- ja fostaattisäädöksiä – keskustelu ravinteiden käytön tehokkuudesta käy kuumana Euroopassa, mutta ei Suomessa5.5.
- Ukrainan sota kouraisee myös konevalmistajia – ”Jatkossa voi olla vaikea houkutella yrityksiä siirtämään tuotantoa Venäjälle”25.4.
- Ukrainan sota osoittaa, että Suomen bioenergiapäätökset ovat huonoja – bioenergiasektorilla on todella kiire energiatuotannon turvaamiksesi11.3.
- Maaseudun koneyrittäjien luottamus päättäjiin on heikentynyt – "Ympäristön suojelemisen ja varjelemisen tarve on yhteinen, mutta päätöksien pitää olla oikeasuhtaisia"1.4.