Myyty harmaapipoiselle herralle siellä keskellä!

Iso osa maailman veteraanikoneista ostetaan huutokaupoista. Englannissa saattaa kuukaudessa olla kymmenenkin tilaisuutta, joissa myydään pelkästään museoikäisiä traktoreita – ja ostavaa yleisöä riittää.

Joskus hinnat nousevat saavuttamattomiin, esimerkiksi hiljattain myytiin vm. 1903 The Ivel 328 600 punnalla, mutta huutokaupoista voi saada tavallisemman traktorin hyvinkin sopivasti.

Meillä ei vanhojen koneiden huutokauppakulttuuri ole minkäänlaisella tasolla. Ne harvat tilaisuudet, joita olen seurannut, ovat olleet kiusallisen vaisuja, vaikka joukossa on ollut kovan luokan harrastajia. Olisikohan missään ollut yli viittä korotusta konetta kohti, yleensä yksi tai korkeintaan kaksi, jos on heittäydytty riehakkaiksi.

Ehkä ostohinta on arka asia, "auksuunissahan" se tulee heti julkiseksi. Kilpailutilannekin saattaa tuntua oudolta, etenkin jos kaveri on kiinnostunut samasta koneesta. Huutokauppa on kuitenkin erinomainen tapa saada koneesta käyvä hinta, siellä jos missä kysyntä kohtaa tarjonnan. Pohjahintojen on kuitenkin syytä olla realistisella tasolla. Huutokaupat toisivat kesätapahtumiin kaivattua lisämaustetta, ehkä kannattaisi vielä yrittää, jospa se kerrankin onnistuisi.