Muovisidonta muuttuvakammioiseen Pöttinger Impress -yhdistelmäpaalaimeen

Kun Pöttinger aloitti pyöröpaalainten valmistuksen nollasta vain muutama vuosi sitten, näkyi paalainten uusissa teknisissä ratkaisuissa rohkeus kokeilla uutta. Nyt sama linja jatkuu, kun Pöttinger tuo muuttuvakammioisiin paalainmalleihinsa muovisidonnan ensimmäisten valmistajien joukossa. Uuden paalainmalliston muidenkin ominaisuuksien kehittäminen jatkuu edelleen aktiivisena.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Muovisidonnalla varustettu Impress on Olli Raatikaisen (vas.) ja Jarkko Hiljasen jo toinen 155 VC Pro -paalain. Urakointia ja omia ajoja on vuodesta riippuen noin 5 000–8 000 isoa, n. 145 cm paalia, ja suurin osa niistä on vanhempana tehtävää hiehojen ja umpilehmien rehua. Jarkko aloitti urakoinnin yksikköpaalaimella vuonna 2006 ja Olli ryhtyi ajamaan käärintä vuonna 2008. Muuttuvakammioisista heillä on kokemuksia vuodesta 2009, ja lähes kaikki asiakkaat haluavatkin isoa paalia logistiikan helpottamiseksi. Yhdistelmäpaalaimia on ollut käytössä vuodesta 2016, ja niiden myötä he voivat ajaa sesonkina kahta vuoroa, kolmannen kuljettajan hoitaessa karhotuksen.
Muovisidonnalla varustettu Impress on Olli Raatikaisen (vas.) ja Jarkko Hiljasen jo toinen 155 VC Pro -paalain. Urakointia ja omia ajoja on vuodesta riippuen noin 5 000–8 000 isoa, n. 145 cm paalia, ja suurin osa niistä on vanhempana tehtävää hiehojen ja umpilehmien rehua. Jarkko aloitti urakoinnin yksikköpaalaimella vuonna 2006 ja Olli ryhtyi ajamaan käärintä vuonna 2008. Muuttuvakammioisista heillä on kokemuksia vuodesta 2009, ja lähes kaikki asiakkaat haluavatkin isoa paalia logistiikan helpottamiseksi. Yhdistelmäpaalaimia on ollut käytössä vuodesta 2016, ja niiden myötä he voivat ajaa sesonkina kahta vuoroa, kolmannen kuljettajan hoitaessa karhotuksen. Kuva: Tuomas Anttila

Nurmikoneistaan tunnettu Pöttinger aloitti uusimman tuoteryhmänsä, eli paalainten, valmistuksen puhtaalta pöydältä. Ensimmäiset yksikköpaalaimet esiteltiin vuonna 2016. Paalainten erikoisuutena on sulloja, jossa rehu virtaa muista merkeistä poiketen sullojaroottorin yläpuolelta. Ratkaisun tavoitteina ovat rehuvirran parantaminen ja terälaitteen helpompi huolto.

Vuonna 2018 ensimmäisiä Impress-paalaimia alkoi saapua Suomeen, kun saataville tuli käärimellä varustetut versiot sekä muuttuva- että kiinteäkammioisesta paalaimesta. Muuttuvakammioinen Impress 155 VC Pro -yhdistelmäpaalain kävi myös Koneviestin kokeiltavana ( juttu numerossa 16/2018). Uunituoretta paalainmallia vaivasi vielä tuolloin muutamat alkusarjan viat, joita on sittemmin korjattu onnistuneesti sekä ohjelmistopäivityksillä että fyysisillä muutoksilla.

Uusimpana ominaisuutena Impress-paalaimiin on tulossa muovisidonta, joka on saatavilla myös muuttuvakammioisiin malleihin. Tuotantoversio tulee saataville ensi vuonna, mutta varuste on jo muutamilla asiakkailla tositoimissa. Suomen ensimmäinen muovisidonnalla varustettu Impress 155 VC Pro saapui maaninkalaiselle Jaskan Konetyölle viime kesän urakoille, ja pääsimme kuulemaan, miten uusi varuste toimi käytännössä. Myös yrityksen edellinen paalain oli yksi Suomen ensimmäisistä muuttuvakammioisista Impress-paalaimista, joten heiltä löytyy ensi käden kokemuksia siitä, millaisia kehitysaskelia uudehkon paalainmallin matkalle on mahtunut.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Väärinpäin pyörivän sullojan ansiosta terälaite on normaalia ylempänä, jonka vuoksi siitä on voitu tehdä ulosvedettävä. 32-teräisessä terälaitteessa on pikatoiminto teräluvun puolittamiselle, ja terät ovat lisäksi käännettävät.
Väärinpäin pyörivän sullojan ansiosta terälaite on normaalia ylempänä, jonka vuoksi siitä on voitu tehdä ulosvedettävä. 32-teräisessä terälaitteessa on pikatoiminto teräluvun puolittamiselle, ja terät ovat lisäksi käännettävät. Kuva: Tuomas Anttila
Sidontarullateline on muovisidonnallisessa paalaimessa sama kuin perusmallissakin. Muovisidonnallisessa koneessa esikiristimen jarru on hydraulinen. Sidonnan lopussa, eli ennen katkaisua sidontalaitteessa olevat kiskot ajavat muovin reunat yhteen, mikä parantaa seuraavan paalin sidonnan liikkeellelähtöä.
Sidontarullateline on muovisidonnallisessa paalaimessa sama kuin perusmallissakin. Muovisidonnallisessa koneessa esikiristimen jarru on hydraulinen. Sidonnan lopussa, eli ennen katkaisua sidontalaitteessa olevat kiskot ajavat muovin reunat yhteen, mikä parantaa seuraavan paalin sidonnan liikkeellelähtöä. Kuva: Tuomas Anttila
Ohjainradallinen noukin on 230 cm leveä. Hiljasen ja Raatikaisen mukaan lisävarusteena saatava hydraulinen aisa on erinomainen varuste, sillä jos noukin tukkeutuu, saadaan se huomattavasti avarammaksi aisaa nostamalla, ja monesti tukos aukeaa hytistä nousematta.
Ohjainradallinen noukin on 230 cm leveä. Hiljasen ja Raatikaisen mukaan lisävarusteena saatava hydraulinen aisa on erinomainen varuste, sillä jos noukin tukkeutuu, saadaan se huomattavasti avarammaksi aisaa nostamalla, ja monesti tukos aukeaa hytistä nousematta. Kuva: Tuomas Anttila

Sidonta muovilla tai verkolla

Pyöröpaalien muovisidonta on viime vuosina tehnyt vauhdilla tuloaan, ja varuste onkin jo saatavilla useimpiin kiinteäkammioisiin yhdistelmäpaalaimiin. Muuttuvakammioisten paalainten osalta varuste on kuitenkin vasta tuloillaan, ja ollut saatavilla vasta muutamiin paalainmalleihin. Pöttinger onkin ilmeisesti uutena paalainvalmistajana ottanut eräänlaisen "rinnalle ja ohi" -asenteen, kehittäessään muovisidonnan myös muuttuvakammioisiin paalaimiinsa.

Sidontamuovirulla asetetaan samaan telineeseen kuin verkkorullakin. Rulla voi olla enimmillään 140 cm leveä, joten 120 cm leveän paalin kulmat saa varmasti muovitettua. Verkko ja muovi levitetään samalla syöttölaitteella, mutta muovi pujotetaan useamman syöttörullan välistä. Esikiristimen jarru on hydraulinen, ja esikiristystä voidaan säätää portaattomasti terminaalista. Muovisidonnalliset koneet varustetaan aina toisella kameralla, jonka kautta näkee, että sidontamuovi menee paalin päälle.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Muovisidontaa säällä kuin säällä

Jaskan Konetyön Jarkko Hiljasen ja Olli Raatikaisen ensimmäisen kesän kokemukset muovisidonnasta ovat olleet positiivisia. "Se on toiminut kuin junan vessa", toteaa Hiljanen 5 000 paalin ajojen pohjalta. Sidontamuovi on hyvien ohjeiden ansiosta helppo pujottaa paikoilleen. Äärimmäiset sääolosuhteet eivät ole haitanneet muovisidontaa, sillä koneella paalattiin kesällä kertaalleen kaatosateessakin, ja paali saatiin sidottua ongelmitta. Myöskään 30 asteen helteessä paalaaminen ei aiheuttanut sidontaongelmia, kuten muovin katkeilua.

Harvalukuiset muovisidonnan ongelmat ovatkin johtuneet lähinnä muovin laatuongelmista. Parin kuljetusvaurioista kärsineen muovirullan kanssa muovin katkeilu aiheutti muutamia keskeytyksiä. Lisäksi muutaman rullan kanssa ongelmana oli, että muovi ei lähtenyt leviämään, vaan alkoi kasaantua syöttörullien jälkeen. Hiljanen arvioi ongelman liittyvän siihen, että muovi ei katkennut kunnolla, mutta tämäkin ilmeni vain yksittäisten rullien kanssa. Verkkosidonta on toiminut ongelmitta olkien paalauksessa, kunhan esikiristys saatiin alkuun säädettyä sopivaksi.

Muovirullille on sähkökäyttöiset telineet paalaimen molemmilla puolilla. Telineen ulkokuoret ovat vesi- ja pölytiiviit, joten hiekkatien ja kuivan heinän pöly, sade tai edes pikainen painepesukaan eivät pääse heikentämään muovien liimapintoja.
Muovirullille on sähkökäyttöiset telineet paalaimen molemmilla puolilla. Telineen ulkokuoret ovat vesi- ja pölytiiviit, joten hiekkatien ja kuivan heinän pöly, sade tai edes pikainen painepesukaan eivät pääse heikentämään muovien liimapintoja. Kuva: Tuomas Anttila

Hyvänmuotoisia paaleja tehokkaasti

Sulloja on Jaskan Konetyön käytössä toiminut erinomaisesti. "Varmaankin kaikki nykypaalaimet kyllä nielee melkeinpä yhtä hyvin, mutta minusta tämä ottaa aavistuksen vähemmän voimaa, ja kulutus on hieman pienempi kuin toisinpäin pyörivällä sullojalla – – alle litran paali" pohtii Hiljanen.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

"Paalin muoto on todella hyvä, joten sen saa käärittyä tasaisesti, vaikka olisi huonokin karho", jatkaa Raatikainen.

Toki sulloja on saatu heidänkin ajossa pari kertaa niin tukkoon, että valmistumaton paali on jouduttu pudottamaan pois, mutta se on johtunut muuttuvakammioisten paalainten Akilleen kantapäästä, eli vesimärästä lehtevästä heinästä. Vesi kastelee kammion hihnat liukkaiksi, jonka jälkeen paali ei lähde pyörimään ja alkaa aiheuttaa ongelmia myös sullojalle.

Kun Impress kävi Koneviestin testissä (juttu numerossa 16/2018), oli sullojan ongelmana terälaitteelle pakkautuvan heinän aiheuttamat tukokset. Ongelma on sittemmin korjaantunut sillä, että sullojan piikkejä ei ole enää aseteltu suoraan riviin, vaan porrastetusti.

Kiitosta hyvästä silpusta

Jaskan Konetyö on saanut asiakkailta kiitosta Pöttingerin hyvästä silpunlaadusta. Yrittäjien mukaan heinä ei mene terien läpi pitkittäin, ja terien esijännitys on sellainen, että se ei anna pelkällä heinällä periksi, vaan vasta kun jotain kovaa menee läpi.

Raatikainen ja Hiljanen paalaavat suurimman osan puolella teristä. Heidän korjaamansa heinä on usein kortista ja kuivaa umpilehmien, hiehojen tai emolehmien heinää, joten kaikilla 32 terällä ajettu 36 mm silppu aiheuttaisi sen, että paali ei pysyisi kasassa kun sitä avataan ja muoveja otetaan pois.

Paalaimessa on käännettävät terät, joten periaatteessa mukana kulkee aina toinenkin teräsarja, ellei terä satu katkeamaan esimerkiksi kiven takia. Raatikainen ja Hiljanen ajavat noin 500–700 paalia per teräsarja ennen teroitusta, joten käännettävien terien kanssa ja useimmiten puolella teristä ajaessa teroitusväliksi riittää noin 2 000 paalia.

Terien huolto on tehty helpoksi, sillä väärinpäin pyörivän noukkimen ansiosta terälaite voidaan parissa minuutissa vetää ulos koneen sivulle. Tämän jälkeen terälaite on sopivalla työskentelykorkeudella, ja terät on helppo tarkistaa tai irrottaa teroitettavaksi. Myös käytettävien terien valinta on sujuvaa ryhmävalinnan avulla, jolla voidaan valita kaikki terät ja molemmat vaihtoehdot puolitetuista teräsarjoista. Lisäksi käytettäväksi voidaan valita vain yksittäisiä teriä.

Raatikaisen ja Hiljasen mukaan terälaitteeseen kertyvä pöly ja "heinämäski" hankaloittavat ryhmävalinnan ja muiden mekanismien käyttöä kenttäolosuhteissa, mutta kun terälaitteen puhaltaa ensin paineilmalla puhtaaksi, toimivat ne ongelmitta. Hiljasen mukaan traktorin paineilmalaitteista olisi kenttäolosuhteissa apua.

Yhdistelmäpaalaimiin on uutena ominaisuutena saatavilla pystyynkääntäjä. Se on toteutettu hyvinkin yksinkertaisesti kaarevalla puomilla. Puomi on muotoiltu siten, että paalin toinen reuna pyörähtää sitä pitkin, ja se heittää paalin toisen reunan ylös ikään kuin hyppyri. ”Hännässä” on vain yksi sylinteri, joka kääntää sen käärintäpöydän alle piiloon paalienpudotusten väleissä ja tieajossa, kun taas hännän nostoliike tapahtuu kääntyvän käärintäpöydän mukana.
Yhdistelmäpaalaimiin on uutena ominaisuutena saatavilla pystyynkääntäjä. Se on toteutettu hyvinkin yksinkertaisesti kaarevalla puomilla. Puomi on muotoiltu siten, että paalin toinen reuna pyörähtää sitä pitkin, ja se heittää paalin toisen reunan ylös ikään kuin hyppyri. ”Hännässä” on vain yksi sylinteri, joka kääntää sen käärintäpöydän alle piiloon paalienpudotusten väleissä ja tieajossa, kun taas hännän nostoliike tapahtuu kääntyvän käärintäpöydän mukana. Kuva: Tuomas Anttila

Noukin auki aisaa nostamalla

Raatikaisen ja Hiljasen mukaan noukin kulkee hyvin epätasaisemmassakin maastossa, sillä se pääsee kallistelemaan sivusuunnassa. Noukkimen erikoisuutena on, että esimerkiksi vauhdikkaassa olkien paalauksessa tukipyörät voi pudottaa pois, jolloin noukin kelluu omien kannatinjousiensa ja viljansängen päällä.

"Noukin nielee kaiken, eikä räikät huuda", toteaa Hiljanen. Paksu karhekaan ei ole ongelma, sillä paalaimella on kerätty olkia 4-roottorisen karhottimenkin jäljiltä.

Sen sijaan noukkimen saa pitkää ja kortista heinää kerätessä tukkoon ajovirheellä, jossa noukkimen kulma menee karheen läpi. Noukkimessa ei ole takaisinpyöritystä, mutta lisävarusteena saatavaa hydraulisäätöistä aisaa nostamalla noukkimen saa laskettua niin avaraan asentoon, että tukos aukeaa usein hytistä nousematta. Yrittäjät ovatkin kokeneet varusteen lähes välttämättömänä heidän käytössään juuri tämän vuoksi. Samalla ajomukavuus paranee, sillä hydraulisäätöisessä aisassa on jousitus.

Kompakti pystyynkääntäjä

Käärimeen on uutena varusteena saatavilla paalien pystyynkääntäjä. Se on toteutettu erittäin kompaktisti, sillä kääntäjässä on vain käärintäpöytään saranoitu kaareva puomi, joka mahtuu kuljetusasennossaan käärijän alle.

Tämän uuden varusteen lisäksi myös itse käärijän toiminta on vuodessa kehittynyt merkittävästi. Vielä viime vuoden keväällä paalin siirto kammiosta käärijälle oli melko hidasta, mutta viime vuoden mittaan tulleet ohjelmistopäivitykset puolittivat siirtoajan. Alkuun kammion takaportti, siirtokelkka ja käärintäpöytä liikkuivat yksitellen, kun nyt liikkeitä tapahtuu sulassa sovussa samanaikaisesti.

Käärin pysyy ongelmitta paalaimen 30–40 paalia/tunti tahdissa. Käärimellä voidaan muovittaa 90–155 cm paaleja, eli vastaavansuuruisia, kuin mihin kammiokin pystyy.

Käyttöliittymän perusnäkymästä selviää paalin koko, paalauspaine, muovikerrosten määrä, käärinnän tila, sekä paaliportin, siirtokelkan ja käärintäpöydän asento. Testivalikosta voidaan ajaa kaikkia toimintoja manuaalisesti. Kuva on traktorin omasta Isobus-terminaalista.
Käyttöliittymän perusnäkymästä selviää paalin koko, paalauspaine, muovikerrosten määrä, käärinnän tila, sekä paaliportin, siirtokelkan ja käärintäpöydän asento. Testivalikosta voidaan ajaa kaikkia toimintoja manuaalisesti. Kuva on traktorin omasta Isobus-terminaalista. Kuva: Tuomas Anttila

Helppokäyttöinen Isobus-terminaali

Jaskan Konetyön edellinen paalain oli varustettu perusmallin ohjaimella, mutta Hiljasen mukaan se ei ollut riittävä tällaisen koneen käyttöön: "Puolet ominaisuuksista jäi käyttämättä". Jatkossa Suomeen tulevat yhdistelmäpaalaimet toimitetaankin aina kosketusnäytöllisellä Expert 75 -terminaalilla.

Pöttingerin käyttöliittymä saa yrittäjiltä kiitosta helppokäyttöisyydestään. "Varsin yksinkertainen käyttää, kun oppii perusjipot", toteaa Hiljanen. Järjestelmään voidaan tallentaa 20 nimettyä asiakasta, joiden alle tallentuu tiedot esimerkiksi siitä, koska asiakkaalle on oltu tekemässä ja paljonko paaleja on tehty.

Yrittäjien mukaan ohjelmistosta on tälle kaudelle saatu viimevuotiset "bugit" pois. Uutena ja hyödyllisenä ominaisuutena terminaaliin on tullut testivalikko, josta voi käyttää kaikkia koneen yksittäisiä toimintoja manuaalisesti.

Ripeää tuotekehitystä

Raatikaisen ja Hiljasen tälle kaudelle hankkima Pöttinger Impress on kaiken kaikkiaan toiminut lähes moitteitta. Paalaus on konerikon takia keskeytynyt vain kerran, kun noukkimen vedon ketju katkesi, ja silloinkin uusi osa oli paikallaan vain kahdessa tunnissa. Muutoin ajo on ollut lähes keskeytyksetöntä niin muovisidonnan kuin muidenkin toimintojen osalta.

Yrittäjien mukaan muuttuvakammioisen Impress-paalaimen kehityksessä on vuodessa menty valtavasti eteenpäin. Taustalla vaikuttaa tehtaan, maahantuojan ja asiakkaiden välinen aktiivinen yhteydenpito sekä reagointi kehitysehdotuksiin, jotka näkyvät niin ohjelmiston kuin fyysisten ominaisuuksien päivityksissä jo asiakkailla oleviinkin koneisiin. "Kyllä heillä ilmeisesti on halu tehdä tästä paras muuttuvakammioinen paalain", toteaa Hiljanen.