Strautmann Verti-Mix -apevaunulla seosrehua sonneille – päivässä aikaa kuluu 10 000 rehukilon tekoon ja jakoon tunnista puoleentoista

Strautmannin ajettava vaunu on tehokkaan oloinen kone. Vetokykyä löytyy talvioloissakin hyvin, sillä painojakauma on tasainen. Koneen käyttö on helppoa, ja Mäntyniemen tilan työntekijäkin on oppinut vaunun hallinnan nopeasti, vaikka konetyökokemusta ei ennen tilalle tuloa ollutkaan.  Kuva: Matti Turtiainen

Mäntyniemen tilalla Toivakassa on reilun kahden vuoden ajan ruokittu 500 lihanaudan karja ajettavalla Strautmannin seosrehuvaunulla. Vaunu on pelannut liki moitteettomasti, sanoo tilan isäntä Lauri Jaatinen.

”Yhtenä päivänä on jäänyt ruokkimatta. Hydraulipumpussa oli valmistevika, joka korjattiin seuraavaksi päiväksi.”

Resepti koostuu säilörehusta, murskeviljasta, panimoteollisuuden mäskistä sekä vitamiineista ja kivennäisistä. Alle puolivuotiaille eläimille on oma reseptinsä, muta muuten kaikki sonnit saavat samaa seosta.

Noukinvaunulla korjattu säilörehu, murskevilja ja mäski varastoidaan laakasiiloissa. Jaatinen siirtää kottikärryllä vitamiinit ja kivennäiset mäskikasan rintaukseen, josta ne täytetään mäskin kanssa täyttöjyrsimellä säiliöön.

Täyttöjyrsimellä vaunun täyttö on vaivatonta. Aivan siilon reunaan jyrsin ei yllä, mutta seinämälle jäävä säilörehu työnnetään etukuormaajan kauhalla aika ajoin alas.  Kuva: Matti Turtiainen

Kuivaheinää tai olkea Jaatinen ei syötä sonneille, mutta sanoo, että kuivan paalinkin pystyy täyttämään vaunuun täyttöjyrsimellä.

”Jos jyrsinpää menee tukkoon, on se helppo purkaa pyörittämällä jyrsintä taaksepäin”, Jaatinen sanoo.

Jaatisen sonnit kasvavat kahdessa navetassa, ja apesatsejakin tehdään päivittäin kaksi. Ajettavalla vaunulla seoksen teko on sen verran nopeaa ja vaivatonta, että Jaatinen on päätynyt tekemään kaksi seosta, vaikka yksikin ehkä mahtuisi säiliöön. Aikaa kuluu 10 000 rehukilon tekoon ja jakoon tunti–puolitoista päivässä.

Lauri Jaatinen purkaa apesatsin kahdelle puolelle yhtä aikaa. Säiliön edessä on purkumatto ja takanurkassa perinteinen luukku.  Kuva: Matti Turtiainen

Aiemmin Jaatisella oli hinattava vaunu, jota käytettiin siten, että rehukomponentit täytettiin samalla traktorilla, millä sekoitus ja jakokin tehtiin. Täyden satsin sekoittaminen oli kuitenkin traktorille kohtalaisen kova paikka ja ulosoton kytkimen pakka jouduttiinkin 10 käyttövuoden aikana vaihtamaan pari kertaa, Jaatinen sanoo.

Ajettavaan apevaunua käytetään Mäntyniemen tilalla 500–600 tuntia vuodessa, joten teknistä käyttöikää voi täyshydrauliselle vaunulle huoletta laskea parikymmentä vuotta. Vaikka käyttötunteja tulee varsin vähän, laskeskelee Lauri Jaatinen polttoainetta säästyneen vuositasolla 4000–5000 litraa ajettavaan vaunuun siirtymisen jälkeen.

Strautmannin hallintalaitteet ovat simppelit. Täyttöjyrsintä käytetään ohjainvivulla ja kaikki toiminnot löytyvät sormien ulottuvilta. Vaakanäyttö on selkeän yksinkertainen ja opastaa käyttäjää tarkassa komponenttien täytössä.  Kuva: Matti Turtiainen

Huolto- ja kunnossapitokulut ovat olleet varsin maltilliset, sillä varsinaisia rikkoontumisia ei ole yksittäisiä letkurikkoja lukuun ottamatta ollut. Huoltoväli on 500 tuntia, joten määräaikaishuolto osuu kohdalle noin kerran vuodessa.

”Lähinnä kyse on öljyjen vaihdoista. Nyt tuhannen tunnin huollossa vaihdettiin sekoitusruuvien öljytkin. Öljyn puhdistuksen teen itse putsarilla, mutta muuten teetän huollot. Kustannus on keskimäärin 1500 euron luokkaa huoltoa kohti.”

Täyshydraulisen koneen hydrauliikan huolto on tehty helpoksi. Hydrauliikkapumput ja keskeiset komponentit löytyvät ohjaamon vierestä.  Kuva: Matti Turtiainen

Suurin etu Lauri Jaatisen mielestä hinattavaan vaunuun verrattuna on ajan säästö. Ruokintaan käytettävä aika lyheni puoleen, kun ajettava vaunu otettiin käyntiin. Työ on myös huomattavasti miellyttävämpää ja vaivattomampaa, ja kesäaikaan työskentelymukavuutta tuo myös ilmastoitu ohjaamo.

Ajettavan apevaunun kuljettajan työympäristö ei ole liialla tilalla pilattu, mutta on silti mukava. Koneesta toiseen siirtyminen jää kokonaan pois, mikä parantaa osaltaan myös työturvallisuutta. Lauri Jaatinen on tyytyväinen ajettavaan koneeseen.  Kuva: Matti Turtiainen

”Kun hyppäät koppiin, niin sieltä ei tarvitse hypätä pois kesken työn. Traktorin koppiin saa kyllä kiivetä ihan tarpeeksi muutenkin.”

Aperesepti on tallennettu vaunun tietokoneelle, joka varoittaa käyttäjää, kun haluttu määrä kutakin komponenttia on lastattu. Täytön jälkeen sekoitetaan seosta ennalta määrätty aika.

”Eli käytännössä on ihan sama, kuka tekee seoksen, se on aina samalla tavalla tehty ja fyysiseltä koostumukseltaan aina samanlainen.”

Täyttö on myös huomattavasti tarkempi kuin kuormaimella täytettäessä.

Kaksiruuvisen vaunun säiliötilavuus on 20 kuutiota. Säiliön alaosa on ruostumatonta terästä.  Kuva: Matti Turtiainen

”Aika helposti meni kuormaajalla täyttäessä seokseen esimerkiksi säilörehua enemmän kuin tarve. Vuositasolla näistä saattaa kertyä aikamoisia määriä ylimääräistä rehua ja kustannustakin”, Jaatinen sanoo.

Tarkan täytön lisäksi myös sekoitusajan vakioituminen on vaikuttanut rehuseoksen tasalaatuisuuteen. Ruokinnan tarkentumisen vaikutusta nautojen kasvuun on kuitenkin vaikea arvioida.

”Sen olen kuitenkin nähnyt, että hukkarehua on tullut vähemmän.”

Ajettavaan apevaunuun Jaatinen päätyi huolellisen harkinnan jälkeen. Laskelmissa oli vaihtoehtona mukana traktorin ja apevaunun vaihto.

”Hintaero ajettavaan näytti ensin aika pahalta, mutta nuorena viljelijänä sain hyvän tuen investointiin. Sen jälkeen hintalappu olikin pitkälti sama kuin traktorilla ja hinattavalla vaunulla.”

Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje