Toni Tiikkainen: "Tehdään itse, huolletaan ennakoiden" – näin Kyrönniemen Maatila turvaa tuotannon

Toni Tiikkainen on työskennellyt Kyrönniemen Maatila Oy:ssä 14 vuoden ajan. Kuva: Eemeli Linna

Kyrönniemen Maatila Oy Vieremällä tunnetaan modernina lypsykarjatilana. Tuotannon pääpaino on omalla rehuomavaraisuudella ja tehokkaalla, hyvin huolletulla kalustolla. Tilalla pehtorina eli tilanhoitajana toimiva Toni Tiikkainen kuvaa tilan toiminnan ytimen vahvasti perinteisessä peltoviljelyssä yhdistettynä jatkuvaan kehittämiseen sekä koneiden elinkaaren maksimaaliseen hyödyntämiseen.

Toni Tiikkainen kertoo kasvaneensa maatilan arjessa: ”Kotitila oli aikanaan, ja taisin olla kolmosluokalla, kun äitimuorille sanoin, että minä se lähden sitten maatalouskouluun.” Peruskoulun jälkeen Tiikkainen kävi maaseutuyrittäjälinjan Iisalmessa, minkä jälkeen hän hankki kokemusta metsäkone- ja kaivinkoneen kuljettajana. Vuonna 2012 hän aloitti työt Kyrönniemen Maatila Oy:llä, ja on siitä asti pysynyt samalla tilalla, nyt jo 14 vuoden ajan.

Kyrönniemen pelloista valtaosa on nurmen viljelyssä, mikä palvelee suoraan tilan lypsykarjan tarpeita. Nurmen ohella viljellään ohraa ja vehnää sekä maltillisesti luonnon monimuotoisuutta tukevia kasveja ja maanparannuskasveja.

Rehujen riittävyys pyritään turvaamaan omalla tuotannolla, mutta huonona satovuotena rehua ja viljaa voidaan joutua ostamaan. Viljat pääsääntöisesti säilötään tuoreena murskeviljaksi, mutta osa kuivataan kesäajan ruokintaa silmällä pitäen.

Peltoviljelyssä tehdään jonkinasteista kokeilua lähinnä kylvötekniikoissa, mutta radikaaleja avauksia, kuten maissin viljelyä, ei ole toistaiseksi aloitettu.

Peltojen kasvukuntoon panostetaan jatkuvasti: kalkitusta tehdään tarpeen mukaan ja levitetään kuivalantaa. Maan rakenteen ylläpito on yksi perusperiaatteista.

Kyrönniemen Maatilan peltotöissä kalusto nojaa kahteen Fendt 724 S4 ja yhteen Fendt 936 -traktoreihin, joita käytetään monipuolisesti kaikkiin töihin. Traktoreissa on automaattiohjaukset. Kyntötyöt hoidetaan kahdeksansiipisellä Kuhn-vaunuauralla päisteajo mukaan lukien. Nelisiipistä paluuauraa ei enää tarvita päisteajoon.

Kylvöt tekee pääosin urakoitsija, mutta tilalla saatetaan itse tehdä pieniä koekylvöjä. Rehunteossa käytössä on Elhon perhosniittomurskain, Claas Jaguar 950 -ajosilppuri (hankittu uutena vuonna 2023, tehoa noin 500 hv) sekä Roc-mattokarhotin. Rehun korjuuketju toimii yhteistyössä toisen tilan kanssa osakeyhtiömallilla.

Kuormaus- ja navettatöissä käytetään kahta Caterpillar-pyöräkuormaajaa sekä New Holland 8340 -traktoria apevaunun veturina. Raaka-aineet aperuokintaan pyritään tuottamaan pääosin itse, mutta tarvittaessa rehua ostetaan. Kaikki koneet on valittu tarkoituksenmukaisesti tilan ja yhteistyökumppanin tarpeisiin.

Maatilan konekantaa huolletaan säännöllisesti, ja koneiden elinkaari pyritään venyttämään pitkälle, jopa yli 10 000 käyttötunnin. Koneiden kestävyys on varmistettu ennakoivalla huollolla: esimerkiksi vaihteisto- ja moottoriöljyn vaihtovälejä lyhennetään tehtaan ohjelmiin nähden, ja tiettyjä osia, kuten tukilaakerin Seegerin renkaita vaihdetaan huoltovälejä ennakoivasti. Näin vältetään useiden tuhansien eurojen suurremontteja.

Huollon strategiana on tehdä mahdollisimman paljon töitä itse, ja varastossa pidetään yleisimmin rikkoutuvia varaosia (esimerkiksi PTO-solenoideja, vesiputkia, ahtoputkia), jotta mahdolliset viat voidaan korjata nopeasti esimerkiksi rehunteossa kiireen keskellä.

Kahden samanlaisen traktorin tuomana etuna on, että varaosia voidaan hyödyntää nopeasti koneesta toiseen. Esimerkiksi viime kesänä polttoaineen siirtopumppu vaihdettiin traktorista toiseen. Raskaimmat moottorityöt ja vaativimmat osavaihdot (kuten venttiilikannen vaihto) tilataan kuitenkin pääsääntöisesti ulkopuolelta.

Pyöräkuormaajien kunnossapidossa seurataan öljynäytteitä ja käytetään etäseurantaa, mikä mahdollistaa koneiden käytön jopa 13 000 tuntiin. Kaikki huolto ajoitetaan siten, että koneet ovat toimintakunnossa juuri silloin, kun työ on kiireisimmillään.

Toni Tiikkainen toimii Kyrönniemellä vastuualueenaan peltoviljely ja koneet. Käytännössä hän hoitaa koneiden kunnossapidon, huollot sekä konehankinnat ja osatoimitukset. Operatiivinen johto nojaa tehokkuuden ja taloudellisuuden jatkuvaan kehittämiseen – muun muassa navettatyö on robotisoitu pitkälle ja peltotöissä hyödynnetään automaatiota, kuten lohko-ohjausta. Investointitarvetta uudelle konekalustolle ei juuri nyt ole, mutta akuutit investoinnit tehdään ripeästi, mikäli kalustossa ilmenee merkittäviä vaurioita.

Johtamisessa painopiste on ennakoivassa toiminnassa ja työn sujuvuuden varmistamisessa: tilalla pyritään tekemään asiat "vie mennessä, tuo tullessa" -periaatteella, eikä turhaan jäädä huolehtimaan laite- tai resurssipuutteista. Tiikkaisen mukaan toimintaa kehitetään jatkuvasti, mutta suuria rakenteellisia muutoksia ei juuri nyt ole näköpiirissä.

Kuuntele koko Toni Tikkaisen haastattelu alta: