Talousmies maidontuottajana – Veikko Jokitalo panostaa talouden suunnitteluun ja arjen prosessien kehittämiseen

Veikko Jokitalo kehittää tilaansa talousosaajan silmin. Kuva: Eemeli Linna

• Ikä: 31 vuotta.
• Harrastukset: salibandy ja jääkiekko
• Ammatti: viljelijä, maidontuottaja
• Pohjolan Maidon hallituksen varapuheenjohtaja ja Valion hallintoneuvoston jäsen

VI Puistola Oy:n viljelijä Veikko Jokitalo kertoo, että hänen viljelijäuransa alkoi maaliskuussa 2014 sukupolvenvaihdoksen myötä vanhempiensa tilalla. Ennen tätä hän työskenteli usean vuoden ajan lomittajana eri tiloilla, minkä ansiosta hänellä oli näkemystä yli 50 navetasta. Kokemukset antoivat laajan vertailupohjan tilanpidon erilaisiin ratkaisuihin ja toivat varmuutta tulevaan yrittäjyyteen.

Ensimmäiset vuodet oman tilanvetäjänä menivät maatilan kiertoon ja rutiineihin perehtyessä, vaikka lapsuuden maatilaelämä oli tuttua. Jokitalo kertoo, että oikeasti vasta omissa saappaissa oppi, mitä arjen pyörittäminen vaatii.

Omien toimintatapojen kehittäminen, ympäristön asettamat paineet ja halu kehittää tilaa johtivat ensimmäisiin investointeihin. Vuonna 2017 tilalla laajennettiin navettaa, ja hankittiin ensimmäinen lypsyrobotti. Seuraavina vuosina investoinnit jatkuivat sekä navetan että peltojen puolella: nuorkarjatilat rakennettiin uudelleen, lehmäpaikkoja lisättiin, ja tilan tekninen varustelu varastointia ja kalustoa varten laitettiin kuntoon vuoteen 2020 mennessä.

Jokitalo korostaa talousosaamisen merkitystä yritystoiminnassa. Hänellä on ollut aina kiinnostus talousasioihin ja käytännöllinen suhtautuminen budjetointiin, kassan hallintaan ja laskelmien tekemiseen – myös Excelistä tuli arjen työväline. Jokitalon mukaan omat taloudelliset realiteetit on tunnettava tarkkaan, sillä pääomaa on sitoutettu suuriin investointeihin, erityisesti koneisiin ja rakennuksiin.

Konekalusto on pidetty tuoreena ja laitteissa on panostettu toimivaan huoltoverkkoon: esimerkiksi uuteen traktoriin kuuluu huoltosopimus, ja varaosien nopea saatavuus on varmistettu. Kustannusvertailuja on tehty myös itsenäisen tekemisen ja urakoinnin välillä, ja esimerkiksi lannanlevitys ja puinti on erotettu urakoitsijalle, kun taas suurin osa pelto-, niitto- ja paalaustöistä tehdään itse.

Teknisessä kehityksessä Jokitalo painottaa käytännön prosessien hiomista. Esimerkiksi lypsyrobottien ja automaation käyttöönotto on muuttanut työarkea. Lypsyasemalta siirryttiin vaiheittain automatisoituun lypsyyn, ja esimerkiksi poikimisen ongelmat vähenivät panostamalla umpilehmien ruokintaan ja sopivien rehujen käyttöön. Myös navetan portitus ja ruokintaratkaisuja suunniteltiin siten, että yksi ihminen pystyy hoitamaan navetan työt työpäivän aikana.

Veikko Jokitalo Kuva: Eemeli Linna

Peltojen puolella tilusjärjestelyt vuosina 2017–2019 mahdollistivat salaojitukset ja lohkojen muokkaukset, mikä paransi käytännön tekemistä olennaisesti. Viljelyssä on kokeiltu esimerkiksi omaa ohravehnäseosta ja nurmisiemenseoksia, jotka perustuvat Jokitalon havaintoihin ja opiskeluun nurmikasvien koostumuksesta. Nurmiviljelyssä käytetään useampaa lajiketta ja He-Van raskasta jyrää pneumaattisella siemenkylvölaitteella. Työssä keskeistä on jatkuva kehittäminen ja toimintatapojen analysointi, esimerkiksi syksyisin Jokitalo käy läpi kesän onnistumisia ja kehityskohteita sekä kirjaa muistiinpanoja seuraavaa kautta varten.

Jokitalo näkee työntekijöiden hyvinvoinnin ja osaamisen maatilan keskeisenä resurssina. Hän korostaa hyvän ilmapiirin ja jatkuvan kehittämisen merkitystä; ”sitä niittää, mitä kylvää” pätee hänen mukaansa niin peltoon kuin johtamiseenkin. Jokitalon neuvot laajentamista harkitseville tilallisille kiteytyvät talousosaamisen tärkeyteen, suunnitelmallisuuteen ja siihen, että ilmapiiri tilalla on kannustava: taloudesta huolehtiminen ja hyvän arjen kehittäminen ovat kaiken perustana.

Kuuntele koko Veikko Jokitalon haastattelu