
Traktorit osallisena noin 200 henkilövahinkotapaukseen liikenneonnettomuuksista vuosittain – nämä ovat traktorin liikennekäytön riskit
Suomen on Traficomin mukaan noin puoli miljoonaa liikennekäytössä olevaa traktoria. Tässä tietokortissa tarkastellaan traktorin liikennekäytön riskejä ja riskienhallintaa kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten pohjalta.
Jos työkoneen leveys on yli 2,6 metriä, tulee muuta liikennettä varoittaa leveästä kuljetuksesta huomiomerkein tai heijastimin. Kuvassa muokkain on juuri avattu kuljetusasennosta. Kuva: Jarno MelaTraktori on yksi yleisimmistä ja tärkeimmistä maatalouden työkoneista, monipuolinen ja laajasti käytetty. Liikenteessä traktorilla sattuu onnettomuuksia ja loukkaantumisia harvoin, mutta seuraukset voivat olla vakavia. Poliisin tietoon tulee vuosittain noin 200 henkilövahinkotapausta liikenneonnettomuuksista, joissa traktori on osallisena. Näistä kuolemaan johtavia on keskimäärin kuusi vuodessa.
Tyypillisiä onnettomuuksia ovat tieltä kääntyvään traktoriin törmääminen sekä yksittäisonnettomuudet, kuten suistumiset ja kaatumiset. Yli puolet traktorionnettomuuksista tapahtuu teillä, joiden nopeusrajoitus on 80 km/h tai korkeampi. Vakavimmat vammat syntyvät traktorin kaatuessa tai pyörähtäessä, yliajotilanteissa sekä traktorin törmätessä jalankulkijaan, pyöräilijään tai mopoilijaan.
Julkisilla teillä traktoreilla sattuu yleisimmin liikenneonnettomuuksia tien risteyksissä ja tieltä kääntymistilanteissa. Kuva: Eerikki KailaTraktorin liikennekäytön riskejä
Peltolohkojen etäisyyksien kasvaessa ja työpäivien pidentyessä erityisesti sesonkiaikana, maatalouden raskaat koneet ovat yhä useammin liikenteessä. Kun maanteiden liikennemäärät kasvavat, riskit lisääntyvät sekä traktorinkuljettajien että muiden tiellä liikkujien näkökulmasta.
Tietoa liikenneriskeistä
Saksassa 62 % liikenneonnettomuuksista, joissa traktori oli osallisena, traktorinkuljettaja oli onnettomuuden aiheuttaja.
Traktoreiden keski-ikä on 16,4 vuotta. Vanhat traktorit saattavat olla liikennekäyttöön puutteellisesti varusteltuja (esim. puuttuvat peilit, likaiset ikkunat, valojen tai vilkkujen puutteet, hitaan ajoneuvon merkin puuttuminen).
Onnettomuuksiin ovat vaikuttaneet ajonopeudet eri ajoneuvoyhdistelmillä suhteessa olosuhteisiin.
Suomessa traktorien nopeusrajoitus oli vuonna 2020 nostettu 50 km/h:iin. Eräillä B-luokan liikennetraktoreilla, joissa on esimerkiksi lukkiutumattomat jarrut, suurin sallittu nopeus on 80 km/h.
Kysymys: Täyttävätkö Euroopan ulkopuolelta tulevat halvat traktorit EU:n turvallisuusvaatimukset?
Irlannissa BTO-koulutuksissa huomattiin, että suuri osa traktorinkuljettajista aliarvioi traktorin jarrutusmatkan — jo 7 km/h nopeudessa jarrutusmatka vaihtelee traktorin ja yhdistelmän massan mukaan.
Saksassa yleisiä onnettomuussyitä olivat takaapäin törmäys tieltä käännyttäessä, puutteellinen takanäkyvyys, tielle kääntyminen tai tien ylitys (46 % onnettomuuksista), risteyksissä näkyvyyttä rajoittavat esteet (puut, pensaat), hiekkatien ja suuremman tien risteykset (80 % onnettomuuksista), sekä kuormien, kuten etukuormaajan, heikentämä näkyvyys.
Olennaisia riskitekijöitä ovat kuljettajan stressi ja väsymys, ikä ja kokemattomuus, tekniset puutteet ajoneuvossa, turvavyön puuttuva käyttö sekä matkapuhelimen käyttö ajon aikana. Suuremmat koot, nopeudet ja massat asettavat kovempia vaatimuksia kuljettajille ja tieverkolle. Irlannissa koulutuksessa havaittiin, että traktorinkuljettajat aliarvioivat jarrutusmatkan etenkin kuormien kanssa – tämä näkyy jo 7 km/h nopeudessa. Ajonopeus on suhteutettava tilanteeseen. Työkoneiden leveys ja ulokkeet voivat vaarantaa muuta liikennettä, erityisesti huonossa säässä. Yleisiä traktorin liikennekäytön puutteita ovat peilien, ikkunoiden, valojen ja suuntavilkkujen epäpuhtaudet tai viat sekä puuttuva hitaan ajoneuvon merkki.
Muiden tienkäyttäjien aiheuttamissa onnettomuuksissa yleistä on, ettei maatalousajoneuvoa tunnisteta hitaaksi, lisäksi näkyvyys voi olla huono ja tilanteet vaikeasti ennakoitavissa. Myös liikenneympäristön riskit ovat merkittäviä: tiestön huono kunto ja näkemäesteet, kuten puut ja rakennukset, aiheuttavat vaaratilanteita erityisesti käännyttäessä tai tietä ylitettäessä.
Riskienhallinnan parantamisen keinoja
Käytä hitaan ajoneuvon heijastinmerkkiä sekä traktorissa että peräkärryssä tai työkoneessa.
Tarkista jarrujen kunto ennen ajoa.
Pidä näkyvyys ohjaamosta esteettömänä; varmista peilien, ikkunoiden, valojen ja suuntavilkkujen kunto ja puhtaus. Kamerajärjestelmät voivat parantaa näkyvyyttä.
Merkitse leveät ulokkeet huomiomerkein tai heijastimin.
Varmista työkoneiden kytkennät ja kuormien sidonta sekä etukuormaajan kiinnitykset.
Huolehdi omasta jaksamisesta – vältä liikenteeseen lähtöä väsyneenä.
Ota huomioon muut tienkäyttäjät, ennakoi liikennetilanteet ja näytä aikomukset selkeästi. Anna tarvittaessa autoilijoille mahdollisuus ohittaa pysähtymällä esimerkiksi bussipysäkille.
Käytä turvavyötä aina julkisilla teillä, kaltevassa tai kuoppaisessa maastossa.
Sovita ajonopeus olosuhteiden ja tilanteen mukaiseksi.
Älä käytä matkapuhelinta ajon aikana.
Kehitä ja ylläpidä ajotaitojasi koulutuksen avulla.
Muistilista muille tienkäyttäjille
Vähennä nopeutta kohdatessa tai lähestyessä traktoria liikenteessä.
Ohittaessa jätä riittävästi tilaa ja varmistu, ettei traktori ole kääntymässä tieltä. Tarkkaile myös muuta liikennettä.
Vältä turhia ohituksia, erityisesti pitkissä jonoissa ei kannata yrittää ohitusta jonon hänniltä.
Varaudu pysäyttämään ajoneuvo kapeilla teillä tai aja hitaasti leveän työkoneen kohdatessasi.
Lisätietoja ja lähteitä: Jarkko Leppälä, Luke/ Safehabitus-hanke. Veli-Matti Tuure. 2017. Maatalouskoneilla liikenteessä – opas. TTS 426.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat


