Volvo BM

BM Volvo T 600 esiteltiin vuonna 1967 Boxer 350:n seuraajaksi. Siinä oli 3,8-litraiseksi kasvatettu ja vahvistettu Volvon 3-sylinterinen moottori teholtaan 62 hv (66 hv SAE). Voimansiirto oli edeltäjän kaltainen. Vaihteita oli 10+2 ja kytkimen halkaisija oli 13″.

Ulkonäkö oli modernin kulmikas suuremman T 800:n tavoin. Ohjaamona oli alkuvaiheessa alkeellinen Klippan, mutta myöhempi Klippan oli aikanaan hiljainen ja ikkunapinta-alaltaan suuri.

Terra-Trol -hydraulijärjestelmää oli parannettu. Hydrauliikan tuotto oli 40,5 litraa minuutissa, mutta 15 litran öljytilavuus ei pitkälle riittänyt. Pidennetyistä nostovarsista huolimatta nostolaitteen nostokorkeus oli poikkeuksellisen pieni ja etupainoille ei ollut vakiona kiinnitystelinettä.

Traktorit

BM Volvo T 600

Vuoden 1979 alussa 800-sarjan korvanneessa 2600-sarjassa oli panostettu erityisesti mukavuuteen. Uusi Volvon oma hytti oli varustettu ilmastoinnilla ja monet toiminnot oli toteutettu sähköisesti tai hydraulisesti. Pikavaihde oli nyt vakiona, mutta synkronoimaton vaihteisto alkoi olla pahoin vanhentunutta tekniikkaa. Suomessa myytiin vain turbomallia 2650/2654 (140 hv). T 800:n seuraaja 2600 (106 hv) oli tarkoitettu vain kehitysmaihin ja sen hytillä varustettua rinnakkaismallia 2650S myytiin vain Ruotsissa. 2650S syntyi, kun vienti arabimaihin tyrehtyi ja 2600:ia jäi myymättä. S-malleista puuttui pikavaihde, ja voa:n ja tasauspyörästön lukon kytkentä olivat mekaanisia.

Volvo BM 2650 – 2654

T 500 korvattiin uudistuneilla 2200-sarjan malleilla vuoden 1978 lopussa. Nyt tarjolla oli kaksi teholuokkaa: 56 ja 68 hv. Uutta oli myös nelivetomalli, jossa oli japanilainen Kimco-etuakseli. Neliveto oli sähköhydraulisesti kytkettävä. Ohjaamo oli T 500:n kaltainen, moottori Perkinsin ja voimansiirto ja taka-akseli Internationalin. Vaihteisto oli synkronoitu aluevaihdetta lukuun ottamatta ja vaihevivun sijoittelu brittiläinen eli vasemmalle puolelle. 11″ kytkimessä oli 2200:ssa 4 sintrattua kitkapalaa, 2250:ssa niitä oli kuusi. Jarruissa oli nyt hydrauliikasta erillinen öljy, mikä vähensi aikaisempia ongelmia. Vetovastustunnustelu tapahtui vetovarsien kautta. Yllättävää kyllä, Statens Maskinprovningarin 10 traktorin testissä 2250:n lämmityslaite oli testin heikkotehoisin.

Volvo BM 2200 – 2254

Iso BM Volvo T 800 oli esiteltiin vuonna 1966 Bison 470:n seuraajaksi. Markkinoille tullessaan se oli erittäin modernin näköinen. T 800:n moottori oli uusi 5,1-litrainen kuutonen teholtaan 94 hv. T 800 oli varustettu 14″ kytkimellä, vetovarsitunnustelulla, ajovoimanotolla ja vaihtovirtalaturilla. Ohjaamo oli Haran valmistama eikä se ollut läheskään yhtä hyvä kuin myöhemmin T 650:ssa.

Turbomalli T 810 ja sen nelivetoversio T 814 esiteltiin vuonna 1969. Tehoa oli 113 hv. Tehoa nostettiin vuonna 1972 (teholukemia on ilmoitettu eri lähteissä useampiakin versioita). Vuonna 1975 moottori suureni 5,5-litraiseksi ja tehot nousivat lukemiin 106 ja 136 hv. Pikavaihde tuli myöhemmin lisävarusteeksi takavetoisiin malleihin. T814:n etuakseli oli peräisin Volvon nelivetoisista kuormaajista.

Volvo BM T 800 – T 814

Kesällä 1970 T 600 korvattiin monessa suhteessa parannetulla T 650:lla. Moottori oli uusi 4-sylinterinen 4,2-litrainen, jossa oli tehoa 73 hv (paria vuotta myöhemmin teho nostettiin 78 hv:aan). Hydrauliikka oli aikaisempaa tehokkaampi ja ohjaus hydrostaattinen. Suurin uutuus oli kuitenkin edistyksellinen, ohutlevyrakenteinen ja hiljainen ohjaamo, joka oli muusta traktorista täysin erillinen kokonaisuus. Pikavaihde oli aluksi vakiovaruste ja myöhemmin T 600:n poistuttua tuotannosta se jätettiin lisävarusteeksi. Vakiovarusteena oli lisäksi mm. teleskooppiset vetovarren päät, ohjauspyörän kallistussäätö ja ajovoimanotto. T 650 oli aikanaan hyvin painava traktori, lähes 4000 kg.

Tuotemerkki muuttui BM Volvosta Volvo BM:ksi vuonna 1973. Keväällä 1975 esiteltiin vetovarsitunnustelulla varusteltu Terra Trol II -hydrauliikka.

Keväällä 1976 esiteltiin T 650:n turboversio, joka nimettiin T 700:ksi. Myös voimansiirtoa vahvistettiin vastaamaan 90 hv:n tehoa ja nostovoimaa lisättiin (myös T 650:ssa). Nelivetomallia ei koskaan tullut ja T 650:n ja T 700:n valmistus päättyi vuonna 1982. Yhteensä näitä traktoreja tehtiin runsaat 30 000 kappaletta.

Volvo BM T 650 – T 700

T 430:n ja T 650:n välissä oli melko suuri aukko, joka täytettiin keväällä 1974 mallilla T 500. Uudessa mallissa oli Internationalin voimansiirto ja Perkinsin 3860 cm3:n moottori teholtaan 61 hv. Vaihteisto oli IH:n synkronoitu 8+4 ja myös vaihdevivut olivat IH:n tapaan vasemmalla puolella. TracTrol -pikavaihde oli lisävaruste. Ohjaamo oli samankaltainen kotelorakenteinen kuin T 650:ssa ja ergonomialtaan aikansa kärkitasoa. Tekniikasta kannattaa mainita hydrostaattinen ohjaus, työntövarsitunnustelu, 12 ” yksilevykytkin ja oikean nostovarren säätö ohjaamosta.

Volvo BM T 500

42,5-hevosvoimainen BM Volvo Buster uudistettiin vuonna 1969 malliksi T 430. Perkinsin 3-sylinterinen moottori oli ennallaan, mutta ulkonäkö oli suurempien T 600 ja T 800 -mallien tavoin kulmikas. Ajokytkimestä riippumaton hydrauliikka oli aikaisempaa tehokkaampi ja lisävarusteena oli uusi hydraulinen pikavaihde Trac Trol. Moottorin teho nostettiin 44,5 hevosvoimaan vuonna 1972. T430:n etuakseli oli 40 % Busteria vahvempi, mutta lisäksi T 430:sta oli myös vahvemmalla, säädettävällä etuakselilla varustettu Special-malli. Ohjaamo oli Fernmon valmistama ja huomattavasti muita Volvoja alkeellisempi.

Volvo BM T 430

Valmistajan muita koneita

Vanha perävaunu uuteen uskoon – näillä muutoksilla kärryn käyttö helpottui huomattavasti

Parikymmentä vuotta sitten hetken mielijohteesta hankittua perävaunua käytettiin eräässä vaiheessa hyvinkin aktiivisesti viljan ajoon, mutta nyt se on päässyt käytön puutteessa rapistumaan. Perävedolla varustetun vaunun tekniikkaan eivät aika ja ulkosäilytys ole vaikuttaneet, joten ajatus sen käyttökunnostuksesta ei ollut täysin älytön.

Koneviesti

Huolto ja tekniikka

Lukijan idea: Heittosuojaan muovinen kahva

Yksinkertainen muovikahva helpottaa heittosuojan nostamista kuljettajan paikalta ajettaessa esteen ohitse.

Lukijan idea

Ski-Doo uudisti hyötykelkkojaan vuodelle 2026 – uMotion-alustan jousitus on muuttunut radikaalisti

Ski-Doo Expedition XRTEME on kelkka, jolla voi ajaa rauhallisesti metsän siimeksessä, mutta tarvittaessa vauhtia riittää reitilläkin. Kaksitahtisessa E-TEC 850 riittää paukkua.

Ajoneuvot ja ympäristö

Lynxin vuoden 2026 moottorikelkoissa on teknisiä muutoksia useammassakin mallissa – leveätelaiset kehityksen eturivissä

Commander on täysiverinen hyötykelkka, jolla tukkikuorma liikkuu kevyesti. Ohjattavuus on parantunut etujousitukseen tehtyjen muutosten ansiosta.

Polariksen 2026-mallistossa suuntaus on sporttisten ja yleiskäyttöisten leveätelaisten moottorikelkkojen suuntaan

Uusi kelkka Voyageur 650 155, jonka runko muuttui tulevalla kaudella Matryxiin.

eSled-moottorikelkkojen tuotanto aloitettu Mikkelissä

Akut koostuvat moduuleista, jotka kootaan Mikkelin laitoksella.

Yritykset ja tapahtumat

Valmet Automotive ja Patria allekirjoittivat aiesopimuksen panssaroitujen ajoneuvojen valmistuksesta ja testauksesta

Patrian 6x6 panssaroidusta ajoneuvosta on tullut Common Armoured Vehicle System (CAVS) -ajoneuvohankkeen myötä lähes tuhat tilausta, joten tuotantokapasiteettia tarvitaan merkittävästi lisää.

Uutiset

Uusimmat artikkelit

Volvo aloitti traktorien valmistuksen 1940-luvun alussa. Se oli yhteistyössä Bolinder-Munktellin kanssa ja vuonna 1950 se hankki BM:n omistukseensa ja laajensi toimintaansa maatalous- ja maanrakennuskoneissa. 1950-luvun alun Volvo-malleja olivat T 24, T 31 ja T 32, joiden nelisylinterisissä petrolimoottoreissa oli tehoa 25–35 hv. Vuonna 1953 esiteltiin ensimmäinen BM:n dieselillä varustettu Volvo-traktori, 53-hevosvoimainen T 55. Vuonna 1959 valmistui Eskilstunaan uusi traktoritehdas, jonka ensimmäinen tuote oli menestyksekäs dieselmoottorinen T 350 Boxer. Vuonna 1966 Volvo aloitti suurtraktorien valmistuksen: T 800:ssa oli tehoa 94 hv. Vuonna 1970 esitellyssä T 650:ssa oli hiljainen teräspellistä prässätty ohjaamo. Vuonna 1985 Volvo myi traktorinvalmistuksen Valmetille, joka jatkoi 2005-sarjan valmistusta Ruotsissa vuoteen 1987.


Volvo osti Bolinder-Munktellin vuonna 1950. Sen jälkeen perusrakenteeltaan yhteneviä traktoreita valmistettiin sekä bensa/petrolimoottorisina punaisina Volvoina että hehkukuula- tai dieselmoottorisina vihreinä BM:inä. 20-sarjan Volvot olivat mm. voimansiirroltaan hehkukuulamoottorilla varustettua BM 10:ä vastaavia.

20-sarjan Volvot olivat petrolikäyttöisiä, paitsi tehokkain malli T23 vain bensakäyttöinen. T22:ssa ja T23:ssa oli suuremmat pyörät kuin T21:ssä ja hydraulinen nostolaite oli aluksi lisävarusteena, myöhemmin vakiona. Hydrauliikka oli kytkimestä riippumaton.

Vuonna 1952 esiteltiin parannetut Volvo T24 ja T25 sekä vihreät rinnakkaismallit BM 24 ja 25. Nyt siis myös BM:issä oli siirrytty hehkukuulamoottorista bensa/petrolimoottoreihin. Moottorit oli kasvatettu 2,2-litraisiksi. Pyörät olivat entistä suuremmat ja akseliväli oli pidennetty 177 cm:iin.

Volvo T 21-25/BM 24-25

Vuonna 1949 esiteltiin keskiluokan petrolikäyttöinen Volvo T 31 ja vuotta myöhemmin bensakäyttöinen T 32. Näiden rinnalle tulivat vielä vastaavat T 33 ja T 34, joissa oli kapeammat, mutta korkeammat takapyörät sekä säädettävä etuakselin raideleveys. Vuosina 1954-57 valmistettiin lisäksi pieni määrä samoja malleja BM:n merkillä.

Moottori oli 4-sylinterinen 3,5-litrainen. Vaihteita oli 5+1 ja maantienopeus lähes 30 km/h. 12″ kytkin oli moottoritehoon nähden reilusti mitoitettu. Taka-akseli oli portaalityyppinen, mikä mahdollisti hyvän maavaran. Hydraulinen nostolaite oli aluksi lisävaruste. Painonsiirtojärjestelmää ei ollut ja voimanulosotto pysähtyi kytkintä käytettäessä. Tasauspyörästön lukkoa ei ollut.

Vuonna 1952 esiteltiin BM:n ensimmäiset dieseltraktorit, BM 35 ja 36. Nämä perustuivat T 31-34 -malleihin, mutta moottorina oli uusi 3-sylinterinen Bolinders-suorasuihkutusdiesel. Sähköjärjestelmä oli 12-volttinen. Vuodelle 1954 vastaavat mallit tulivat myös Volvon mallistoon punaisiksi maalattuina. Volvo-merkillä oli painoarvoa lähinnä vientimarkkinoilla, valmistetuista 12 700 traktorista yli 10 000 oli BM:iä.

Volvo T 31-36/BM 31-36

Vuonna 1946 esitellyn Volvo T 46:n pohjalta kehitettiin vuonna 1953 T 55, joka tuli myyntiin sekä punaisena Volvona että vihreänä BM:nä. Moottori oli uusi Bolinders-suorasuihkutusdiesel. Edellisenä vuonna esiteltyyn 3-sylinteriseen versioon oli lisätty neljäs sylinteri ja tuloksena oli 4,5-litrainen 57-hevosvoimainen moottori. Vaihteita oli 5+1 ja kytkin oli 14-tuumainen. Myöhemmissä malleissa oli tasauspyörästön lukko. Edeltävästä mallista poiketen vakiona oli ohjausjarrut. Tehokas 55 oli suosittu mm. maanrakennustöissä.

Volvo T 55/BM 55

BM 230 Victor ja sen punainen sisarmalli Volvo T 230 esiteltiin vuonna 1955 vanhan 20-sarjan seuraajaksi. Perusrakenne oli otettu suoraan edeltäjistä. Hydrauliikkaa oli tehostettu, mutta painonsiirtojärjestelmää ei ollut. Moottori oli 2-sylinterinen Bolinder-diesel. Moottorin sanottiin olevan hyvin sitkeä. Suurin vääntö oli jo 800 kierroksella. Tehoa oli aluksi 29 hv ja vuodesta 1958 lähtien 31 hv. Samaan aikaan vaihteita hidastettiin ja nostovoimaa lisättiin.

Vuodesta 1960 lähtien Victorit olivat väriltään punaisia.

BM 230 Victor/Volvo T 230

Vuonna 1956 esiteltiin Volvo T 15 Krabat ja sen sisarmalli BM 15 Terrier. Bensamoottori oli PV 444 -henkilöauton 1,4-litrainen. Seuraavana vuonna moottori vaihtui 1,6-litraiseen ja mallimerkinnäksi tuli Volvo T 425 ja BM 425. Vaihteita oli 4 eteen ja 1 taakse. Maantienopeutta oli lähes 30 km/h. Tasauspyörästön lukko oli vakiovaruste. Traktorin rakenne oli pitkä ja matala. Hydrauliikalle oli erillinen öljysäiliö. Nostolaite toimi kytkimestä riippumatta.

Vuonna 1961 tuli Terra Trol -painonsiirtojärjestelmä ja 5-vaihteinen vaihteisto. BM:t olivat aluksi väriltään vihreitä, vuodesta 1960 lähtien punaisia.

BM 425 Terrier/Volvo T 425 Krabat

Vuonna 1952 esitellyn BM 55:n seuraajaksi esiteltiin syksyllä 1959 Volvo T 470 Bison. Muutamissa maissa traktoria myytiin myös nimellä BM 470. Erona Volvoon oli vihreäksi maalattu moottori. Moottori oli kasvanut 5,0-litraiseksi ja 73-hevosvoimaista traktoria mainostettiin erääksi maailman tehokkaimmista traktoreista. Suomen markkinoilta tehokkaampaa ei löytynytkään. Vaihteita oli 5+1. Tekniikaltaan Bison oli monilta osin pelkistetympi kuin pienempi Boxer.

Vuonna 1963 vääntö lisääntyi. Myös hydrauliikkaa kehitettiin vuosien varrella. Viimeisten mallien Terra-Trol -hydrauliikka oli jo T 800:n kaltainen ja 1470 kg nostovoimalla onnistui 4-siipisen auran nostaminen. Bisonista oli myös harvinaiseksi jäänyt nelivetomalli T 471. Samaan sarjaan kuului myös traktoridumpperi T 473.

BM Volvo T 470 – T 471 Bison

Volvon ostettua BM:n samoja traktoreita valmistettiin sekä tummanvihreinä BM:inä että punaisina Volvoina. Eräissä malleissa erona oli lisäksi se, että BM:issä oli puolidiesel- tai dieselmoottori ja Volvoissa kaasutinmoottori. Vuonna 1959 Eskilstunaan valmistui uusi traktoritehdas ja mallistot yhtenäistettiin. Molemmissa merkeissä oli Bolinder-diesel, joka tosin BM:ssä oli väriltään vihreä.

Keväällä 1959 esitelty BM Volvo T 350 Boxer korvasi aikaisemman BM T35/36-mallin. Mallinumeron mukaisesti uutuudessa oli 3 sylinteriä ja tehoa runsaat 50 hv. Vääntölukema on teholuokassaan kunnioitettava vielä tänäkin päivänä. Vaihteistossa oli 10 vaihdetta eteen ja 2 taakse. Kytkin oli 13-tuumainen eli reilusti mitoitettu. Voimanotto oli ajokytkimestä riippumaton. Tasauspyörästön lukko oli vakiovaruste. Boxer oli siis varsin edistyksellinen traktori. Sitä valmistettiin kaikkiaan noin 40 000 kappaletta, joka on eniten Skandinaviassa.

Vuonna 1961 hydrauliikka uusittiin Terra-Troliksi, jossa oli yhdistetty portaaton asennonsäädin ja vetovastuksen tasain. Vuonna 1963 tehoa lisättiin 60 hevosvoimaan.

BM Volvo T 350 Boxer

3-sylinterisellä Perkins pyörrekammiodieselillä varustettu BM Volvo Buster 320 oli esiteltiin vuonna 1960 malliston pienimmäksi Boxer 350:n ja Bison 470:n alapuolelle. Se korvasi bensamoottorilla varustetun 425 Terrierin. Busterin dieselmoottori oli 2,5-litrainen teholtaan 37 hv. Edelleen oli valmistusohjelmassa myös 1,8-litrainen, 37-hevosvoimainen bensaversio. Vaihteita oli 5+1. Kaksoiskytkin oli saatavissa lisävarusteena. Tasauspyörästön lukko oli vakiovaruste.

Vuonna 1964 esiteltiin uudistettu Buster 400, jossa oli tehoa 47 hv SAE. Vaihteiden määrä kasvoi 8+2:een, vaihteiston nimi oli Volvo Viking K 13. Jarrut muuttuivat levyjarruiksi. Akseliväli oli selvästi aikaisempaa pidempi ja renkaat suurenivat. Terra-Trol -hydrauliikka oli pääosin ennallaan. Nostovoimaksi ilmoitettiin aluksi 1050 kg ja myöhemmin 1250 kg. Muutamia satoja Bustereita koottiin Suomen markkinoita varten Porvoossa Fiskarsin tehtaalla.

BM Volvo Buster 320-400

Abati Titanium

Acam

Ackermeister

Acremaster

Aebi

Aecherli

Aérocentre

Agco

Agco-Allis

Agcostar

Agra Farmer

AgraCat

Agrale

Agrar

Agratrac

Agri

Agri Boss

Agri King

Agri-Power

Agria

Agricat

Agrico

Agrifarm

Agrifull

Agrinar

Agrindo

Agrip

Agrisa-Bungartz

Agrison

Agritec

Agritech

Agromash

Agroservis

Agrostroj/Agrozet

Agtor

AgTrac

AH-Goldoni

Airone

Al-Frat

Al-Ghazi

Al-Jadah

Al Jahad

Allgaier

Allgaier-Suisse

Allis-Chalmers

Alpenland

Alpina Oekonom

Altai

Amat-Calvet

Amobil

AMOG

Angad

Ansaldo

Ansaldo Fossati

Antar

Antonio Carraro

Apache Solis

Aprile

Arbos

Arbos Bubba

Arjun

ArmaTrac

Arnoux

Arvid

Ascot Universal

Asian Tractors

Astoa

Austin-Leyland

Austrak

Austro

Aveling-Marshall

Avenger

Avery

Avto

B.M.B President

Babiole

Baldwin

Baltiets

Balwan

Bamford

Barreiros

Basak

Bauchet

Bautz

Bean

Harkov

Vladimirets

Kirovets

YuMZ

Belarus

Bell

Benye

Beriko

Bernard

Bernardin

Bernson

Big Bud

Viimeksi lisätyt koneet

Lähetä palautetta

Tervetuloa Koneviestin uuden Konedata-palvelun betaversioon! Palvelu tarjoaa yli 8000 traktorin ja puimurin tekniset tiedot. Palvelua kehitetään, joten arvostamme palautettasi.

Anna palautetta

Kuuntele uusin jakso

Kuuntele Suomen koneuskottavinta podcastia koneosaajille ja koneista kiinnostuneille.

Konepodi

Näköislehtiarkistoon

Koneviestin uudistunut näköislehtiarkisto on nyt täällä. Lue konearviot, korjausohjeet ja käyttövinkit vuodesta 1952 lähtien.

Koneviestin näköislehdet

Etusivu

Maarakennus

Maatalous

Osastot

Metsä

Pääkirjoitus

Weteraani

Lehdet

Konedata

Palvelut

Tilaa Koneviesti

Asiakaspalvelu

Jätä ilmoitus

Tilaa uutiskirje

Lähetä uutisvinkki

Lähetä oikaisupyyntö

Toimituksen yhteystiedot

Mediamyynnin yhteystiedot

Ota yhteyttä

Agritechnica 2025 -traktoriuutuudet: Sähköä,   autonomiaa ja perinteisiä dieselratkaisuja

Deutz-Fahrin 8-sarja uudistuu täysin. Moottoritoimittajaksi vaihtuu FPT, portaattomat 60 km/h voimansiirrot tulevat ZF:ltä. Uusi SigmaVision-ohjaamo on aiempaan verrattuna 20 cm leveämpi ja pidempi, myös sisustaa ja hallintalaitteita on uudistettu perusteellisesti. Kahden uuden mallin moottorit tuottavat 313 tai 340 hevosvoiman maksimitehon. 

Harrastuksesta jalostui yhden miehen traktoribisnes – ”Vuonna 2010 innostuin ostamaan Hollannista traktorin: Riskikerroin oli korkea”

Pekka Veivon mukaan käytetyt traktorit liikkuvat hyvin. ”Kun uusia ei myydä, niin hyvän käytetyn arvostus nousee entisestään.”

Traktorikaupassa toiveikkaita merkkejä käänteestä

Lokakuu oli vahva Massey-Fergusonille, joka nousi rekisteröintitilastossa aivan Claasin kantaan. Kuva on vuoden 2023 Agtitechnica-näyttelystä. 

Rehunteossa Valtran S-sarjan tehokkain malli S416 – Droop-asetus vaikuttaa silppuriyhdistelmän käyttöön ratkaisevasti

Urakoitsijan kokemuksia traktorista maansiirtotöissä – töitä riittää myös talveksi

Jania Kleimola urakoi pääasiassa pääkaupunkiseudulla. Traktorin eduksi on osoittautunut mm. ketteryys ahtaissa paikoissa. 

Arvostettu traktorimerkki sai alkunsa itsekulkevasta niittokoneesta – nykyisin Johann Georg Fendtin luoma yritys on osa monikansallista AGCO-konsernia

Fendt panosti vahvasti työkoneenkantajatraktoreihin. Ensimmäinen tuotantomalli valmistui nelivuotisen protovaiheen jälkeen 1957. Seuraavalla vuosikymmenellä Fendt hallitsi Länsi-Saksan kantajatraktorimarkkinoita 87 % osuudella. Kuvan 30-hevosvoimainen Fendt F 230 GT on siltä ajalta.

Lisää lämpöä vanhaan traktoriin – uuden lämmityslaitteen asennuksen jälkeen myös varpaat pysyvät lämpiminä

Uusi lämmitin istuu siististi ohjaamon alaosaan. Kenno on ulkopuolella ja moottoriosa puhallusletkuineen on ohjaamon sisällä. 

Volvo BM

Volvo T 21-25/BM 24-25

Volvo T 31-36/BM 31-36

Volvo T 55/BM 55

BM 230 Victor/Volvo T 230

BM 425 Terrier/Volvo T 425 Krabat

BM Volvo T 470 – T 471 Bison

BM Volvo T 350 Boxer

BM Volvo Buster 320-400

Volvo BM T 800 – T 814

BM Volvo T 600

Volvo BM T 430

Volvo BM T 650 – T 700

Volvo BM T 500

Volvo BM 2200 – 2254

Volvo BM 2650 – 2654

Traktorit | Agritechnica 2025 -traktoriuutuudet: Sähköä, autonomiaa ja perinteisiä dieselratkaisuja

Koneet ja kulkuneuvot | Harrastuksesta jalostui yhden miehen traktoribisnes – ”Vuonna 2010 innostuin ostamaan Hollannista traktorin: Riskikerroin oli korkea”

Koneet ja kulkuneuvot | Traktorikaupassa toiveikkaita merkkejä käänteestä

Traktorit | Rehunteossa Valtran S-sarjan tehokkain malli S416 – Droop-asetus vaikuttaa silppuriyhdistelmän käyttöön ratkaisevasti

Traktorit | Urakoitsijan kokemuksia traktorista maansiirtotöissä – töitä riittää myös talveksi

Maatalouskoneet | Arvostettu traktorimerkki sai alkunsa itsekulkevasta niittokoneesta – nykyisin Johann Georg Fendtin luoma yritys on osa monikansallista AGCO-konsernia

Huolto | Lisää lämpöä vanhaan traktoriin – uuden lämmityslaitteen asennuksen jälkeen myös varpaat pysyvät lämpiminä