Katso ja osallistu

Onko sinulla koneeseen liittyvä video tai kuva? Jaa se Konedata-yhteisön kanssa!

Lukijoiden videot ja kuvat

Hela

Vuoden 1974 uutuus D 634 oli D 534:n seuraaja. MWM-moottori oli edeltäjän 3-sylinterisen sijasta 2-sylinterinen 2,1-litrainen. Hela-vaihteisto oli uusi 8+2-vaihteinen, ja maantienopeus oli kasvanut 28 km/h:iin. 

Vuodelle 1978 D 634:n moottori vaihtui ilmajäähdytteiseen 3-sylinteriseen. Vuotta myöhemmin mallimerkintä vaihtui D 635 L:ksi, kun vaihteisto vaihtui 10+2-vaihteiseen.

Vuonna 1977 Hela esitteli vielä pienen tauon jälkeen pikkutraktorin. 24-hevosvoimaisessa D 424:ssä oli 2-sylinterinen 1,5-litrainen MWM-moottori ja Helan 6+2-vaihteisto. 

Helan omistajaksi tuli vuonna 1978 mm. Zettelmeyerin omistanut rakennuskonekonserni IBH. Traktorituotanto päättyi vuoden 1980 alussa ja tehdas jatkoi Zetcat-pienkuormaimen valmistusta. Yhteensä Hela-traktoreita valmistui runsaat 30 000 kappaletta.


Traktorit

Hela D 424, D 634 - D 635

Helan viimeisen traktorisukupolven aloitti D 542 vuonna 1972. Kaikki moottorit olivat nyt MWM:n valmistamia. D 542:ssa oli aluksi 2,6-litrainen ja myöhemmin 3,1-litrainen 3-sylinterinen. Vaihteisto oli Helan 10+2. Hydrostaattisen ohjauksen sai lisävarusteena ja voiman ulosotto oli 2-nopeuksinen, mutta muuten varusteluun ei uusimpia hienouksia otettu. Värivaihtoehtona oli vihreän ja punaisen lisäksi oranssi. Ranskaan tehtiin 50-hevosvoimaista mallia D 546.

D 648 A oli 48-hevosvoimainen nelivetomalli. Sen 16+8-vaihteisto ja etuakseli oli hankittu Steyriltä.

Viimeinen uusi Hela-malli oli vuonna 1978 esitelty D 255 eli 3-sylinterinen 55-hevosvoimainen malli, joka oli saatavana taka- ja nelivetona. Steyrin valmistama 16+8-vaihteisto oli osittain synkronoitu.

Näiden mallien tuotanto jäi yhteensä alle 1 000 kappaleeseen. Vienti jäi yksittäiskappaleisiin lähinnä Ranskaan ja Benelux-maihin.


Hela D 542, D 648, D 255

Vuonna 1968 esitelty D 532 oli mallin D 230 seuraaja. Hela-moottori korvattiin 3-sylinterisellä 2,2-litraisella MWM:llä. 6+2-vaihteiston sai joko 20 tai 25 km/h versiona. Ranskaan ja Belgiaan vietiin samaa mallia 35-hevosvoimaiseksi tehostettuna.

D 527 korvasi aikaisemman D 225:n. 2,2-litrainen Hela-moottori korvattiin 1,5-litraisella nopeakäyntisellä MWM:llä. 20 km/h versiossa oli tehoa 24 hv ja 25 km/h versiossa 27 hv.

D 340 A oli 2,2-litraisella MWM:llä varustettu nelivetoinen 40 hv traktori. 8+4-vaihteisto ja etuakseli olivat ZF:n tuotantoa. Voimansiirto etuakselille kulki moottorin vasemmalla puolella.

Näistä malleista lähtien Hela ilmoitti traktorin korkeuden muiden valmistajien tapaan ohjauspyörään asti. Mainosvalttina kerrottiin, että traktoreissa on polttomaalaus, joko punaisena tai vihreänä.


Hela D 527 - D 532, D 340

D 540 ja D 548 olivat ensimmäisiä uudella kaksiosalisella maskilla varustettuja Hela-malleja vuonna 1965. Nämä 3-sylinterisellä Hela-moottorilla varustetut mallit olivat läheistä sukua D 138:lle ja D 45:lle. Merkittävin ero oli uusi Hela 9+4 -vaihteisto, josta löytyi nopeuksia 0,7-27,4 km/h. Moottoritehon lisäksi mallien erona oli vain rengaskoko. Bosch-hydrauliikalla varustetun nostolaitteen nostovoimaksi ilmoitettiin 1600 kg.

Vuonna 1966 esiteltiin 54-hevosvoimaisella 4-sylinterisellä MWM-moottorilla varustettu D 254. Sen vaihteisto oli ZF:n 8+4. D 254 oli ensimmäinen Hela-traktori, joka oli saatavilla nelivetoisena. Nelivetomalliin sai hydrostaattisen ohjauksen.

Vuosina 1969-71 valmistettiin myös muutamia D 254 -traktoreja 3,4-litraisella 60 hv moottorilla.

Vuonna 1970 esiteltiin varsinainen 60 hv myyntimalli D 260. Siinä oli sama MWM-moottori, mutta ZF:n 16+8-vaihteisto. Takavetomalli oli edelleen suositumpi kuin neliveto. Vuonna 1974 D 260:n moottori kasvoi 4,2-litraiseksi ja teho 70 hevosvoimaan.


Hela D 540 – D 548, D 254 - D 260

Vuoden 1960 D 38 oli D 36:n seuraaja. Monen muun Hela-mallin tapaan akseliväliä oli pidennetty. Moottori oli 3-sylinterinen 3,2-litrainen Hela esikammiodiesel. Vaihteisto oli entistä järeämpi. Vaihteita oli edelleen vakiona 6+1. Kaksoiskytkimen sai lisävarusteena. Nostolaitteessa oli painonsiirtojärjestelmä.

D 45:ssä tehoa oli lisätty kierroslukua kasvattamalla. Peruutusvaihteita oli kaksi ja voiman ulosotosta löytyi kaksi nopeutta ja ajovoimanotto. Nämä ominaisuudet löytyivät myös D 138:sta, joka korvasi D 38:n vuodelle 1963.

Nämä mallit säilyivät tuotannossa vuoteen 1967, joten vuodelle 1966 ulkonäkö uudistettiin.


Hela D 38 - D 45, D 138

Vuonna 1960 esitellyissä malleissa oli uusi konepellin muotoilu ja Helan 2-sylinterinen 2,2-litrainen esikammiodiesel. Malliin D 30 verrattuna uutta oli ZF:n 8+4 -vaihteisto, ajovoimanotto ja painonsiirtojärjestelmä. Monessa saksalaistraktorissa käytetyssä ZF:n vaihteistossa oli 2 aluetta ja peruutus, joten suunnanvaihto oli helppoa. Nämä mallit jäivät kevyempien, saman tehoisten D225/230-mallien varjoon ja poistuivat nopeasti tuotannosta.

Hela D 124 - D 130

Vuonna 1961 esitelty D 225 oli menestyksekkään D 24:n seuraaja. Akseliväliä oli kasvatettu 20 sentillä. Peruutusvaihteita oli nyt kaksi ja Bosch-hydrauliikkaan perustuvasta nostolaitteesta löytyi painonsiirtojärjestelmä. Voiman ulosotossa oli nopeudet 560 ja 980.

Rinnalle esiteltiin tehokkaampi versio D 230. Moottori oli sama 2,2-litrainen Hela ja vaihteisto 6+2. Erona pienempää oli tehon lisäksi kaksoiskytkin ja suuremmat eturenkaat. Perinteisen 20 km/h huippunopeuden vaihtoehtona olivat nopeammat 25 km/h mahdollistavat välitykset.

Vuonna 1964 esiteltiin kevyet 3-sylinteriset D 434 ja D 438, joista jälkimmäinen oli vain vientimarkkinoita varten. Vientimarkkinat tarkoittivat Saksan länsieurooppalaisia naapurimaita. Moottori oli 2,2-litrainen MWM ja vaihteisto Helan 6+2. Vakiona oli kaksoiskytkin ja voiman ulosotosta löytyi kaksi nopeutta ja ajovoimanotto. D 434:n rinnakkaismalli oli Helan 2-alueisella 10+2 -vaihteistolla varustettu D 534. D 538 puolestaan oli saman traktorin tehokkaampi vientiversio. Kummankin teho nousi vuonna 1970 40 hevosvoimaan.


Hela D 225 – D 230, D 434 – D 438, D 534 – D 538 

Valmistajan muita koneita

Trapper-sähkömönkijässä on vääntöä ja vetokykyä ‒ laite sopii tieajoon, mutta umpimetsään sitä ei ole tarkoitettu

Trapper Freelander EV on täyssähköinen uutuusmalli, jonka huippunopeus on 60 km/h. 

Koneviesti

Ajoneuvot ja ympäristö

Teetetyssä perävaunussa on vetävä keskimmäinen akseli – veto pidentää vaunun käyttökautta

Maatalous

Lukijan idea: Tennispallot hydrauliikkaletkujen suojana

Tennispallot nostovarsien pikakiinnityskourissa suojaavat letkuja tarttumasta kouriin.

Lukijan idea

Lukijan idea: Nivelaura pienkuormaimeen

Motivoitunut oppilas teki yläasteella teknisen työn tunneilla nivelauran pienkuormaajaan.

Farmari 2026 toi Kalajoelle 52 000 kävijää – maatalouden ja metsätalouden konekauppa odottaa tulevaa nousua

Kävijämäärä 52 000 jäi viime kerran Farmarista Seinäjoella oleellisesti, mutta ammattilaisia oli suhteessa huomattavasti enemmän.

Yritykset ja tapahtumat

Hiab tuo markkinoille uuden malliston ‒ uudistettu koukkulaiteperhe on suunnattu suurivolyymisiin kuljetuksiin.

Uutiset

Kubotan lavallinen RTV-X1110 Cab on vankka työajoneuvo maatalouden ja kiinteistönhoidon tarpeisiin

Kubota RTV-X1110 Cab on vankka työkalu kiinteistönhoitoon.

Uusimmat artikkelit

Saksalainen Hermann Lanz perusti yrityksensä vuonna 1888. Hän ei ollut sukua Lanz-yhtiön Heinrich Lanzille. Hela valmisti erilaisia maatalouskoneita, mutta ensimmäinen traktori Samson oli vasta seuraavan sukupolven aikaansaannoksia vuonna 1929. Ennen sotaa Helat oli varustettu enimmäkseen 1- ja 2-sylinterisillä Deutz-moottoreilla ja ZF:n vaihteistoilla. Vuonna 1947 esitellyssä mallistossa siirryttiin MWM-moottoreihin ja omiin vaihteistoihin. Vuodesta 1955 lähtien runsaan kymmenen vuoden ajan Hela valmisti myös moottoreita itse. Tämä kokeilu vei paljon rahaa.
Hela-mallistossa oli laaja valikoima pienehköjä traktoreita. Lisäksi vuodesta 1955 lähtien mallistossa oli Vari Werk -yhtiöltä ostettu nelivetoinen Varimot, jossa oli neljä isoa pyörää ja kääntyminen tapahtui ohjausjarruilla. Helan suosio ei missään vaiheessa noussut aivan huipulle, mutta paikallisesti Etelä-Saksassa Hela oli merkittävä. Vuonna 1978 Hela yhdistyi rakennuskonevalmistaja IBH:n kanssa ja traktorinvalmistus päättyi seuraavana vuonna. Yhteensä Hela-traktoreita valmistui runsaat 30 000 kappaletta. Näistä vientiin päätyi noin 4 600 traktoria. Väriltään Helat olivat yleisimmin vihreitä, varsinkin vientiin tehtiin myös punaisia traktoreita. Suomeenkin tuontia yritettiin käynnistää 1950-luvun alussa.

Saksalainen Hermann Lanz perusti yrityksensä vuonna 1888. Hän ei ollut sukua Lanz-yhtiön Heinrich Lanzille. Hela valmisti erilaisia maatalouskoneita, mutta ensimmäinen traktori Samson oli vasta seuraavan sukupolven aikaansaannoksia vuonna 1929. Ennen sotaa Helat oli varustettu enimmäkseen 1- ja 2-sylinterisillä Deutz-moottoreilla ja ZF:n vaihteistoilla. Vuonna 1947 esitellyssä mallistossa siirryttiin MWM-moottoreihin ja omiin vaihteistoihin. Vuodesta 1955 lähtien runsaan kymmenen vuoden ajan Hela valmisti myös moottoreita itse. Tämä kokeilu vei paljon rahaa.

 

Hela-mallistossa oli laaja valikoima pienehköjä traktoreita. Lisäksi vuodesta 1955 lähtien mallistossa oli Vari Werk -yhtiöltä ostettu nelivetoinen Varimot, jossa oli neljä isoa pyörää ja kääntyminen tapahtui ohjausjarruilla. Helan suosio ei missään vaiheessa noussut aivan huipulle, mutta paikallisesti Etelä-Saksassa Hela oli merkittävä. Vuonna 1978 Hela yhdistyi rakennuskonevalmistaja IBH:n kanssa ja traktorinvalmistus päättyi seuraavana vuonna. Yhteensä Hela-traktoreita valmistui runsaat 30 000 kappaletta. Näistä vientiin päätyi noin 4 600 traktoria. Väriltään Helat olivat yleisimmin vihreitä, varsinkin vientiin tehtiin myös punaisia traktoreita. Suomeenkin tuontia yritettiin käynnistää 1950-luvun alussa.

Vuonna 1888 perustettu maatalouskonevalmistaja Hermann Lanz oli valmistanut traktoreita vuodesta 1929, aluksi merkillä Samson. Ennen sotaa merkiksi oli vaihtunut Hermann Lanz Aulendorf. 

Sodan jälkeen ranskalaiset veivät tehtaan koneet sotakorvauksena. Tuotanto saatiin uudelleen käyntiin vuonna 1947, jolloin esiteltiin vuoden mukaan nimetty D 47. Se oli tekniikaltaan hyvin tyypillinen saksalaistraktori, joihinkin kilpailijoihin verrattuna kuitenkin matalarakenteinen ja melko kevyt. Moottori oli 2,4-litrainen MWM teholtaan 22 hv. Vaihteisto oli omaa valmistetta ja vaihteita oli 5+1. Vakiona oli tasauspyörästön lukko. Ulkoasussa näkyi pellin säästö. Väri oli saatavuuden mukaan harmaa tai konevihreä.

Hieman tehokkaammaksi malliksi esiteltiin D 28, jonka moottori oli 2,85-litrainen.

Vuodelle 1950 saatiin jo hieman muotoilua, kuten maski jäähdyttimen eteen ja väriksi vakiintui oma vihreä. D47:ssä MWM-moottorin rinnalle tuli tarjolle Deutz-moottori.

Suurempi, Mannheimissa toimiva Lanz-yritys vaati luopumaan Lanz-sanan käytöstä traktorien nimessä ja vuonna 1951 traktorien merkki vaihtui Hermann Lanz Aulendorfista jo aiemmin käytettyyn lyhenteeseen Hela.


Hela D 47, D 28

Vuodesta 1950 lähtien Hela alkoi laajentaa voimakkaasti mallistoaan. 14-hevosvoimaisen 1-sylinterisen MWM-moottorin ympärille rakennettiin D 14. Esisarjan malli sai uuden muotoilun, jossa punainen pyöreästi muotoiltu maski oli reunustettu keltaisella raidalla. Vaihteisto oli Hurth 5+1. Rinnakkaismalli D 15 erosi portaaliakselinsa ja Helan oman 6+1 -vaihteiston osalta. Nostolaite oli lisävaruste. Vakiona oli jousitettu etuakseli, tasauspyörästön lukko, jalkakaasu, ohjausjarrut ja 6 voltin sähköjärjestelmä valoineen ja sähkökäynnistyksineen.

D 16 oli pieni 2-sylinterinen malli. 1,25-litraisessa MWM:ssä oli tehoa eri vuosina 16, 17 tai 18 hv. Vaihteisto oli joko 5+1 tai 6+1.

Vuonna 1952 esiteltiin malliston pienin eli D 12 S. Sen MWM-moottori oli 0,85-litrainen verijäähdytteinen tai 0,8-litrainen ilmajäähdytteinen. Vaihteisto oli Helan 5+1 -portaalivaihteisto. Pieni erä tehtiin myös matalampaa D 12 -versiota ilman portaaliakselia.

Moneen muuhun saksalaisvalmistajaan verrattuna Hela valmisti paljon osia traktoreihinsa itse. 

Hela-mallien korkeus on mitattu konepeltiin, kun useimmat muut valmistajat ilmoittivat korkeuden ohjauspyörään.


Hela D 12 S – D 16, D 215

Helan mallisarja oli varsin yhtenäinen moneen muuhun valmistajaan verrattuna. Valmistajan päämarkkinat olivat Etelä-Saksassa. Vientiin lähinnä naapurimaihin meni vain runsas 10 % tuotannosta.

Vuonna 1951 esitelty D 18 oli varustettu 1,5-litraisella 1-sylinterisellä moottorilla ja Hurth 5+1 -vaihteistolla.

Vuonna 1953 tuli D 20, joka oli suurelta osin sama 1-sylinterinen traktori kuin D 18, mutta varustettu portaaliakselilla. Sen rinnakkaismalli oli D 120, jossa oli Helan 6+1 -vaihteisto ilman portaaliakselia.

D 24 esiteltiin vuonna 1953. Se oli Helan menestyksekkäimpiä malleja. Tarjolla oli vesijäähdytteinen versio 1,7-litraisella ja ilmajäähdytteinen 1,8-litraisella MWM-moottorilla. Vaihteisto oli Helan oma 6+1. Vuonna 1958 esiteltiin kapeat erikoisviljelyn versiot S 24 ja S 18.


Hela D 18 - D 24, D 120

Vuoden 1952 D 28 oli uudistettu versio aikaisemmista D 47 ja D 28 -malleista. Moottori oli nyt MWM:n 2,4-litrainen ja vaihteisto edelleen 5+1 omasta tuotannosta. Pieni määrä valmistettiin myös Deutz F2 L 514 -moottorilla varustettua ilmajäähdytteistä versiota. D 28:aa myytiin muuta mallistoa suurempi osuus vientiin. Turkkiin viedyt traktorit olivat keltaisia ja myös oranssia väriä käytettiin vientimarkkinoilla. 

D 32 oli samaan aikaan esitelty tehokkaampi versio. Siinä oli 2,85-litrainen 32-hevosvoimainen moottori. Tätä mallia on tiettävästi tuotu Suomeen kolme kappaletta. Nämä näytetraktorit ja Vakolan koetuksessa ollut D 28 jäivät ainoiksi Hela-traktoreiksi Suomessa.

Tehokkain malli D 40 oli ensimmäinen 3-sylinterinen Hela. MWM-moottori oli 3,5-litrainen. Vaihteisto oli ZF:n 6+1.


Hela D 28 - D 40

Hela D 112 oli uudistettu malli aikaisemmasta D 12:sta. Portaaliakselista luovuttiin ja ykkösvaihteen nopeus oli entistä pienempi. D 112 oli tarjolla sekä vesi- että ilmajäähdytteisenä. Jälkimmäinen oli suositumpi. Kaikkiaan 3 394 valmistettu D 112 on Helan historian eniten valmistettu malli.

2-sylinterinen D 117 oli kevyempi vaihtoehto saman 18 hv teholuokan D 18:lle. Se oli saatavissa sekä vesi- että ilmajäähdytteisenä.


Hela D 112 - D 117

Vuodelle 1955 Hela esitteli ensimmäisen oman moottorinsa. Aikaisemmin 0,9-litraisella MWM-moottorilla varustetun D 12 S:n sai nyt myös 1,1-litraisella Hela AE-moottorilla varustettuna. Sama moottori tehokkaampana versiona oli saatavilla myös malliin D 15 ja sen pitempiakseliväliseen versioon D 115. 15-hevosvoimaisen traktorin myöhempi muunnelma oli  vuoden 1957 D 315, joka oli ensimmäinen Hela-traktori, johon oli suunniteltu ohjaamoon kulku sivulta. Nostolaite oli myös aikaisempaa kehittyneempi ja ajovoimanoton sai lisävarusteena. Samat uudistukset tulivat myös 12 hv versioon mallissa D 312 vuonna 1958.


Syksyllä 1956 tuotiin malliin D 24 tarjolle 2-sylinterinen Hela AZ-moottori. Sama 2,2-litrainen moottori oli myös mallissa D 30. Vaihteisto lähes kaikissa Hela-moottorilla varustetuissa malleissa oli Helan oma 6+1, jossa oli aiemmin käytettyihin vaihteistoihin verrattuna tarjolla hitaampi, vajaan 2 km/h nopeuden vaihde.

Hela-moottoriperhe oli modulaarinen, melko lyhytiskuinen ja osoittautui toimivaksi.


Hela D 12 S – D 30, D 312-315 

Vuonna 1956 esiteltiin aikaisempaa modernimpi ja kevyempi iso malli, D 36. Siinä oli 3-sylinterinen MWM-moottori joko vesi- tai ilmajäähdytteisenä. Kumpaakin mallia myytiin suunnilleen saman verran. Vaihteisto oli 6+1 ja ensimmäisenä Hela-mallina lisävarusteena oli saatavilla yli 20 km/h maantienopeutta. 

Uusia lisävarusteita olivat myös ajokytkimestä riippumaton voiman ulosotto sekä Helamatic, jolla traktoria voitiin liikuttaa ja ohjata takalokasuojan vieressä olevalla vivulla. Vientimallit olivat enimmäkseen punaisia.


Hela D 36

Vuodesta 1959 lähtien Hela-traktorit saivat uuden konepellin muotoilun. Maski oli nyt kallistettu etuviistoon ja maski oli traktorin värinen. Entistä suurempi osa traktoreista oli väriltään vihreän sijasta aikaisemmin vientimarkkinoilla käytettyä punaista. Muutamat aikaisemmat mallit saivat myös uuden konepellin, kuten D 115 ja D 315. 

15 hevosvoiman luokassa uusi malli oli D 415, joka oli kahta edellä mainittua kevyempi ja akseliväliltään lyhyempi. Moottori oli 1,1-litrainen 1-sylinterinen Hela. Sen sai sekä vesi- että ilmajäähdytteisenä. Muita ilmajäähdytteisiä malleja Hela ei tehnyt. 6-vaihteinen vaihteisto oli myös omaa tuotantoa ja uutuutena oli kaksi peruutusvaihdetta. Ajovoimanotto oli vakiovaruste, nostolaite muiden Hela-mallien tapaan lisävaruste.

Mallin D 117 seuraajaksi tuli D 218, joka oli edelleen saatavissa sekä ilma- että vesijäähdytteisellä MWM-moottorilla. Uutuuksia olivat 6+2 -vaihteisto, kahdella nopeudella ja ajovoimanotolla varustettu voiman ulosotto sekä painonsiirtojärjestelmä.

Vuonna 1964 D 218:n korvasi D 420, joka oli tuotannossa vuoteen 1973 asti. MWM-moottori oli aikaisempaa nopeakäyntisempi. Ulkonäkö uudistui vuonna 1966, kun siirryttiin kahtia jaettuun maskiin.

Vuodesta 1967 lähtien Hela alkoi siirtyä omista moottoreista takaisin MWM:ään. Malliston pienimmässä D 416:ssa oli ilmajäähdytteinen 2-sylinterinen 1,0-litrainen 16-hevosvoimainen moottori. Vaihteisto oli Helan 6+2. Punaisesta oli nyt tullut suositumpi väri kuin vihreästä. Jousitettu etuakseli oli edelleen vakiona toisin kuin monilla kilpailijoilla.


Hela D 415 – D 420, D 218 

Abati Titanium

Acam

Ackermeister

Acremaster

Aebi

Aecherli

Aérocentre

Agco

Agco-Allis

Agcostar

Agra Farmer

AgraCat

Agrale

Agrar

Agratrac

Agri

Agri Boss

Agri King

Agri-Power

Agria

Agricat

Agrico

Agrifarm

Agrifull

Agrinar

Agrindo

Agrip

Agrisa-Bungartz

Agrison

Agritec

Agritech

Agromash

Agroservis

Agrostroj/Agrozet

Agtor

AgTrac

AH-Goldoni

Airone

Al-Frat

Al-Ghazi

Al-Jadah

Al Jahad

Allgaier

Allgaier-Suisse

Allis-Chalmers

Alpenland

Alpina Oekonom

Altai

Amat-Calvet

Amobil

AMOG

Angad

Ansaldo

Ansaldo Fossati

Antar

Antonio Carraro

Apache Solis

Aprile

Arbos

Arbos Bubba

Arjun

ArmaTrac

Arnoux

Arvid

Ascot Universal

Asian Tractors

Astoa

Austin-Leyland

Austrak

Austro

Aveling-Marshall

Avenger

Avery

Avto

B.M.B President

Babiole

Baldwin

Baltiets

Balwan

Bamford

Barreiros

Basak

Bauchet

Bautz

Bean

Harkov

Vladimirets

Kirovets

YuMZ

Belarus

Bell

Benye

Beriko

Bernard

Bernardin

Bernson

Big Bud

Viimeksi lisätyt koneet

Lisää oma kuva

Lukijan kuvat ja videot

Lähetä palautetta

Tervetuloa Koneviestin uuden Konedata-palvelun betaversioon! Palvelu tarjoaa yli 8000 traktorin ja puimurin tekniset tiedot. Palvelua kehitetään, joten arvostamme palautettasi.

Anna palautetta

Kuuntele uusin jakso

Kuuntele Suomen koneuskottavinta podcastia koneosaajille ja koneista kiinnostuneille.

Konepodi

Näköislehtiarkistoon

Koneviestin uudistunut näköislehtiarkisto on nyt täällä. Lue konearviot, korjausohjeet ja käyttövinkit vuodesta 1952 lähtien.

Koneviestin näköislehdet

Etusivu

Huolto ja tekniikka

Maarakennus

Videot

Osastot

Metsä

Pääkirjoitus

Weteraani

Lukijan kuvat

Lehdet

Konedata

Pelit

Palvelut

Tilaa Koneviesti

Asiakaspalvelu

Jätä ilmoitus

Tilaa uutiskirje

Lähetä uutisvinkki

Lähetä oikaisupyyntö

Toimituksen yhteystiedot

Mediamyynnin yhteystiedot

Ota yhteyttä

Subscribe

Paywall

Saksalainen Hermann Lanz perusti yrityksensä vuonna 1888. Hän ei ollut sukua Lanz-yhtiön Heinrich Lanzille. Hela valmisti erilaisia maatalouskoneita,...

Valmet 505 -traktorin vetokoukku- ja nostolaitemekanismin kunnostus, osa 2: Vetokoukku vireeseen

Vetokoukusta kunnostettiin väljistyneet kohdat ja rakenteisiin tehtiin parannuksia. Lopuksi paketti maalattiin kevyesti alkuperäisvärillä.

Euroopan kustannukset ajoivat Zetorin ulkomaille ‒ traktorien valmistus loppuu Brnossa

Zetorit suunnitellaan edelleen Brnossa. Valmistuspaikka vaihtuu Kaukoitään.

International 276 oli supersuorittaja ‒ aika ajoi ohi, vaikka hinta oli länsitraktoreista aikansa halvin

International 276 -traktoria valmistettiin vuosina 1968-71 Bradfordissa, Yorkhiressa, Englannissa.

Leyland 2100 oli aikansa suosituimpia kuusisylinterisiä traktoreita – &quot;Bathgaten voimanpesä&quot; tutkittavana ja koeajossa

Kevättalvella 1973 saataville tulleen uuden Leyland-malliston tehokkain traktori 2100 luokiteltiin 115 SAE-hevosvoiman ja vajaan 4 tonnin painon perusteella suurtraktoriksi, joilla oli tuolloin hyvin rajalliset markkinat.  Ennätysvuotena 1976 myytiin 1042 Leylandia, joista 2100:n osuus oli 34 kappaletta. Tätä ja parikymmentä hevosvoimaa miedompaa rinnakkaismallia 285 ostettiin sikäli paljon, että Leyland oli 1970-luvun eniten myyty 6-sylinterinen, kokonaismäärä on tiettävästi jossain 200 tienoilla.

Etujärjestöjen mahtiasema: Tarpeeton periaatteellisuus aiheuttaa korkeita kuljetuskustannuksia viljelijöille

Saksassa ja Hollannissa lainsäädäntö mahdollistaa maastokelpoiset Agro Truckit, jotka ovat maatilojen logistiikassa traktoreita edullisempia hankkia ja ylläpitää. Kuvituskuva.

Hela

Hela D 47, D 28

Hela D 12 S – D 16, D 215

Hela D 18 - D 24, D 120

Hela D 28 - D 40

Hela D 112 - D 117

Hela D 12 S – D 30, D 312-315

Hela D 36

Hela D 415 – D 420, D 218

Hela D 124 - D 130

Hela D 38 - D 45, D 138

Hela D 225 – D 230, D 434 – D 438, D 534 – D 538

Hela D 540 – D 548, D 254 - D 260

Hela D 527 - D 532, D 340

Hela D 542, D 648, D 255

Hela D 424, D 634 - D 635

Traktorit | Valmet 505 -traktorin vetokoukku- ja nostolaitemekanismin kunnostus, osa 2: Vetokoukku vireeseen

Maatalouskoneet | Euroopan kustannukset ajoivat Zetorin ulkomaille ‒ traktorien valmistus loppuu Brnossa

Traktorit | International 276 oli supersuorittaja ‒ aika ajoi ohi, vaikka hinta oli länsitraktoreista aikansa halvin

Traktorit | Leyland 2100 oli aikansa suosituimpia kuusisylinterisiä traktoreita – "Bathgaten voimanpesä" tutkittavana ja koeajossa

Koneet ja kulkuneuvot | Teetetyssä perävaunussa on vetävä keskimmäinen akseli – veto pidentää vaunun käyttökautta

Maatalouskoneet | Etujärjestöjen mahtiasema: Tarpeeton periaatteellisuus aiheuttaa korkeita kuljetuskustannuksia viljelijöille

Traktorit | Valmet 505 -traktorin vetokoukku- ja nostolaitemekanismin kunnostus, osa 1: Välysinventaario