John Deere

John Deere X9-sarjan ensimmäiset puimurit saatiin vuoden 2020 puinneille. Merkin USA:ssa valmistetussa huippumallissa oli kaksi 610-millistä sylinteriä, kun S-sarjassa niitä oli ollut yksi 760-millinen. Sylinterit kiersivät puintikammioissaan epäkeskeisesti. Malleja oli kaksi: 1000 ja 1100. Ne erosivat moottoritehon, viljasäiliön tilavuuden ja tyhjennysnopeuden osalta. Pienemmän maksimiteho oli 639 hv ja isomman kahdella ahtimella 700 hv. Säiliöt olivat vastaavasti 148 ja 162 hehtoa, tyyhjennysnopeus 162 ja 186 l/s. Leikkuupöydät olivat 9,15…15,2-metrisiä mattopöytiä. 10 asteen sivukallistuksen lisäksi oli mahdollista myös molempien reunojen laskea keskikohtaa alemmaksi. Portaaton ajovoimansiirto oli järeä ja muodostui kahdesta pumpusta ja neljästä moottorista, joiden suurin vääntö sijoittui 8 km/h nopeuteen.

Neliketjuinen kolakuljetin oli 172 cm leveydellään markkinoiden suurin. Silppurin patentoidut, hammastetut terät olivat muotoilultaan uudenlaiset ja itseteroittuvat. Ohjaamo (72,8 dB) oli uusi ja aikaisempaa suurempi, mutta hallintalaitekyynärnoja ja ajokahva olivat samankaltaiset kuin S700-sarjassa. Kalleimmassa Ultimate-paketissa ohjaamoon tuli mm. nahkapenkki ja -ratti, kangasmatto, sähköisesti sulkeutuva ohjaamon ovi, istuimen lämmitys, jäähdytys ja hieronta ja jääkaappi. Myös puintiautomatiikkaan ja pilvipalveluihin oli saatavana useita paketteja. 1250-litraiseen polttoainesäiliöön sai lisävarusteena pikatäytön, mikä mahdollisti täytön nopeudella 550 l/min. X9 markkinoitiin telaversiona, mutta myös pyöräversio oli saatavissa. Seulasto oli vakiona 7 astetta kallistuva ja lisävarusteena 14.

Puimurit

John Deere X9 1000-1100

Keväällä 2024 korvattiin S700-sarjan puimurit S7-sarjalla. Pienin malli oli pudotettu Euroopan mallistosta pois. S7-sarjassa oli yksi pitkittäinen sylinteri puintikoneistona, halkaisijaltaan nyt 834 mm entisen 762 mm:n sijasta. Sylinteri on jaettu pituussuunnassa kolmeen vyöhykkeeseen. Ensimmäinen huolehtii olkimassan syötöstä, keskimmäinen korvaa puintikelan ja viimeinen kohlimet. Moottorit olivat edelleen kehitettyjä 9- ja 13,5-litraisia stage V mukaisia. Pienimmässä mallissa oli hieman entistä enemmän tehoa ja polttoaineen kulutuksen luvattiin olevan 10 % aikaisempaa pienempi. AdBlue-säiliö oli entistä suurempi. Ultimate-teknologiapaketissa oli uusi ennakoiva maanopeusautomaatio, joka pyrki sovittamaan puimurin nopeuden mm. maaston, kameroiden kuvaaman edessä olevan biomassan määrän, tappioprosentin ja moottorin kuormituksen perusteella. Premium- ja Ultimate-paketteihin sisältyvä sadonkorjuuasetusten automaatio huolehti puintikoneiston säädöistä käyttäjän antamien hävikin, puhtauden ja rikkoutuneiden jyvien raja-arvojen perusteella. Säiliön tyhjennysnopeus oli 150 l/s.

S7-puimureissa oli aiemmin X9-sarjaan esitelty uusi muotoilu ja ohjaamo (72,8 dB) sekä 12,8″ G5Plus-näyttö. Vakiona oli mm. HarvestDoc-satodokumentointi, JDLink-modeemi, AutoTrac-automaattiohjaus, peruutuskamera ja ilmajousitettu istuin ristiseläntuen säädöllä.

John Deere S7 700 – S7 900

Kesällä 2024 John Deere esitteli uudet T5- ja T6-sarjojen kohlinpuimurit. Mallivaihtoehtoja oli lisätty kahdeksaan. Puintikoneisto oli suurekta osin sama kuin aikaisemmin, mutta vakio- ja lisävarusteena oli entistä enemmän isommissa malliessa aikaisemmin esiteltyä teknologiaa. Pienimmässä oli 6,8-litrainen ja muissa 9,0-litrainen Stage V -moottori. 9,0-litraisissa oli isommista JD-malleista tuttu automatiikka, joka pienensi kierroslukua tieajossa ja alimmillaan 1200:een risteyksissä. Useimpiin malleihin sai lisävarusteena portaattoman vaihteiston. Sekä 5- että 6-kohlimisten suurimmissa versioissa oli entistä suuremmat viljasäiliöt. Seulastot olivat kaikissa malleissa noin 10 % aikaisempaa pienemmät. Aikaisempaan tapaan puintikelan perässä olivat ohjainkela, jälkipuintikela ja takaolkikela.

Ohjaamo oli nyt sama kuin isommissa, alun perin X9-sarjassa esitelty malli ja näyttö 12,8″ G5Plus. Ultimate-teknologiapaketissa oli uusi ennakoiva maanopeusautomaatio, joka pyrki sovittamaan puimurin nopeuden mm. maaston, kameroiden kuvaaman edessä olevan biomassan määrän, tappioprosentin ja moottorin kuormituksen perusteella. Premium- ja Ultimate-paketteihin sisältyvä sadonkorjuuasetusten automaatio huolehti puintikoneiston säädöistä käyttäjän antamien hävikin, puhtauden ja rikkoutuneiden jyvien raja-arvojen perusteella. Vakiona oli mm. HarvestDoc-satodokumentointi, JDLink-modeemi, AutoTrac-automaattiohjaus ja ilmajousitettu istuin.

John Deere T5 400 – T6 800

900-sarjassa JD:n eurooppalainen puimurimallisto laajeni aikaisempaa suurempiin puimureihin. Ensimmäinen hydraulivetoinen malli oli 985 Hydro/4. 965:n rinnakkaismallia 968 Hydroa ei tuotu Suomeen. Mallisarjan kehittyneitä ominaisuuksia olivat Cross-Shaker eli kohlimilla olkimassaa hämmentävä ”haravakone”, pyörivä moottorin ilmanotto sekä lisävarusteena olleet hydraulinen kaatokelan pituussäätö ja Revermatic, joka mahdollisti kahden kytkimen avulla suunnanvaihdon pelkästään painamalla kytkinpoljin normaalia syvemmälle. Myös hytin sai alusta alkaen lisävarusteena. Päivittäin voideltavia kohteita oli 10.

Mallisarjan 960:n ja 970:n moottorit olivat kaudeksi 1975 valmistetuissa puimureissa 5,9-litraisia, sitä ennen 5,4-litraisia. Vuodelle 1976 nämä mallit korvattiin 965:llä ja 975:llä, joissa oli mm. suuremmat seulastot ja tehokkaammat moottorit. Puintikoneiston 12 asteen kallistus rinnepuintia varten tuli 965:een lisävarusteeksi vuonna 1977 eräänä ensimmäisistä puimureista.

John Deere 960 – 985

S-sarjan rumpupuimurien tuotanto Euroopassa oli alkanut vuonna 2012. Syksyllä 2017 siirryttiin 600-sarjasta 700-sarjaan. S-sarjassa oli yksi pitkittäinen sylinteri puintikoneistona. Sylinteri on jaettu pituussuunnassa kolmeen vyöhykkeeseen. Ensimmäinen huolehtii olkimassan syötöstä, keskimmäinen korvaa puintikelan ja viimeinen kohlimet. Näkyvin uudistus oli uusi ohjaamo, joka muistutti mahdollisimman pitkälle 6R-sarjan traktoreja. Uudessa CommandPRO-ohjaussauvassa oli 7 yksilöllisesti ohjelmoitavaa pikavalintapainiketta. GreenStar 4600-kosketusnäyttö oli entistä suurempi. Melutasoksi ilmoitettiin 71 dB.

Puintiautomatiikan sanottiin olevan alan kehittyneintä. Harvest Smart sääti ajonopeutta moottorin kuormituksen ja viljaan kohdistuvan paineen perusteella. Active Terrain Adjustment sääti seulojen ja puhaltimen toimintaa ala- ja ylämäissä. Auto Maintain otti näytteitä sadosta 2 sekunnin välein, analysoi sitä kameroilla ja sääti mm. roottoria ja varstasiltaa. 700D-sarjan mattokuljettimella varustetut leikkuupöydät korvasivat aikaisemman 600D-pöydän. Vakiopöytä oli edelleen 600R. Pienintä mallia lukuun ottamatta S-sarja oli saatavana myös telavarustuksella tai kallistuvana rinnepuintiversiona.

Vuodelle 2019 esiteltiin ICA2-säätöautomatiikka, joka perustui kameroihin ja antureihin. Automatiikka teki hienosäätöjä puintikoneistoon olosuhteiden muuttuessa. Tämän luvattiin lisäävän puintitehoa jopa 20 %. Moottorit muuttuivat tasoa 5 vastaaviksi ohjelmistopäivityksillä.

John Deere S760-S790

Vuoden 2016 John Deere T-sarjan puimurien puintitehon luvattiin olevan 15 % aikaisempaa suurempi lähinnä pitempien kohlimien, suuremman seulaston ja kasvaneiden puintikelojen johdosta. T-sarjassa oli kolme puintikelaa. Varsinaisen puintikelan ja jälkipuintikelan välissä olevan ohjainkelan halkaisija oli kasvatettu 500 mm:iin. Jälkipuintikela oli kasvanut peräti 800-milliseksi. Etummainen varstasilta oli 8 astetta laajempi kuin ennen.

Puhallin oli uusittu ja sen säätöalue oli entistä laajempi. Seulasto oli rakennettu osittain alumiinista ja seulaston 7 asteen kallistus oli vakiona. Taka-akseli oli myös uusittu entistä ketterämmäksi ja rakenteissa oli aina tilaa nelivetomallin vaatimille komponenteille. Mallista T560 lähtien oli nyt saatavissa 40 km/h maantienopeus. Samoihin malleihin oli myös saatavilla telavarustus. Moottoreissa oli kaksi turboahdinta, urearuiskutus, takaisinkierrätys, hiukkassuodatin ja hapetuskatalysaattori.

Vuodelle 2018 ensimmäisen puintikelan varstasilta muuttui 3-osaiseksi. Näistä kaksi ensimmäistä oli nopeasti vaihdettavissa erikoiskasveja puitaessa.

John Deere T550 – T670

Suuren MD 260 S:n alapuolelle Lanz esitteli vuonna 1956 pienemmän malliston. MD 18 S oli varustettu 182 cm leikkuuleveydellä ja 34-hevosvoimaisella MB dieselillä. Leikkuupöydän ja laonnostokelan nosto oli hydraulinen. Puintikelan leveys oli 80 cm ja halkaisija vain 40 cm. Kohlimia oli 5 ja ne olivat reilusti puintikelaa leveämmät (105 cm). Muista säkkipuimureista poiketen MD 18 S:ssä ei ollut lieriöseulaa lajitteluun.

MD 25 S:n leikkuuleveys oli 230 cm. Moottori oli 50-hevosvoimainen Perkins. Sen puintikela oli halkaisijaltaan 50-senttinen.

Malliston suurimpia olivat MD 35 S ja MD 40 S, jotka korvasivat vanhan MD 260 S:n. Niissä oli moottorina joko 4-sylinterinen Perkins (62 hv) tai 6-sylinterinen MB (68 hv). Yhteisiä ominaisuuksia koko Lanz-mallistolle olivat 2 vaihdetta, 6 puintikelan nopeutta, moottorin sijoitus ohjaamon viereen, vaihdettavat ruumen- ja siemenseulat ja suuri rasvauskohteiden määrä. 50-luvun lopussa puimurien väri vaihtui kellertävästä John Deeren vihreäksi ja 60-luvun alussa merkki John Deere-Lanziksi.

Vuodelle 1961 MD 25 S:n korvasi MD 250 S, jossa oli 10 cm suurempi leikkuuleveys.

Lanz MD 18 S – MD 40 S

Valmistajan muita koneita

Testissä pitkä kahdeksanpyöräinen mönkijän perävaunu – Gulon veto-ominaisuudet yllättivät

Kahdeksanpyöräinen perävaunu mönkijän perässä on pitkä.

Koneviesti

Ajoneuvot ja ympäristö

Hiljaisuus tekee Can-Am Outlander Electric -sähkömönkijällä ajamisesta elämyksen – pakkanen rokottaa ajomatkaa

Ensimmäinen suuren valmistajan sähkömönkijä on tehty G3-runkoon ja on voimansiirtoa sekä energialähdettä lukuun ottamatta samanlainen muun malliston kanssa.

CFMoto U10 Pro -traktorimönkijän voimalinja uusiksi – myös sähköinen vaihteensiirto ja aluevaihteet ovat uutta rinnakkain istuvassa mallissa

CFMoto U10 Pro Highland edustaa rinnakkain istuttavissa mönkijöissä teknisesti uusinta uutta sähköisellä vaihteensiirrolla sekä säätyvillä venttiileillä.

Hybeko Group laajentaa valikoimaansa Faresin-kurottajilla – valikoimassa sekä diesel- että täyssähkökäyttöisiä malleja

Uutiset

Can-Am Outlander Electric -sähkömönkijä liikkuu lähes äänettömästi – uutuuden toimintamatkat riittävät perusmönkijälle

Outlander Electric on ensimmäinen täyssähköinen, ison valmistajan mönkijämalli markkinoilla.

Can-Am Outlander 6x6 -mallit uudistuivat – moottorit, vaihteistot, alustat ja rungot päivitetty 

Outlander 6x6 -malleista oli koeajettavissa kaksi: Backcountry 1 000T ja DPS 700, molemmat täysin uudistuneita.

Kelekkamessut 2025: Pohjoismaiden suurin moottorikelkkatapahtuma sähköistyy vauhdilla

Kelekkamessut 2025 -näyttely veti yleisöä ennätysmäärän – käytettävissä olevat näyttelytilat alkavat olla äärirajoilla.

Yritykset ja tapahtumat

Uusimmat artikkelit

Lanz

John Deere on ainoa amerikkalainen traktorinvalmistaja, joka on säilynyt itsenäisenä yhtiönä. Vuonna 1837 seppänä toiminut John alkoi valmistaa auroja. Vuonna 1913 John Deere rakensi ensimmäisen traktorinsa, mutta vauhtiin se pääsi traktorinvalmistuksessa vuonna 1918 ostamalla hyvämaineisen Waterloo Boy -traktoritehtaan, jolta periytyi John Deeren pitkään käyttämä 2-sylinterinen moottori. Vuonna 1934 esitellyssä Model A:ssa oli hydrauliikka, ilmakumirenkaat ja akseleillaan säädettävä raideleveys. A:ta valmistettiin peräti 328 000 kappaletta.

Vuonna 1949 JD toi myyntiin ensimmäisen dieseltraktorinsa 2-sylinterisen Model R:n. Edelleen se tunnettiin kuitenkin 2-sylinterisellä bensamoottorilla varustetuista traktoreistaan. Niiden aikakausi päättyi vuonna 1960, kun JD esitteli kokonaisen mallisarjan 4- ja 6-sylinterisiä traktoreita. Samoihin aikoihin se rynni todenteolla Eurooppaan ostamalla saksalaisen Lanzin. Myös Euroopassa kehitettiin täysin uusi mallisarja, joka ensimmäiset vuodet kulki nimellä John Deere-Lanz. Suuret mallit tuotiin Eurooppaan USA:sta.

Vuonna 1964 esiteltiin USA:ssa 100-hevosvoimainen 4020, jossa oli 4-portainen hydraulinen pikavaihde. Siitä tuli USA:n suosituin traktori vuosikausiksi. Vuonna 1968 esitelty 4520 oli eräs ensimmäisistä turboahdetuista traktoreista. Vuonna 1970 JD aloitti USA:ssa runko-ohjattavien suurtraktorien valmistuksen. Vuonna 1972 esitellyn 30-sarjan myötä luovuttiin USA:ssa lopullisesti bensamoottoreista. Vuonna 1976 esiteltiin amerikkalaisiin malleihin ilmastoitu SG-ohjaamo, jonka melutaso oli alle 80 dB. Vuonna 1978 tuotiin oman malliston alapuolelle japanilaisen Yanmarin valmistamat kompaktitraktorit.

1980-luvun lopussa JD saavutti yli 50 % markkinaosuuden USA:ssa. Euroopassa markkinajohtajuus saavutettiin esittelemällä vuonna 1992 keskiluokan 6000-sarja, joka oli JD:n ensimmäinen täysin uusi eurooppalainen mallisarja sitten 1960-luvun alun. Samaan aikaan esiteltiin amerikkalainen 7000-sarja. Pieniä traktoreita JD valmistutti mm. Carrarolla. Vuonna 2001 esiteltyyn 6020-sarjaan oli saatavana ZF:n portaaton AutoPowr-voimansiirto.

Traktorit

Vuonna 1964 esitellyn modernisti muotoillun ja koteloidun malliston suurin oli MD 630 (MD=Mähdrescher=leikkuupuimuri). Myöhemmin sarjaa täydennettiin malleilla MD 530 ja MD 730, joka oli ensimmäinen 5-kohliminen malli. Kahdessa suurimmassa mallissa oli vanhaan tapaan Perkins-moottorit, 630:ssa se tosin korvattiin loppuvaiheessa JD:n omalla tuotteella. 530 todettiin Vakolan ryhmäkoetuksessa aikanaan luokkansa tehokkaimmaksi puimuriksi. Tämän malliston puintikoneiston leveys ja puintikelan halkaisija ovat säilyneet 2000-luvulle saakka samana.

John Deere MD 530 – MD 730

Kokenut puimakonevalmistaja Lanz aloitti puimurien kehittelyn jo 30-luvun lopulla, mutta sodan aiheuttama katkos venyi vuoteen 1953 asti, jolloin ensimmäinen vetopuimuri MD 180 tuli myyntiin. Samana vuonna julkistettiin myös ajopuimurin prototyyppi, joka tuli tuotantoon seuraavana vuonna mallimerkinnällä MD 260 S. Leikkuuleveys oli mallinumeron mukainen.

Puintikelan leveys oli peräti 140 cm ja halkaisija 50 cm. Puintikelan nopeus oli säädettävissä 6-portaisesti. Moottorina oli Mercedeksen 6-sylinterinen diesel tai Opel Käpitan -bensamoottori. Molemmissa oli tehoa 68 hv. Moottori oli sijoitettu kuljettajan vierelle. Vakiovarustukseen sisältyi paalain.

Lanz MD 260 S

60-luvun alussa JD-Lanz lähti kilpailemaan Claas Columbuksen, MF 630:n, Fahr M40:n ja Bautz T600:n kanssa pienimpien puimurien markkinoille. Useimpien kilpailijoiden tapaan MD 150 S:ssä oli 29-hevosvoimainen VW-teollisuusmoottori. Myöhemmin tarjolla oli myös 1,8-litrainen Perkins diesel. Leikkuuleveys oli 175 cm. Leikkuupöydän ja laonnostokelan nosto oli hydraulinen. Kohlimena oli 1-osainen heittokohlin. Ruumenseula oli varhaista Lanzeista poiketen säädettävä.

MD 25 S:n seuraajaksi esiteltiin pienin muutoksin MD 250 S. Moottori oli edelleen 4-sylinterinen Perkins diesel.

Näiden mallien yläpuolelle tuotiin 60-luvun alussa muutamiin Euroopan maihin amerikkalaisia JD-puimureita.

John Deere-Lanz MD 150 S – MD 250 S

John Deeren ostettua Lanzin myös puimurit nimettiin John Deere Lanz -välivaiheen kautta John Deereiksi. Vuonna 1964 tullut mallistokin kantoi alussa yhdistelmänimeä ainakin Saksan markkinoilla. Puimureissa oli pienitehoiset moottorit, jotka olivat nyt Perkinsin ja Mercedeksen sijasta John Deeren omia. MD 330 oli tarjolla dieselin ohella myös VW-teollisuusmoottorilla. Edeltäviin malleihin verrattuna puintikelan halkaisijaa oli kasvatettu tuntuvasti eli 61 senttiin ja vaihteita eteen päin oli kolme. Tehostettu ohjaus oli saatavissa lisävarusteena.

Näiden mallien ohella 60-luvun loppupuolella oli vielä tuotannossa edeltävän sarjan pienin, 175-sentin leikkuupöydällä varustettu MD 150. Vastaavasti MD 330 säilyi tuotannossa vielä 900-sarjan esittelyn jälkeenkin.

John Deere MD 330 – MD 430

Pienet JD puimurit olivat rakenteeltaan kapeita ja korkeita. Viljasäiliö oli pieni. Seulat olivat säädettävät ja silppuri tehdasasenteinen. Moottoritehot olivat varsinkin aluksi pieniä. Hieman lisäystä saatiin vuoden 1975 5-päätteisiin malleihin ja edelleen vuoden 1980 2-päätteisiin malleihin, jotka erottaa ohjaamon pohjaan integroiduista valoista. Vuodelle 1980 esitellyssä 942:ssa oli aikaisempaa pidemmät kohlimet.

John Deere 925 – 942

JD:n uudet 900-sarjan puimurit esiteltiin vuodeksi 1973. Merkittävin uutuus oli patentoitu kohlimien käyttö. Myös leikkuupöydät olivat uusia. Hallintalaitteita oli parannettu tuntuvasti.

Vuoden 1976 mallistossa toteutettiin monia parannuksia: moottoritehot kasvoivat, voimansiirron hihnoissa oli automaattikiristys, viljasäiliöt olivat aikaisempaa suurempia, kohlimien rakennetta oli uudistettu ja seulapinta-alaa lisätty. Uutuutena oli Cross-Shaker -olkien ravistin.

John Deere 940 – 955

JD:n 1000-sarjasta ensin tulivat markkinoille suuret mallit. 900-sarjaan verrattuna tärkeimmät uudistukset olivat SG2-ohjaamo, uudistettu leikkuupöytä ja suurempi kohlinkammio. Laonnostokelan käyttö ja keskiputki olivat aikaisempaa järeämpiä. Sen nopeussäätö oli sähköinen. Ohjaamon melutasoksi ilmoitettiin 80 dB. Osa mittareista ja merkkivaloista oli sijoitettu ohjaamon etupylvääseen. Vaihteita oli neljä. 1075:n ja 1085:n sai myös hydrovetoisena.

John Deere 1065 – 1085

JD 1032 ja 1042 olivat merkittävästi 900-sarjan pieniä puimureita tehokkaampia. Puintikelan leveys kasvoi 78:sta 104 cm:iin, kohlimia oli vastaavasti kolmen sijasta neljä. Myös säiliöt olivat entistä suuremmat, vaikka kuuluivatkin kokoluokkansa pienimpiin. 1055 oli muuttunut vanhaan 955:een verrattuna selvästi vähemmän. 955/1055 oli mm. voimansiirroltaan huomattavasti pienempiä malleja järeämpi. Kaikissa 1000-sarjan malleissa oli puimurin yläosaan sijoitettu tyhjennysputki ja entistä helpompi puhdistettavuus.

John Deere 1032 – 1055

Isot JD-puimurit siirtyivät 1000-sarjasta 1100-sarjaan vuoden 1989 alussa. Tärkeimmät uudistukset olivat 800-sarjan säädettävä leikkuupöytä ja rinnepuintiseulasto. Vakiomallien lisäksi tarjolla oli kallistettava rinnepuintiversio 1169H.

John Deere 1166 – 1188

Vuoden 1989 lopussa JD:n 1000-sarjan pienemmät mallit korvattiin 1100-sarjan malleilla. Mallista 1155 lähtien leikkuupöytä oli uutta 800-sarjaa, jossa pöydän pituus ja pohjan kaltevuus oli säädettävissä. Samoin 1155:stä lähtien varustukseen kuului poikittaisravistin kohlinten päällä ja uusi 4-vaihteinen vaihteisto. Pienimpiä 1133- ja 1144-malleja tehtiin vielä lähinnä Pohjoismaiden markkinoille. Ne jäivät JD:n viimeisiksi pieniksi puimureiksi. Myös 1144:ään sai nyt SG2-ohjaamon.

John Deere 1133 – 1158

Uudistetussa S II-mallistossa oli osittain aikaisempaa tehokkaammat moottorit. Hydroversio oli saatavana myös malliston pienimmästä eli 1166:sta. Uusi malliversio oli pienitehoisempi 5-kohliminen 1174. Ilmastointilaite oli nyt vakiovarusteena. Puhaltimen sanottiin olevan aikaisempaa tehokkaampi.

John Deere 1166 S II – 1188 S II

JD:n voimakkaasti uudistuneet isot puimurit nimettiin Z-sarjaksi. Kaikki mallit oli varustettu hydrostaattisella ajovoimansiirrolla. 660 mm:sen puintikelan perässä olkikelan tilalla oli halkaisijaltaan 400 mm:n jälkipuintikela. Rinnakkaismalleina oli 11 asteen sivuttaiskallistuksella varustetut Hillmaster-rinnepuintiversiot. Leikkuupöydät olivat 800-sarjaa. Suomessa oli vakiona melko kapeat pöydät, muualla kapein vakiopöytä oli 550 cm.

John Deere Z 2054 – Z 2066

JD:n 1100-sarja palasi tuotantoon Brasiliassa. Suuri osa komponenteista oli peräisin muilta JD-tehtailta, mm. 300-sarjan leikkuupöytä USA:sta. Eurooppaan tuotiin vain mallia 1170. USA:ssa oli myynnissä myös mallit 1165 ja 1175. 1170 oli perinteistä puimuritekniikkaa, mutta varustelu oli hieman runsaampi kuin aikaisemmissa 1100-sarjan puimureissa.

John Deere 1170

Z-sarjan toinen painos kasvatti mallinumerot 2200-sarjaksi. Useimmissa malleissa oli aikaisempaa tehokkaammat moottorit. Malliston huipulle tuli 2266 Extra, jossa oli elektronisella moottorinohjauksella ja välijäähdytyksellä varustettu 330 hv (huipputeho 360 hv) moottori.

Entistä kehittyneempi elektroniikka huolehti mm. säätöjen tekemistä napin painalluksella siirryttäessä viljalajista toiseen. Leikkuupöydän korkeutta sääti täysautomaattisesti uusi ContourMaster-järjestelmä.

John Deere 2254 – 2266

CTS:ssä on Claas Lexion 480:n tapaan 2 pitkittäistä erottelurumpua kohlimien tilalla, STS:ssä yksi pitkittäinen sylinteri puintikoneistona. Sylinteri on jaettu pituussuunnassa kolmeen vyöhykkeeseen. Ensimmäinen huolehtii olkimassan syötöstä, keskimmäinen korvaa puintikelan ja viimeinen kohlimet.

Vuosimallin 1998 CTS:ssä nimellisteho oli 260 hv, maksimiteho 2100 kierroksella 278 hv ja lisäteho-ominaisuus (291 hv) oli käytettävissä tyhjennettäessä. Seuraavan vuoden malliin suurennettiin viljasäiliötä ja lisättiin moottoritehoa: vastaavat lukemat olivat nyt 305/331/365 hv. Vuoden 2001 uudistusten jälkeen malli nimettiin 9780 CTS:ksi ja samaan aikaan tuotiin Eurooppaan 9880 STS.

Syksyllä 2004 tuotiin i-mallit, joissa oli lisävarusteena HarvestSmart ja AutoTrac (ks. WTSi). Ajovoimansiirto oli vahvempi. CTS:n moottorissa oli entistä enemmän tehoa ja elektroninen moottorinohjaus.

John Deere CTS, 9780 CTS, 9880 STS

WTS-puimurit olivat sekä Z-sarjan että amerikkalaisen Maximizer 9000-sarjan seuraajia ja edeltäjiinsä verrattuna ne uudistuivat perusteellisesti. Ohjaamo oli peräisin CTS:stä. Leikkuupöydät olivat uutta 600-sarjaa. Muiden 2000-luvun tehopuimurien tapaan viljasäiliöt olivat paljon aikaisempia malleja suurempia ja elektroniikkaa ja varustelua oli lisätty. Ulkomuoto oli pyöristynyt materiaalin vaihduttua komposiitiksi.

John Deere 9540 WTS – 9680 WTS

1170:n seuraajat valmistettiin edelleen Brasiliassa. 1550 oli uusi 6-kohliminen versio. Tilava ohjaamo oli perusrakenteeltaan samat kuin Z-sarjassa. Leikkuupöytä oli joko vanhaa 300-sarjaa tai uutta 600R-sarjaa (vakio 1550:ssa). 600R-pöydässä oli vakiona sivuttaiskallistus. Lisävarusteena sai automaattisen leikkuupöydän toimintojen hallintajärjestelmän, jota kutsuttiin Headertrackiksi. Kohlimille sai lisävarusteena rumpuerottelimen. Rinnepuintiseulasto oli vakiona. Takaisinpyöritys oli hydraulinen. 1450:n rinnakkaismalli oli rinneversio 1450 AL, jota ei tuotu Suomeen.

Vuodelle 2007 esitellyissä Series 2 -malleissa oli uusi puhallin. Moottoritehot ilmoitettiin nyt bruttonormin mukaan. Nimellistehot olivat 198 ja 245 hv. Maksimitehoiksi 2300 r/min ilmoitettiin 204 ja 262 hv.

John Deere 1450 CWS – 1550 CWS

WTS:t uudistettiin i-malleiksi syksyllä 2004. Moottorit olivat uudistettuja ja varustettu yhteispaineruiskutuksella. Pienimmissä 9540:ssa ja 9560:ssa oli neliventtilitekniikka. Pienintä lukuun ottamatta moottorit antoivat 17 hv lisätehoa 100 r/min nimelliskierroksia alempana. Maantienopeuksia oli kilpailijoiden tapaan nostettu selvästi entisestä. Lisävarusteena oli HarvestSmart-tietokone, joka huolehti automaattisesti puintisäädöistä ja sopivasta puintinopeudesta valinnan mukaan joko puintitappioihin tai koneiston kuormitusasteeseen perustuen. Vuotta aikaisemmin esitelty AutoTrac-satelliittiohjaus oli luonnollisesti myös lisävarusteena. Vakiona oli uusi viljan kosteusanturi viljasäiliössä.

John Deere 9540i WTS – 9680i WTS

CTS korvattiin syksyllä 2007 C670:lla. Moottorissa oli jälleen lisää tehoa ja rinnakkaismallina oli uusimmalla automatiikalla varustettu C670i. Muuten kohlimet korvaavaan kahteen erottelurumpuun perustuva puimuri oli ennallaan. Rinnakkaismallina oli aikaisempaan tapaan 22 % kallistuva Hillmaster. Maksimiteho tyhjennyksen aikana oli 425 hv.

John Deere C670

STS:n korvasi syksyllä 2007 S690. Kolmivaiheinen sylinteri oli ennallaan ja suurin muutos oli uusi 13,5-litrainen moottori. Uutta oli myös 22 % kallistuva Hillmaster-rinnakkaismalli. Ohjaamossa oli Command Center -hallintajärjestelmä, joka tuli muihin puimurimalleihin vasta vuotta myöhemmin. Sähköt oli nyt toteutettu väylätekniikalla. Seulat, varstasilta, sylinterin nopeus ja puhallin säätyivät haluttaessa automaattisesti. Melutasoksi ilmoitettiin 75 dB eli hieman enemmän kuin eurooppalaisissa JD-puimureissa.

Amerikan markkinoilla vastaavan puimurin mallimerkintä oli edelleen 9870 STS. Sen rinnalla oli kolme pienempää mallia, joista keskimmäistä 9670 STS:ää myytiin ainakin Ranskassa mallimerkinnällä S560.

John Deere S560-S690

Syksyllä 2007 uudistetussa John Deeren puimurimallistossa suurin uutuus oli T-sarja. Se perustui vahvasti W-sarjaan, mutta keloja oli kaikkiaan neljä. Erikoisuus oli toinen kela, joka pyöri muihin keloihin verrattuna vastakkaiseen suuntaan ja siirsi olkia yläkautta kolmannelle kelalle, joka oli 66 cm:n halkaisijaltaan samankokoinen etummaisen kelan kanssa. Neljäntenä oli samankaltainen olkikelan korvaava 40-senttinen kela kuin W-sarjassa. T-sarjan malleissa moottoritehot olivat W-sarjaa suurempia.

Saksalaiset WTS-puimurit korvattiin syksyllä 2007 W-sarjalla. Tekniikka oli suurelta osin ennallaan. Tarjolla oli kaksi 5-kohlimista ja kaksi 6-kohlimista mallia. Leikkuupöydät olivat entiseen tapaan pituudeltaan säädettävää 600R-sarjaa, ja vakiona oli ±4 asteen leikkuupöydän kallistus. Puintikelan takana oli jälkipuintikela ja kohlimilla rumpuerottelija. Sähkösäätöisen seulaston sai lisävarusteena, vakiona oli automaattinen puintivälin sekä puintikelan ja puhaltimen nopeuden säätö. Viettopinnan tilalla oli ruuvikuljettimet, jotka siirtävät viljan esiseuloille.

6-kohlimisissa malleissa oli uudet 9,0-litraiset moottorit. Tehoja oli kaikissa malleissa lisätty ja entiseen tapaan säiliötä tyhjennettäessä oli käytettävissä 17 hv lisäteho. W-sarjasta oli myös i-versiot, joiden varustepakettiin oli koottu AutoTrac-automaattiohjaus, HarvestSmart-puintiautomatiikka ja HarvestDoc-satokartoitusjärjestelmä.

Jo vuosi ensiesittelyn jälkeen ohjaamoon tuli muutoksia. Pystypilarin neljästä näytöstä yksi korvattiin JD:n traktoreista tutun Command Center -hallintapaneelin ja siinä olevan näytön avulla.

Kaudelle 2011 moottoreihin tuli lisäteho-ominaisuus säiliön tyhjennyksen aikana. Lisävarusteena sai sähköisen painonappivaihteiston.

John Deere W540 – W660

Brasilialaiset CWS-mallit uudistettiin kaudelle 2010. Muutokset listattiin seuraavasti: uudistettu hydrauliikkajärjestelmä neljällä pumpulla, uusi sähköjärjestelmä, uusi ohjausjärjestelmä kahdella ohjaussylinterillä, uusi seulaston voimansiirto, uusi silppurin voimansiirto, uusi syöttökotelo kuljettimineen sekä uusi ulkonäkö. Puintivälin säätö tehtiin nyt sähköisesti ja myös ruumentenlevittimen säätö onnistui ohjaamosta. Leikkuupöydäksi oli tarjolla uusi 600-sarja ja isommissa malleissa käytetty 600R-sarja. Pöydässä oli uusi syöttökuljetin. Moottoreissa oli lisäteho-ominaisuus tyhjennyksen ajaksi. Ohjaamon melutasoksi ilmoitettiin 79 dB.

Päästövaatimusten takia CWS poistui Euroopan markkinoilta vuonna 2012.

John Deere 1470 CWS – 1570 CWS

John Deeren malliuudistuksessa kaudelle 2012 merkittävin muutos nelikelaisen T-sarjan osalta oli uusi Premium-ohjaamo, joka oli 30 % aikaisempaa tilavampi. Kaikki napit oli koottu kyynärnojaan ja sen jatkona oli uusi GreenStar 3 -kosketusnäyttö, josta tehtiin mm. puintisäädöt. Ohjaamon melutasoksi ilmoitettiin 72 dB. T550:n sai myös vanhaa perua olevalla Komfort-ohjaamolla. Moottoreissa oli lisää tehoa ja tekniikkaa, mutta urearuiskutusta JD ei käyttänyt. Säiliön tyhjennyksen aikana oli käytettävissä lisätehoa 30-34 hv. Lisävarusteena oli automatisoitu ProDrive-vaihteisto. Myös perusmallin vaihteet toimivat sähköisesti T550:aa lukuun ottamatta. Vakiona olleen 600R-leikkuupöydän vaihtoehdoksi sai Zürnin valmistaman Premium Flow -leikkuupöydä, jossa rapsileikkuupalkkien vaihto laihonjakajien tilalle onnistui erittäin nopeasti.

Syksyllä 2011 uudistettu amerikkalainen S-mallisto tuotiin kokonaisuutena Eurooppaan eli malleja oli nyt tarjolla neljä. S660 ja S670 poikkesivat toisistaan lähinnä moottoritehon osalta, samoin S680 ja S690 toisistaan. Moottoreissa oli hiukkassuodatin, hapetuskatalysaattori ja kaksi ahdinta, mutta ei urearuiskutusta. Säiliötä tyhjennettäessä oli käytettävissä 34-50 hv lisätehoa. Aikaisemman TriStream-rummun vaihtoehtona tarjottiin VariableStreamia, jossa rumpu laajeni taakse päin irtipuintiosuudella. Tämän oli tarkoitus helpottaa kostean tavaran etenemistä. Erotteluala oli entistä suurempi.

Vakioksi tuli 30 % entistä tilavampi Premium-ohjaamo. Kaikki hallintalaitteet oli sijoitettu käsinojaan. Vakiovarusteisen nappivaihteiston rinnalle (vakiona S680/690) sai ProDrive-vaihteiston, joka vaihtoi automaattisesti ja sisälsi hydraulisen pikavaihteen sekä ajonopeusmuistit. S670:sta lähtien vakiona oli suurtehosilppuri. Pienintä mallia lukuun ottamatta S-sarja oli saatavana myös telavarustuksella tai kallistuvana rinnepuintiversiona. Tyhjennysputki oli niveltyvä koneen kuljetuspituuden lyhentämiseksi.

Vuodelle 2016 tulivat urearuiskutuksella varustetut PSS-sarjan moottorit sekä saataville 40 km/h maantienopeus.

Tallenna

John Deere S660-S690

Syksyllä 2013 John Deere julkisti yhteistyösopimuksen Sampo Rosenlewin kanssa tarkoituksena saada seuraaja Brasiliassa valmistetuille CWS-puimureille, joita ei lähdetty sovittamaan Euroopan päästövaatimuksiin. Comia 10 nähtiin JD:n väreissä merkinnällä W440 Pohjoismaiden ulkopuolisilla Euroopan markkinoilla. Agco Power -moottoria JD kutsuu Sisu Dieseliksi. Tarjolla on myös Comia 12:ta vastaava kaksikelapuimuri suljetulla tyhjennysputkella ja isommalla viljasäiliöllä, mutta moottori on siinäkin Comia 10:n 238-hevosvoimainen.

Vuotta myöhemmin myyntiin tuli myös Comia 8 merkinnällä W330.

Tallenna

John Deere W330 – W440

Yhdellä puintikelalla varustetut W-sarjan puimurit uudistettiin vuodelle 2016. Merkittävin muutos oli mitoiltaan kasvatettu seulasto. Tarjolla oli kaksi 5-kohlimista ja kaksi 6-kohlimista mallia. Moottoritehoa oli hieman lisätty ja säiliötä tyhjennettäessä oli käytössä lisäteho. Urearuiskutuksen ja pakokaasujen takaisinkierrätyksen lisäksi moottoreissa oli hiukkassuodatin ja hapetuskatalysaattori. Nämä kuumat komponentit oli sijoitettu erilliseen suljettuun ja ylipaineistettuun koteloon. Myös John Deerellä oli nyt tarjolla 40 km/h maantienopeus.

Leikkuupöytävaihtoehtoja oli muiden valmistajien tapaan lisätty. Yhteensä viljapöytiä oli nyt kuusi versiota ja vakiona oli ±4 asteen leikkuupöydän kallistus. Puintikelan takana oli olkikela ja kohlimilla rumpuerottelija. 7 astetta kallistuva seulasto oli nyt vakiona. Puhallin oli uusittu ja sen säätöaluetta oli kasvatettu. Taka-akseli oli uusi ja kääntökulma entistä suurempi. Ohjaamossa oli vakiona automaatti-ilmastonti ja 72 dB melutaso.

Tallenna

Bautz

Bizon

Braud

Case IH

Claas

Fahr

Deutz-Fahr

Deutz / Deutz-Fahr

Dronningborg

Fendt

Fortschritt

Gleaner

Köla

Laverda

Ferguson

Massey-Harris

Massey Ferguson

New Holland

Rostselmash

Sampo Rosenlew

Volvo BM

Viimeksi lisätyt koneet

Lähetä palautetta

Tervetuloa Koneviestin uuden Konedata-palvelun betaversioon! Palvelu tarjoaa yli 8000 traktorin ja puimurin tekniset tiedot. Palvelua kehitetään, joten arvostamme palautettasi.

Anna palautetta

Kuuntele uusin jakso

Kuuntele Suomen koneuskottavinta podcastia koneosaajille ja koneista kiinnostuneille.

Konepodi

Näköislehtiarkistoon

Koneviestin uudistunut näköislehtiarkisto on nyt täällä. Lue konearviot, korjausohjeet ja käyttövinkit vuodesta 1952 lähtien.

Koneviestin näköislehdet

Etusivu

Huolto ja tekniikka

Lukijan idea

Maarakennus

Maatalous

Osastot

Metsä

Pääkirjoitus

Weteraani

Lehdet

Konedata

Palvelut

Tilaa Koneviesti

Asiakaspalvelu

Jätä ilmoitus

Tilaa uutiskirje

Lähetä uutisvinkki

Lähetä oikaisupyyntö

Toimituksen yhteystiedot

Mediamyynnin yhteystiedot

Ota yhteyttä

Automaattiohjauksen siirtosarjan asennus leikkuupuimuriin – Efix on helppo vaihtaa koneesta toiseen

Siirtosarjan antennin jalusta asennettiin traktorin katolle. Antennijalkojen kaksipuolinen teippi tarttui tukevasti puimurin kattoon. 

Koeruutupuimurit ovat tärkeä tuoteryhmä Sampo-Rosenlewille – C2-malli kuuluu koeruutupuimureiden raskaaseen sarjaan

C2-koeruutupuimuri on suunniteltu helposti puhdistettavaksi.

Sampoja on myyty koeruutujen puintiin yli 60 vuotta – ensimmäinen koeruutujen erikoismalli esiteltiin 1985

Sampo Rosenlew on valmistanut yli 4000 koeruutupuimuria. Kuvassa Västankvarnissa käytössä oleva Sampo 130 -koeruutupuimuri. Kuva: Juho Ryyppö 

Lukijan idea: Avain parempaan paikkaan

Euroopan paras tekninen tietokanta osaksi Koneviestin verkkopalveluita

Konedatan ulkoasu muuttuu, ja se löytyy jatkossa Koneviestin verkkosivujen yhteydestä. Käytettävyyttä on myös parannettu erityisesti mobiilikäyttäjiä silmällä pitäen.

Deutz-Fahrin puimureiden valmistus päättyy

Deutz-Fahrin puimureiden valmistus päättyy 28.2.2025. Emoyhtiö SDF aikoo keskittyä jatkossa traktoreiden ja viininviljelyn erikoiskoneiden valmistukseen.

John Deeren T- ja S-sarjojen puimurit uudistuvat – molemmissa on X9-malleista tuttu ohjaamo ja uusia varusteita

John Deeren S- ja T-sarjojen puimurit uudistuvat. Puintikoneistot pysyvät suurin piirtein ennallaan. Suurimmat muutokset ovat ohjaamossa ja elektroniikassa.

John Deere

John Deere MD 530 – MD 730

Lanz MD 260 S

Lanz MD 18 S – MD 40 S

John Deere-Lanz MD 150 S – MD 250 S

John Deere MD 330 – MD 430

John Deere 960 – 985

John Deere 925 – 942

John Deere 940 – 955

John Deere 1065 – 1085

John Deere 1032 – 1055

John Deere 1166 – 1188

John Deere 1133 – 1158

John Deere 1166 S II – 1188 S II

John Deere Z 2054 – Z 2066

John Deere 1170

John Deere 2254 – 2266

John Deere CTS, 9780 CTS, 9880 STS

John Deere 9540 WTS – 9680 WTS

John Deere 1450 CWS – 1550 CWS

John Deere 9540i WTS – 9680i WTS

John Deere C670

John Deere S560-S690

John Deere T550 – T670

John Deere W540 – W660

John Deere 1470 CWS – 1570 CWS

John Deere T550 – T670

John Deere S660-S690

John Deere W330 – W440

John Deere T550 – T670

John Deere W540 – W660

John Deere S760-S790

John Deere X9 1000-1100

John Deere S7 700 – S7 900

John Deere T5 400 – T6 800

Tekniikka | Automaattiohjauksen siirtosarjan asennus leikkuupuimuriin – Efix on helppo vaihtaa koneesta toiseen

Maatalouskoneet | Koeruutupuimurit ovat tärkeä tuoteryhmä Sampo-Rosenlewille – C2-malli kuuluu koeruutupuimureiden raskaaseen sarjaan

Maatalouskoneet | Sampoja on myyty koeruutujen puintiin yli 60 vuotta – ensimmäinen koeruutujen erikoismalli esiteltiin 1985

Maatalouskoneet | Lukijan idea: Avain parempaan paikkaan

Maatalouskoneet | Euroopan paras tekninen tietokanta osaksi Koneviestin verkkopalveluita

Maatalouskoneet | Deutz-Fahrin puimureiden valmistus päättyy

Maatalouskoneet | John Deeren T- ja S-sarjojen puimurit uudistuvat – molemmissa on X9-malleista tuttu ohjaamo ja uusia varusteita