Työkoneiden koristelu ja virittely lisääntyy – helavyötä ja muuta komiaa

Yli-Hannuksela ajaa 18,5-mottisella Livakan letkuvaunulla noin 5000 mottia keväässä. Musta vaunu likaantuu töissä, mutta työpäivän jälkeen se pestään perusteellisesti. Haalenneet ja vaalenneet teipit ja maalit eivät anna hyvää kuvaa. 

Ville Yli-Hannuksela (vas.) urakoi isänsä Antin kanssa lumihommia Seinäjoella. Villeä työllistävät lisäksi kaivinkoneurakointi, maansiirtotyöt ja kaikenlaiset traktorihommat. Isä-Antti pyörittää 600 lihasian sikalaa. 

Kalvo tehdään muottiinsa ikkunan ulkopuolelle, sitten siirretään sisäpuolelle. Muotoilussa käytetään kuumailmapuhallinta ja runsaasti saippuavettä. 

Teipit antavat urakointivehkeeseen persoonallisen leiman. 

Helakuvioitu maansiirtolava on tuttu näky Ilmajoen ympäristössä. 

Ilmajokelainen Ville Yli-Hannuksela sanoo, että kun taloon tulee uusi kone, se käy satavarmasti koskenkorvalaisella MW-Designilla koristeteippauksessa.

Tällä kertaa vuorossa on musta Valtra N 142 D, joka saa koristeekseen helavyökuvion. Sama koristelu löytyy jo Yli-Hannukselan maansiirtolavasta ja lietevaunusta. Häjykulttuurin tunnuksien käyttö tekee paitsi hyvää pohjalaiselle itsetunnolle, myös herkistää ironialle.

Jäykkä pohjalaishuumori toimii hyvin lähialueen markkinoinnissa. Lavan perässä roikkuu varmuuden vuoksi puukon kuva. Ilmajoen sikasuoralla autot kun tööttäävät helposti 50 kilometriä tunnissa huristeleville traktoreille.

Yli-Hannukselan omatekoisen maansiirtolavan ja Livakan letkulevitysvaunun pohjana on Multivan jalkalavavaunu. Yli-Hannukselalla oli liuta toiveita, joita ei kuitenkaan Dometalilla tahdottu kuunnella.

”Siellä ei olisi haluttu tehdä muuta, kuin mitä linjasta tuli valmiina”, muistelee Ville.

Vaunussa on hydraulivaaka, josta on langaton yhteys kännykkään. Ylikuormaa tulee helposti 17,5 motin lavalle. Myös lava on itse rakennettu Hardox-teräksestä.

ALB-venttileitä ei tehtaalla olisi haluttu asentaa, sillä ”niistä ei ole mitään hyötyä”. Yli-Hannuksela sai kuitenkin tahtonsa läpi, ja vaunusta tuli sellainen, kuin hän halusikin.

Vaunun ohjaimen Yli-Hannuksela rakensi yhdessä isänsä Antin kanssa. Ohjain olisi maksanut valmiina 750 euroa, mutta osat sai 250 eurolla. Asennukseen riitti IMO:n oppimäärä, virnistelee Ville.

Alustan hinnaksi tuli lopulta 48 000 euroa, joka on linjassa 130 000–140 000 euron urakointiliikevaihdon kanssa.

Livakka toteutti mallikkaasti asiakkaiden toiveet. Livakanpunainen väri vaihtui mustaan erikoisväriin, koska Yli-Hannukselat halusivat hyvän lakkapinnan.

MW-Designin tekemät teipit he lähettivät tehtaalle, missä ne asennettiin paikoilleen. Tuunattu vaunu pääsi lopulta myös Livakan esitteeseen.

Yli-Hannukselan musta lakkapintainen vaunu ei enää ole ainoa laatuaan. Toinenkin vaunu on nyt tehty lähitienoolle. Tyylikäs vaunu on lakkapinnan ansiosta helppo pitää puhtaana. n

Koskenkorvalainen MW-Design koristelee pääasiassa ralliautoja, joita teipataan vuodessa 160. Lisäksi muita ajoneuvoja koristellaan vuosittain 600–700.

Raskasta kalustoa ja muita satunnaisia projekteja MW-Designin

Mika Voutivuori tuunaa, jos aikaa riittää. Kuvioiden ja fonttien suunnittelu kuuluu kauppaan.

Kunnon teipit kestävät viidestä seitsemään vuoteen. Esimerkiksi auton teippaus on puolet halvempaa kuin maalaus. Teippaus on lisäksi nopeaa.

Voutivuori on teipannut työkseen 20 vuotta. Metallipinnan, auton, traktorin, lantavaunun tai kuorma-auton värityksessä on vain mielikuvitus rajana. Teippeihin voidaan tulostaa lähes mitä tahansa. Teippi asennetaan ensin ikkunan ulkopuolelle.

”Joku on sanonutkin, että ’jaa se tuleekin ulkopuolelle’”, veistelee Voutivuori.

Hyvä kalvo voidaan muotoilla kuumentamalla lasin muotoiseksi. Kun kalvo on ulkopuolelta muodossa, se siirretään sisäpuolelle.

Lasi voidaan puhdistaa muuten normaalisti, mutta jääskrapaa ei saa käyttää, kertoo teippimestari. Saippuavettä ei asennuksessa säästellä.

Ikkunaan asennettu teippi voi pienelläkin tummennuksella vähentää auringon porotusta yllättävän voimakkaasti. Muovikalvojen välissä on metallikalvo, joka heijastaa valoa takaisin.

Koristelulle ei ole siis ainoastaan kosmeettisia syitä, vaan koneiden komistamiselle löytyy myös yllättäviä järkiperusteita. (HK)

Avaa artikkelin PDF