Autojen ja sekalaisten koneiden osista kuormaaja – näin syntyi itse tehty kuormain omalle pihalle

Saku Tiaisen valmistama pienkuormaaja näyttää erittäin valmiilta ja pitkälle harkitulta koneelta. Koneen kehittämiseen tähän vaiheeseen onkin vaatinut useamman vuoden. Kuva: Jussi Laukkanen

Tämä reilun 600 kilon painoinen runko-ohjattu kuormaaja toimii kuin mikä tahansa tehdastekoinen pienkuormaaja omistajan esitellessä sen toimintaa pihamaallaan. Koneen ääni paljastaa, että tässä koneessa ei kuitenkaan ole voiman lähteenä tavanomaista dieselmoottoria. Sen sijaan konepellin alla hurisee Suzuki Alton 3-sylinterinen bensiinimoottori.

Moottorissa on tilavuutta 796 kuutiota ja tehoa siinä on alun perin ollut 38 hv. Nykyiset teholukemat saattavat kuitenkin olla aavistuksen alhaisemmat, sillä koneen rakentaja Saku Tiainen kertoo kyllästyneensä alkuperäisen kaksikurkkuisen kaasuttimen säätöongelmiin ja korvanneensa sen yksikurkkuisella moottoripyörän kaasuttajalla, joka on lähtöisin Suzuki DR 650:stä.

Kuormaajan moottori on Suzuki Altosta. Kaasutin on samaa merkkiä, mutta peräisin moottoripyörästä. Alakulmassa näkyvä jäähdyttimen paisuntasäiliö on Opel Astrasta ja jäähdytin on alun perin ollut VW Golfissa. Kuva: Jussi Laukkanen

Moottoripyörätaustaiset osat eivät rajoitu tässä koneessa vain kaasuttimeen, sillä äänenvaimentimena on Yamaha YZF-R 1000:n putki ja moottorin bensapumppu on peräisin KTM 950 Adventuresta. Nämä osavalinnat ovat luonnollista seurausta rakentajan muista harrastuksista. Periaatteena on ollut soveltaa tähän koneeseen aina mahdollisimman helposti saatavilla olleita osia.

Kuormaimen kehitystyö sen nykyiseen muotoon on kestänyt useita vuosia. Osa ratkaisuista on jo toisen vaiheen kehitystyötä. Mikäli ensimmäiseksi kokeiltu ratkaisu ei ole toiminut tyydyttävästi, on se korvattu myöhemmin paremmin toimivalla.

Vanhimmat kuormaimen osista ovat olleet jo Sakun ensimmäisen rakennusprojektin käytössä. Tämä oli takakuormaajalla varustettu takavetoinen traktori, jonka Saku teki isänsä kanssa 80-luvulla. Tämä kone esiteltiin Koneviestissä numero 1/1988.

Vuonna 1987 Koneviesti kävi tutustumassa tähän itse tehtyyn takakuormaajalla varustettuun traktoriin. Siitä julkaistiin juttu numerossa 1/1988. Koneen ohjaimissa on Saku Tiainen. Eräät tässä traktorissa olleet osat ovat edelleen käytössä nykyisessä kuormaajassa. Kuva: Saku Tiaisen kotialbumi

Näitä alusta asti mukana olleita komponentteja ovat koneen taka-akseli, joka on Datsun Finnistä sekä osa hydrauliikkaa. Etummainen akseli on nykyiseen projektiin ostettu kaverin Volvo 240D:stä. Vanteet on modifioitu 12-tuumaisista Datsunin vanteista. Nykyisin koneessa on alla työkonerenkaat.

Kuormaimen puomi on tehty tehdastekoisten pienkuormaajien tyyliin. Yksi lisähydrauliikkapiiri ja mekaanisesti lukittava työlaitekiinnike parantavat koneen käytettävyyttä. Varastossa on erilaisten kauhojen lisäksi myös trukkihaarukat ja heinäkuormain. Kuva: Jussi Laukkanen

Koneen ajopuolen hydraulimoottori on vanha Danfossin OMR 80, joka on yhdistetty akselivoimansiirtoon ketjun välityksellä. Sen sijaan ajohydrauliikan 11 cm³ pumppu on ollut pakko hankkia uutena. Työhydrauliikan puolella on pumppuna jostakin trukista otettu Mega-Hydro 5 cm³, jolle voima tulee kiilahihnalla moottorilta. Ohjaus tapahtuu luonnollisesti orbitrol-hydrauliikalla.

Tällä hetkellä kuormaimen kauhaa hallitaan iäkkäällä ja perinteisellä venttiilillä, jossa on kolme kaksitoimista lohkoa. Se toimii sinänsä hyvin, mutta kuormaus kokonaisuutena toimisi jouheammin, mikäli ajovoimansiirron ohjaus olisi astetta kehittyneempi.

Saku Tiainen sanoo, että vedon voimansiirto ja sen ohjaus ovat hänen koneessaan hyvin alkeellisella asteella, mutta vedon hallinta toimii silti yllättävän hyvin. Hänen suunnitelmansa on, että suunnanvaihto toimisi sähköisesti kuormainvivun päässä olevalla kytkimellä. Tällöin hydrauliikassa olisi tavallinen sähköohjattu suuntaventtiili.

Kuormaajaprojekti on tuottanut myös uudenlaisen lumenaurauslevyn. Normaaliasennossa se toimii eteenpäin ajettaessa keräävänä lumilevynä (kts. seuraava kuva). Kuva: Jussi Laukkanen

Kun lunta on saatava pois portaan edestä, voi lumilevyn kipata ympäri, ja se toimii taaksepäin peruutettaessa. Kuva: Jussi Laukkanen

Suunnitelmissa on, että nopeudenhallinnan voisi tulevaisuudessa hoitaa sähköohjatun suuntaventtiilin ja painekompensoidun virtauksensäätöventtiilin avulla eli aina kun vaihdat suuntaa, sähköinen toimilaite vetää ensin virtaukset nollille. Sen jälkeen venttiilin asento vaihtuu ja tämän jälkeen toimilaite ajaa virtaukset maksimiin ennalta asetellun ajan puitteissa. Tarvittaessa tällä järjestelyllä voi tehdä halutessaan myös esiasetellun sähköisen nopeudensäädön, kertoo Saku Tiainen.

Sähköisellä ohjauksella voisi parantaa myös kokonaisuutena koneen hallittavuutta. Koneen jatkokehitystä varten onkin olemassa suunnitelmat. Jarrupolkimen asentotiedolla saisi aikaan ns. kevennyksen esim. kuormaustilanteita varten. Mitä enemmän jarrupoljinta painaa, sitä enemmän veto kevenee. Ohjausyksikkönä on tarkoitus käyttää Siemens-Logo-logiikkaa.

”Jonkinlainen ohjelman testiversiokin on jo olemassa. sen toimintaa olen tietokoneella simuloinut, mutta käytännöt testit ovat vielä tekemättä”, jatkaa rakentaja.

Tämä juttu on julkaistu alun perin Koneviesti 06/2015 -lehdessä.