Savonian Matuke-hanke testasi kypärän käyttöä maataloustöissä – nämä syyt puoltavat kypärän käyttöä myös maatilalla

Kypärä suojaisi päätä, silmiä, korvia ja kasvoja melko monipuolisesti myös maataloustöissä. Kuva: Kauno Voutilainen/Matuke-hankkeen turvallisuuskouluttaja

Kypärän tehtävä on suojata pään alueen vahinkoja ja tapaturmia, mutta sen käyttöä vastustetaan toisinaan maataloudessa, ainakin periaatteessa. Tosiasiahan on, että yhtä lailla kypärä hiostaa pölyisissä rakennustöissä ja on hankala pitää niissäkin hommissa. Miten ihmeessä muilla aloilla kypärään on totuttu?

Eri toimialoilla turvallisuuskulttuurin lähtökohta otetaan usein siitä, mitä sanovat vahinkotilastot.

Oheisista kuvaajista nähdään, että maatalousyrittäjille on tapahtunut päähän kohdistuneita tapaturmia kymmenen vuoden aikana yhteensä 5 406 kappaletta ja niistä on aiheutunut yli 10 miljoonan euron korvauskustannukset – puhumattakaan välillisistä kustannuksista ja elinikäisistä haitoista yrittäjille.

Suurin osa päähän kohdistuneista tapaturmista on silmävammoja, mutta suurimmat korvauskustannukset tulevat pään ja aivojen vahingoittumisesta. Työn turvallisuuden näkökulmasta kypärän käyttöön liittyvä johtopäätös siis on, että myös maataloustyössä päähän ja pään alueelle kohdistuu vaarallisia iskuja, roiskeita tai lentäviä esineitä, joista voi jäädä elinikäinen vamma riesaksi. Lisäksi maataloustyön melusta aiheutuvat kuulon ongelmat saattavat yleistyä vanhemmiten.

Pää on ihmiskehon haavoittuvimpia alueita, jonka suojausta kannattaa miettiä. Kypärän käyttöön maatiloilla on siis olemassa perusteita, mutta kysymys taitaa olla lähinnä maatalouden työtavoista ja työkulttuurista, johon kypärää ei ole vain osattu mieltää. Toinen kysymys on sitten se, että ehkä nykykypärämallit eivät ole vielä riittävän sopivia maataloustyöhön ja silloin nykymarkkinoilla olevia kypäriä tulisi jotenkin vielä muotoilla paremmin maatalouden käyttöön.

Yksi helpoimmista ja halvimmista suojaustavoista on kuitenkin tällä hetkellä kypärä, mutta toki saahan sitä muutakin ehdottaa ja keksiä. Pääasia on, että huomataan suojella päätä myös maatilan töissä. Kypärä visiirillä ja kuulonsuojaimilla suojaisi pään lisäksi myös silmiä, kasvoja, ihoa, hiuksia ja korvia. Lisäksi hyvässä kypärässä on myös kätevästi valo pimeällä työskentelyyn ja kulkemiseen. Se vähentäisi varmasti myös syyspimeällä kompastumisia ja kaatumisia.

Toisaalta turvallisuuskulttuurin muutos lähtee asenteista, tavoista ja työpaikan johtamiskulttuurista, joihin ihmiset ovat tottuneet pitkällä aikavälillä. Tällöin muutos työtavoissa tapahtuu yleensä vähitellen hyväksi havaittujen kokemusten ja hyvin kyseiseen työhön muotoiltujen välineiden avulla. Työtapoihin ja työturvallisuuteen vaikuttavien välineiden käyttöön voi kannustaa myös erilaisilla kannustimilla ja eduilla.

• Perinteisesti maatilan töissä ei ole käytetty kypärää
• Vahinkotilastojen mukaan aihetta siihen olisi
• Työpaikan riskien kartoitus ja arviointi on lain vaatima tehtävä kaikissa yrityksissä, joissa on työntekijöitä, harjoittelijoita tai lomittajia

Kypärä suojaisi päätä, silmiä, korvia ja kasvoja melko monipuolisesti myös maataloustöissä. Kuva: Kauno Voutilainen/Matuke-hankkeen turvallisuuskouluttaja

”Hiehot olivat karanneet aitauksesta lantalaan betoniselle laatalle. Menin ajamaan niitä takaisin aitaukseen, jolloin yksi hieho pukkasi minut nurin. Lensin betoniselle alustalle selälleni ja löin pääni.”

”Korjasin sontakärryä kulmahiomakoneella. Laikasta lensi raudanpalasia vasempaan silmään.”

”Menin käymään kuivurilla mutta maa oli jäässä ja kaaduin selälleni, jolloin löin pääni jäiseen maahan. Päästä tuli verta.”

Savonia AMK, YSAO ja Luonnonvarakeskus järjestivät yhteistyössä Matuke-hankkeessa kurssiohjelman maatalouden turvallisuusjohtamisesta. kurssilla käytiin lävitse maatilan työnjohtamisessa tarvittavia tärkeitä turvallisuusjohtamisen teemoja sekä maatilan riskien kartoitusta.

Lisätietoja Matuke-hankkeesta: Jukka Ruotsalainen, Savonia AMK