Jokainen talviaikaan autoa tai työkonetta starttaillut lienee törmännyt tilanteeseen, jossa mittariston valot ovat jo ensimmäisen avaimen kierron jälkeen vatsaa kouraisevan himmeät. Startti vain naksahtaa tai pyörähtää muutaman kerran, mutta ei riittävästi moottorin käynnistymistä varten. Laseja huurtavan äkämystyneen puhinan jälkeen on aika etsiä apua.
Vanhaan aikaan oli tyypillistä pyytää naapuri avuksi lisävirtaa antamaan. Nykyään apu löytyy läheltä, suhteellisen kevyen ja helposti liikuteltavan apukäynnistimen muodossa. Apukäynnistintä oikein käytettäessä ei ole vaaraa vaurioittaa nykyautojen tai -koneiden herkkää elektroniikkaa.
Perinteisesti apukäynnistimet ovat pitäneet sisällään hieman moottoripyörän akkua pienemmän tiheästi kennotetun lyijyakun. Vaikka lyijyakku näissä laitteissa on pieni, painaa se silti muutaman kilon.
Uutena vaihtoehtona on markkinoille tullut litiumioniakun sisältäviä varavirtalähteitä, jotka voi kytkeä rinnan hyytyneen käynnistysakun kanssa. Litiumioniakku on teknisesti ylivoimainen sekä virrananto-ominaisuuksien että kokonsa puolesta. Tehokkaimmissa litiumionivirtalähteissä on jopa kaksi sisäistä akkua, joten niiden avulla on mahdollista tuottaa myös 24 voltin jännitettä.
Apukäynnistimien hintahaitari on laaja. Edullisimmillaan lyijyakullisia laitteita saa muutamalla kympillä, raskaamman kaluston avustamiseen tarkoitettujen vastaavien laitteiden hinta voi olla jo useita satoja euroja. Valitsimme kokeiltavaksi kolme alle sadan euron lyijyakullista käynnistintä. Merkiltään laitteet ovat Biltema, Cotech ja Deuzer.
Litiumionilaitteista otimme vertailuun Bauhausin pienen virtapankin, joka hinnaltaan vastaa edullisia lyijyakkuvirtalähteitä ja vertailulaitteeksi selvästi arvokkaamman Veestb SmartBox 23s:n, joka soveltuu sekä 12 että 24 voltin virtajärjestelmien herättelyyn.
Kokeiltujen laitteiden hintaluokka oli helposti havaittavissa laitteita ulkoisesti tarkastellen. Deuzerin muovikuoret vaikuttavat heppoisilta, ikään kuin ylijäämähylsysatsin salkkuun olisi istutettu akku ja kompressori. Cotech puolestaan on varsin tyylikäs ja jämäkänoloinen paketti. Biltemalainen sijoittuu tässä vertailussa edellisten puoliväliin.
Harmittavasti Bilteman laitteen virtakaapelien suojakuoret ovat turhan kovaa muovia, joka murtui paljastaen johdon jo muutaman minuutin pakkasessa olon jälkeen. Samaa ongelmaa oli myös Deuzerin laturin johdossa.
Deuzerissa etupaneeli on pelkistetyin, sillä laitteessa ei ole pistokkeita ulkopuolisien laitteiden lataamiseen. Cotechissä on USB-portti ja 12 voltin pistoke tupakansytytintä varten. Biltemassa on USB-portin lisäksi kaksi 12 voltin pistoketta.
Pienikokoiset SmartBox ja Bauhaus ovat päällepäin laadukkaan oloisia, ja soveltuvat selkeimmin myös viihdelaitteiden lataamiseen. Molempien virtapankkien etupaneelissa on USB-portin lisäksi 12/16/19 voltin pistoke, joilla voi ladata muun muassa kannettavia tietokoneita. Valinta tehdään erillisellä painikkeella. Smart-Boxin mukana toimitetaan 8 kappaletta erilaisia pistokkeita, mutta pakkaukseen ei kuulu esimerkiksi Applen tuotteisiin sopivia liittimiä. Bauhausin salkusta myös nämä löytyvät.
Lyijyakullisten Cotechin, Bilteman ja Deuzerin akkukapasiteetiksi ilmoitetaan 17 ampeerituntia. Bilteman ja Deuzerin käynnistysvirraksi kerrotaan 400 ampeeria ja Cotechin 300 ampeeria. Hieman hämmentävästi Bilteman maksimivirraksi mainitaan kuitenkin 900 ampeeria, kun esim. Cotechilla lukema on 450 ampeeria.
Testasimme apukäynnistimien virranantokykyä ja kapasiteettia useammalla eri tavalla. Ensimmäinen testiosuus valmisteltiin tyhjentämällä minikaivurin 60 ampeeritunnin akku käyttökelvottoman tyhjäksi. Pyörittämällä starttia sammutin päällä saavutettiin tila, jossa moottori ei enää käynnistynyt, virta riitti ainoastaan pyöräyttämään starttia verkkaisesti. 5-tonnisen mini-kaivurin Perkins-moottori oli 2,2-litrainen ja startin teho 2 kilowattia.
Apukäynnistimen yhdistämisen jälkeen hehkutimme moottoria 10 sekuntia, ja koitimme hoitaa käynnistyksen normaaliin tapaan. Ympäristön lämpötila oli kokeen aikana muutaman asteen pakkasen puolella.
Tulokset olivat erittäin lupaavia, sillä kone käynnistyi kaikkien laitteiden avulla leikiten. Hiemankin varausta sisältävä akku ei tarvitse kovinkaan suurta apua antaakseen tarvittavan virtamäärän starttimoottorille.
Pientä ongelmaa tosin aiheutti nykyaikainen akku, jonka napa on alempana kuin akkukotelon pinta. Tästä johtuen suuremmat pihdit eivät mahtuneet syvennykseen. Kaikkien laitteiden osalta hankaluuksia aiheuttivat suhteellisen lyhyet kaapelit.
Ensimmäisen osion lupaavien tulosten perusteella siirryimme astetta isomman moottorin pariin. Testimoottori oli 4,4-litrainen diesel, jonka 12 voltin startin teho oli 3 kilowattia. Tämän kokoisen startin vaatima virtamäärä ylittää selvästi useimpien kokeilussa olleiden laitteiden suositellun suurimman tehon, sillä käynnistysvirta voi kohota jopa yli tuhanteen ampeeriin. Halusimme kuitenkin tietää, missä kohtaa käytännön yläraja kulkee. Myös tässä kokeessa noudatimme aiemmin kerrottua testimenetelmää. Tulokset olivat huonot, voisi sanoa jopa odottamattoman huonot.
Viidestä laitteesta ainoastaan SmartBox 23S jaksoi antaa riittävän sykäyksen moottorin käynnistämiseen. Muilla apukäynnistimillä startti pyörähteli laiskasti kuin verkosta vapautettu kohmettunut made, eikä moottorin käynnistyminen ollut lähelläkään. Emme halunneet ehdoin tahdoin hajottaa Bauhausin laitteen ylivirtasuojaa kesken testin, joten sen kykyä ei koeteltu isomman moottorin käynnistämisessä.
Mittasimme keskimääräisen virran kampiakselin ensimmäisen kierroksen aikana. Mittarin näyttämä lukema on yhdistelmä varsinaisen akun ja buusterin antamasta virrasta, mutta aivan starttimoottorin liikkeellelähtöhetken virtapiikkiä lukema ei suoraan kuvaa. Saadut arvot noudattivat laitteiden hintajärjestystä, sillä pienimmän virran 520 A, tuotti Deuzer. Bilteman buusterin lukema oli 600 A ja Cotechin 730 A.
Nämä tehot eivät siis riittäneet käynnistämään moottoria. SmartBox täräytti moottorin käyntiin välittömästi. Huippulukemaa ei edes saatu mitattua, sillä virran kulutus laski erittäin nopeasti normaaliin startin käyntitasoon.
Bauhaus ja SmartBox on suojattu käynnistyskaapeliin liitetyllä ylivirtasuojalla, jonka kärähtäessä täytyy hankkia kokonaan uudet kaapelit. SmarBoxin osalta ne maksavat 25 euroa. Bauhausin asiakaspalvelun mukaan heidän laitteeseensa ei ole saatavilla varaosia, joten vahingon sattuessa Bauhausin buusteri kelpaa enää viihdelaitteiden virtapankiksi.
Kokeilimme apukäynnistimien virranantokykyä myös rasitustestillä. Kuormana käytimme hydraulikoneikkoa, jonka pumppua käytti tasavirtamoottori, joka teknisesti vastaa tavallista starttimoottoria. Järjestelmään luotiin tasainen kuormitus kuristamalla öljyn virtausta.
Jokainen apukäynnistin kytkettiin vuorollaan rinnan hydraulikoneikossa olleen akun kanssa. Akku oli sama (ja samalla tavalla tyhjennetty), jota oli käytetty minikaivuria käynnistettäessä. Tilanne vastasi käytännön käynnistysyritystä, sillä mittaustuloksiin vaikutti myös se, kuinka hyvin apukäynnistimien virtapihdit sopivat akun kenkiin.
Koneikon sähkömoottori käyttäytyy samalla tavoin kuin käynnistysmoottori, tässäkin tapauksessa käynnistysvirta oli suurempi kuin virta, joka tarvitaan kun moottori pyörii nopeammin.
Rasituskokeen tulokset ovat edellisen aukeaman kaavioissa. Tulokset ovat kolmen kokeen keskiarvoja.
Kokonaisuudessaan edullisemmat apukäynnistimet yllättivät. Henkilöautokäytössä jopa pienimmän Bauhausin käynnistyskapasiteetti vaikutti riittävältä. Litiumioniakuilla varustetut kompaktit laitteet mahtuvat hanskalokeroon, ja toimivat tarvittaessa vaikkapa matkajääkaapin virtalähteenä tai hätätilanteen valaisimena. Bauhausin ja SmartBoxin valot saa jopa morsettamaan hätäkutsua.
Työkonekäyttöä ajatellen testattujen buustereiden kapasiteetti on rajallinen. Jo 4,4 litran dieselin 3 kW:n startti oli liian vaativa kohde kaikille muille paitsi SmartBoxille.
Lyijyakullisissa muutamankin kympin lisäpanostus näkyy selkeästi laitteen laadussa ja kapasiteetissä. Kokeilu rikkoi monia ennakkokäsityksiä, etenkin litium-ionivirtalähteet osoittautuivat erinomaisiksi. Vähän kännykkää suurempi virtalähde sopii käytännön kokemusten ja mittausten perusteella täysin henkilöautokäyttöön. Suurempien moottoreiden osalta valittavan laitteen on kuitenkin oltava kapasiteetiltaan ja mitoitukseltaan järeämpi.
Kuvat ja mittaukset: Jussi Laukkanen, Uolevi Oristo, Arto Turpeinen, Tapio Vesterinen, grafiikka: Wilma Julkunen
