Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan

Turvallisuuskortti 9: Käytä henkilönsuojaimia

Työturvallisuusriskejä torjutaan ensisijaisesti turvallisten työtapojen, työkoneiden teknisten ratkaisujen, materiaalivalintojen ja työjärjestelyjen avulla. Jäljelle jääneiden riskien osalta turvataan henkilönsuojaukseen.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Käytä kuulonsuojaimia, kun melutaso ylittää 85 desibeliä. Vähitellen syntyvät kuulovammat ovat erittäin ikäviä ammattitauteja. Pienkuormaajan turvakaari tai -ohjaamo yhdessä turvavyön kanssa käytettynä voivat estää vakavan tapaturman kuormaajan kaatuessa.
Käytä kuulonsuojaimia, kun melutaso ylittää 85 desibeliä. Vähitellen syntyvät kuulovammat ovat erittäin ikäviä ammattitauteja. Pienkuormaajan turvakaari tai -ohjaamo yhdessä turvavyön kanssa käytettynä voivat estää vakavan tapaturman kuormaajan kaatuessa. 
Turvajalkineiden käytettävyys on kehittynyt viime aikoina paljon.
Turvajalkineiden käytettävyys on kehittynyt viime aikoina paljon. 
Käytä koneenkorjauksessa ja teräviä esineitä käsiteltäessä viiltosuojakäsineitä.
Käytä koneenkorjauksessa ja teräviä esineitä käsiteltäessä viiltosuojakäsineitä. 
Moottoroitu hengityksensuojain torjuu mm. riskiä sairastua homepölykeuhkoon.
Moottoroitu hengityksensuojain torjuu mm. riskiä sairastua homepölykeuhkoon. 

Maatilan konetöissä riskienhallinta alkaa maatilan työtehtävien tarkistamisesta ja niihin liittyvien tilanteiden ennakoimisesta ja varautumisesta. On tärkeää pitää koneet niin hyvässä kunnossa, että voidaan minimoida konerikkojen ja korjaustöiden aiheuttamat tapaturmavaarat. Henkilönsuojainten lisäksi työkoneissa on syytä olla aina saatavilla tarvittavat ensiapuvälineet.

Esimerkkitapauksia

”Peräkärryn lukitus traktorissa oli jäässä ja yritin saada sitä auki kiinnittääkseni peräkärryn traktoriin. Yllättäen koukku irtosikin ja putosi oikean jalkateräni päälle murtaen pari jalkapöydän luuta.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Hioin kulmahiomakoneella ruokkijan kiskoa, josta lensi metallinsiru silmään.”

”Säilörehua tehdessä vaihdoin happopulloa. AIV-2-liuosta vuoti korkista ja roiskui vatsan alueelle. Happo poltti ihoa, joka syöpyi ja tulehtui.”

”Leikkuupuimurin silppuri meni tukkoon. Käyttäjä sammutti koneen ja koetti poistaa tukosta ilman hanskoja. Sormi leikkaantui silppurin terään.”

”Lumilinkoa traktoriin kiinnittäessä jalka jäi lumilingon alle.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Isäntä oli pesemässä kanalan lattiaa painepesurilla. Silmään lensi pesuvettä.”

”Isäntä tukehtui hapettomaan ja myrkyllisiä kaasuja sisältäneeseen lietelantasäiliöön. Auttamaan tullut veli tuupertui ja menehtyi myös. Kuolinsyy oli metaanin ja rikkivedyn aiheuttama myrkytys.”

”Korjatessani kauhan kiinnitystä, kauha putosi vasemman jalkapöydän päälle, joka murtui.”

”Homepölykeuhkon oireina oli kuumetta, pahoinvointia, yskää, hengenahdistusta ja päänsärkyä.”

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

”Lumilinkoa traktoriin kiinnittäessä jalka jäi lumilingon alle.”

Suojainten käyttö konetöissä

Maataloustöissä käytettävien työkoneiden ohjaamoissa suojautumistarve on yleensä vähäinen riippuen ohjaamon kunnosta. Maatilan konetöiden perusvarustukseen kuuluvat aina turvajalkineet ja työasu, kuulonsuojaimet, suojalasit tai kasvojensuojain sekä eri työtehtäviin sopivat työkäsineet. Kasvinsuojelun ruiskutustöissä kannattaa käyttää ohjaamon ilmansuodatuksessa aktiivihiilisuodatinta. Aktiivihiilisuodatin vaihdetaan ruiskutusten jälkeen pölynsuodattimeen. Jos käytössä ei ole aktiivihiilisuodatinta voi olla tarpeen käyttää yhdistelmäsuodattimella A2/P2 varustettua hengityksensuojainta.

Vaarojen välttämiskeinoja

Tärkeimmät:

- Käytä aina hengityksensuojainta pölyisissä tai kaasuja sisältävissä työvaiheissa ja kasvinsuojelutöissä.

- Sähkötyökalujen (porat, hiomakoneet ym.), hitsauksen ja painepesurin käytössä on aina oltava työhön soveltuva silmien- tai kasvojensuojain.

- Käytä kuhunkin työhön soveltuvia suojakäsineitä mekaanisten vaarojen ja kemikaalien aiheuttamien ihovaurioiden ehkäisemiseksi.

Muita huomioitavia asioita:

- Käytä työhön soveltuvia turvajalkineita (naulaanastumisen, nilkan, liukastumisen ja kosteuden suojaus).

- Jatkuvan melun ylittäessä 85 dB tai iskumelun yhteydessä on käytettävä kuulonsuojausta. SNR-arvo kuvaa kuulonsuojaimen vaimennusta keskimäärin.

- Työssä tulee käyttää asianmukaisia työvaatteita sään tai olosuhteiden mukaan (lämpö, aurinko, sade, kylmyys, pimeässä näkyminen, kipinäsuojaus, kemikaalisuojaus jne.).

- Päänsuojausta tulee käyttää, kun vaarana ovat putoavat esineet, koneiden korjauksessa lentävät sirpaleet, työskentely ahtaissa tiloissa tai maahan putoaminen.

- Umpinaiset lietesäiliöt tai siilot saattavat olla hapenpuutteen ja kaasujen vuoksi vaarallisia. Niihin saa mennä vain raitisilmasuojaimen tai paineilmalaitteen kanssa. Tarkista eläinsuojan hajulukon tiiveys. Pidä lapset poissa ilmatiiviiden säiliöiden luota!

- Pidä ensiapuvälineet ja toimiva kännykkä mukana ajettavissa työkoneissa ja muissa konetöissä.

Suojainten käyttö pienentää riskiä

On tärkeää, että suojaimet valitaan työn vaatimusten ja henkilön ominaisuuksien mukaan. Konetöissä noin neljännes maatalousyrittäjistä unohtaa silloin tällöin silmien, kuulon ja käsien suojauksen. Hengityksensuojauksen unohtaa silloin tällöin jopa puolet viljelijöistä. Suojainten käyttö on osa maatilan turvallisuuskulttuuria, joka periytyy seuraavalle sukupolvelle. Suojaimia käyttämällä niihin tottuu ja niiden käyttö on helpompaa.

Käytä oikein!

Henkilönsuojain suojaa kunnolla vain kun sitä käytetään oikein, suojain on kunnossa ja se sopii käyttäjälle. Tarkista erityisesti suojainten kuluvat osat ja kumiosat ennen käyttöä. Vaihda vioittunut suojain uuteen.

Lisätietoja ja lähteitä:  Leppälä, J., Nysand, M., Ronkainen, A., Kauppi, K., Tuunanen, L., Mäittälä, J., Kotilainen, E., Rautiainen R. 2016. Maatalouskoneiden turvallisuusriskien hallinta. Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus 43/2016. Luonnonvarakeskus. Helsinki. Mela. 2015. MATA-tapaturmatilastot. Lätti, M. 2011. Maatilan huolto- ja korjaustyöt. TTS-tutkimuksen tiedote. Luonnonvara-ala: maatalous 7/2010 (626). 8 s.