Vanhempien traktoreiden latausviat johtuvat usein säätelijän vikaantumisesta – näin pitkään seisseen traktorin laturi saatiin toimintakuntoon

Fordissa oleva laturi ei aivan selvästi ole traktorin alkuperäinen. Nykyisestä laturista puuttuu kierroslukumittarin liitäntä. Lucas-mallisen laturin päätylevyssä näkyy tuuletusaukot ja laturin hihnapyörän ja laturin rungonvälissä on muovinen tuuletussiivikko laturin käämitysten jäähdyttämistä varten. Niistä voi päätellä laturin olevan mallia, joka antaa virtaa 22 A tai enemmän. Umpinaisella päätylevyllä varustetut antavat 11 A.  Kuva: Jussi Laukkanen

• Ensimmäiseksi latausjärjestelmän kaikki johtimet on tarkastettava ja tarvittaessa korjattava.
• Ennen moottorin käynnistämistä tehdään laturin polarisointi.
• Laturin toimivuus selviää kahdella jännitemittauksella.

Brittiläisen Lucas-yhtiön kehittämä kaksiharjainen latausdynamo on tuottanut sähkövirtaa hyvin monissa englantilaisvalmisteisissa traktoreissa 1950- ja 60-luvuilla aina 1970-luvun puoliväliin asti.

Nykyisin tasavirtalatausjärjestelmä on tietysti teknisesti vanhanaikainen. Monet pitävät sitä myös tehottomana ja vikaherkkänä.

Osin aiheetta, sillä vika ei välttämättä ole itse tasavirtatekniikassa. Suurelta osin tasavirtalatauksen huonon maineen on synnyttänyt se käytännön havainto, että monet tasavirtalatauksella varustetuista traktoreista ja muista koneista lataavat huonosti tai eivät ollenkaan. Mikä kuitenkin usein on seurausta johtimien ja muiden osien ikääntymisestä, eikä niinkään itse tasavirtatekniikan huonoudesta.

Tasavirtalaturin tuottama teho riittää yleensä hyvin 1960- ja 70-luvuilla valmistettujen traktoreiden ja niiden yhteydessä käytettävien koneiden tarpeisiin. Traktoreissa ja henkilöautoissa yleinen Lucas C40 antaa maksimissaan 22 ampeerin virran. Latausjännitteen ollessa 14 V merkitsee tämä 300 W tehoa (14 V x 22 A).

Pahin ongelmana tasavirtalatureissa on ankkurikäämityksestä johtuva alhainen kierroskestävyys. Jotta laturi kestäisi moottorin suurimmalla kierrosnopeudella, on sitä käyttävän hihnapyörän halkaisija tehtävä riittävän suureksi. Tästä seuraa, että pienillä kierroksilla laturi pyörii liian hitaasti eikä tuota latausvirtaa.

Kaikkiaan tasavirtalaturimallit olivat 1960-luvulle tultaessa kehittyneet varsin toimiviksi ja luotettaviksi. Nimenomaan työkoneisiin ja traktoreihin tasavirtatekniikka sopi hyvin, sillä niissä laturin ei tarvinnut kestää korkeita kierroksia.

Fordin latausvirtapiirin periaatekuva. Numeroiden selitykset: 1. Virtalukko esilämmitysasennossa, 2. Virtalukko perusasennossa, 3. Virta päällä, 4. Käynnistys, 5. Laturi, 6. Jännitteensäädin, 7. Virran voimakkuuden säädin, 8. Virran katkaisurele, 9. Ampeerimittari, 10. Käynnistinmoottori, 11. Käynnistimen solenoidikytkin, 12. Akku. Kaaviossa on ampeerimittari, jolloin latauksen merkkivaloa ei ole kytketty. Sen liitin (WL) on säätäjässä D- ja F-liittimien välissä ja latausvalo kytketään kojelaudan päässä virtalukon virta päällä -napaan. Kuva: Valmistaja

Kun pitkään seisseen Fordin täysin hengetön akku oli saatu vaihdettua uuteen, oli syytä vilkaista sähköjohtoja. Mitään välitöntä oikosulun paikkaa ei ollut näkyvissä, vaikka useista moottorin läheisyydessä olevissa johdoissa oli eristys paikoitellen rikkoontunut.

Tasavirtalaturin polarisointi on tarpeen tehdä, jos traktori on seissyt pidemmän aikaa ilman akkua tai siinä kiinni oleva akku on päässyt tyhjenemään. Laturin kenttäkäämien teräksiin jää normaalissa käytössä virran katkaisemisen jälkeen jäännösmagneettisuutta, jonka avulla magneettien poolisuus asettuu halutun suuntaisesti, kun virta kytketään uudestaan.

Pitkän seisonta-ajan seurauksena jäännösmagneettisuus ehtii poistua ja sen jälkeen poolisuuden suunta on sattumanvarainen. Jos napaisuus on vaihtunut, kulkee virta väärään suuntaan eivätkä latausreleen koskettimet sulkeudu, vaan alkavat värähdellä ja palavat piloille.

Mikäli ilman akkua olevan traktorin moottori pitäisi esimerkiksi siirtämisen vuoksi käynnistää ja traktoriin on asetettu käynnistystä varten akku, on suositeltavaa irrottaa laturin ja säätäjän väliset johdot.

Polarisointi on Lucasin sisäpuolisesti maadoitetussa laturirakenteessa helppoa: laturin takalevyssä oleva paksumpi D+-liitin sekä ohuempi F-liitin irrotetaan. Akun plus-napaan kiinnitetään johdin, jonka toisella päällä hipaistaan laturin F-liitintä. Tämän voi toistaa pariin kertaan, mutta johdinta ei saa pitää paikoillaan F-liittimessä. Oikea liike on kevyt pyyhkäisy.

Jos akku on ollut irrotettuna tai ehtinyt täysin tyhjentyä traktorin ollessa käyttämättömänä, pitää tasavirtalaturille tehdä polarisointi ennen uutta käynnistystä. Polarisoinnissa annetaan hetkellinen virta laturin kenttäkäämeihin, jolloin niihin muodostuu oikeansuuntainen magneettikenttä ja laturin napaisuus tulee oikein. Kuva: Jussi Laukkanen

Sen jälkeen laturin toiminnan voi tarkastaa ennen johtojen liittämistä takaisin. Moottori käynnistetään ja moottorin annetaan käydä reipasta tyhjäkäyntiä noin 600 rpm.

Volttimittarilla mitataan D+-navan ja maan välinen jännite, jonka pitäisi olla 2–4 V. Sen jälkeen D+ ja F-navat yhdistetään hyppyjohdolla ja mitataan jännite toiselta navalta. Jännitteen pitäisi olla 8–9 V. Kun moottorin kierroksia nostetaan, myös jännitteen pitäisi nousta tasaisesti kierrosten mukana ilman mitään epäsäännöllisyyttä.

Jännitettä ei saa nostaa yli 20 V, sillä laturi voi vahingoittua. Kokeilu osoitti laturin toimivaksi ja johdot laitettiin takaisin kiinni.

Kun moottori oli saatu uudelleen käyntiin, pisti yksi asia heti silmään: latausvalo ei sammunut, vaikka kierroksia lisättiin. Tarkempi tutkiminen paljasti pian, että lataussäätimen liitinkampa oli murtunut ja pari liitintä sen sisällä oli hyvin huonossa kunnossa.

Kosketus liittimien ja säätelijän välillä oli kaikkineen sen näköinen, että jossain vaiheessa joidenkin johtojen kohdalla on kontakti voinut olla kadoksissa. Nopeana korjauksena muovinen liitinkampa heitettiin roskiin ja kaksi huonoa liitintä johtojen päissä uusittiin.

Koska tämäkään ei tuonut latausta, oli seuraavaksi otettava säätelijä irti. Sen takana näkyi selvä merkki kuumenemisesta. Melko tavallista onkin, että säätelijä on syypäänä lataamattomuuteen. Itse latausdynamot (tasavirtalatureiden vanhempi nimitys) ovat hämmästyttävän pitkäikäisiä.

Lataussäätimen liitinkampa oli murtunut. Kosketus liittimien ja säätelijän välillä oli sen näköinen, että jossain vaiheessa joidenkin johtojen kohdalla on kontakti voinut olla kadoksissa.  Kuva: Jussi Laukkanen

Nopeana korjauksena rikkoutunut muovinen liitinkampa irrotettiin ja heitettiin roskiin. Liittimet irtoavat kammasta, kun niiden lukituskieli painetaan alas sopivan kokoisella ruuvimeisselillä. Kuva: Jussi Laukkanen

Lataussäätäjän takana saattoi havaita selviä merkkejä ylikuumenemisesta. Kuvasta voi helposti havaita, että kuudesta liittimestä kaksi ovat yhdessä rinnakkaisen liitinnastan kanssa. Kuva: Jussi Laukkanen

Uuden lataussäätimen asentamisen jälkeen tarkastettiin lataus yleismittarilla. Kaikki vaikutti olevan nyt kunnossa. Mittauksen aikana moottorin tulee käydä reipasta tyhjäkäyntiä. Kuva: Jussi Laukkanen

Tässä tapauksessa traktorin merkki ja sen valmistusmaa tekivät varaosan hankkimisen sekä helpoksi että edulliseksi. Uusi säätelijä maksoi vain 50 euroa.

Näiden toimenpiteiden jälkeen laturi alkoi toimia ja tuotti tarvittavan määrän virtaa traktorin sähköjärjestelmään.

Tähän traktoriin olisi saanut hyvin edullisesti myös johtosarjan, mutta korjauksen nopeuttamiseksi tyydyttiin vain hieman paikkailemaan vanhaa. Luonnollisesti ulkomailta tilattavassa johtosarjassa ei olisi suomalaiseen ohjaamoon kuuluvia johdotuksia. Tosin niitä ei tämän ikäluokan traktoreissa muutenkaan ole paljoa.

Moottoritilan puolella useita johtoja vaivasi eristeen haurastuminen lämmön ja sään vaikutuksesta. Kohdat, joissa eriste oli murtunut peitettiin vulkanoituvalla eristenauhalla. Kuva: Jussi Laukkanen

Vulkanoituvan eristenauhan ohella myös kutistesukka on melko hyvä eristys, vaikkakin se on melko ohut ja rikkoontuu helposti mekaanisessa rasituksessa. Kuva: Jussi Laukkanen

Takavaloissa kuuluisi olla yksilankainen mutta kahdella kontaktinastalla varustettu 5 W -polttimo. Ne oli korvattu kaksilanpolttimoilla, mikä tietysti toimii, mutta oikea olisi BA15D 5W 12V. Kuva: Jussi Laukkanen