Tyhnenikö akku yllättäin? – Näin tarkistat latauksen toiminnan ja tarkennat vikapaikan

Yllättäen tyhjentynyt akku, kojetaulussa palava akun kuvalla varustettu merkkivalo tai rahiseva ääni moottorin pyöriessä ovat tavallisesti merkkinä siitä, että autoa tai konetta vaivaa laturiongelma. Muutamalla yksinkertaisella kokeella voi tarkentaa vikapaikkaa.
Latauksen heikkous saattaa johtua pelkästään liian löysästä kiilahihnasta. Vaihtovirtalaturi pystyy ottamaan moottorilta suuren tehon, ja normaali kiilahihna on lähellä kuormankeston äärirajaa. Yleisohjeena voi pitää, että hihna saa peukalon avulla painua pisimmällä hihnapyörien välillä (kuvassa nro 16) 10–15 mm.
Latauksen heikkous saattaa johtua pelkästään liian löysästä kiilahihnasta. Vaihtovirtalaturi pystyy ottamaan moottorilta suuren tehon, ja normaali kiilahihna on lähellä kuormankeston äärirajaa. Yleisohjeena voi pitää, että hihna saa peukalon avulla painua pisimmällä hihnapyörien välillä (kuvassa nro 16) 10–15 mm. Kuva: Valmistaja
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Latausvian ei tarvitse aina johtua itse laturista. Siksi parin asian kokeileminen on tarpeen. Onneksi ennen väylätekniikan aikakautta valmistettujen koneiden ja autojen latausjärjestelmät ovat yksinkertaisia ja helppoja. Sama koskee pitkälti myös vianhakua.

Jos latauksen merkkivalo jää palamaan, vaikka moottori pyörii, on latausvika todennäköinen syy. Samoin, jos akku osoittaa tyhjenemisen merkkejä, vaikka moottori olisi ollut käynnistysten välillä käynnissä vähintään aina tunnin jakson, on syytä epäillä latausongelmaa.

Aivan ensimmäiseksi on varmistettava akun kunto kokeilemalla latautuuko se akkulaturin avulla täyteen noin vuorokaudessa. Sen jälkeen on testattava startin toiminta kokeilemalla, että täyden akun kanssa startti pyörii pirteästi.

Bosch-vaihtovirtalaturin rakenne pysyi lähes muuttumattomana vuosikymmenten ajan. Varhaisimmissa versioissa jännitteensäätäjä oli sijoitettu erilleen laturista, myöhemmin se liitettiin hiilenpitimen yhteyteen. Kuva valmistajan esitteestä vuodelta 1971.
Bosch-vaihtovirtalaturin rakenne pysyi lähes muuttumattomana vuosikymmenten ajan. Varhaisimmissa versioissa jännitteensäätäjä oli sijoitettu erilleen laturista, myöhemmin se liitettiin hiilenpitimen yhteyteen. Kuva valmistajan esitteestä vuodelta 1971. Kuva: Valmistaja

Perustietoa latureista

Useissa eurooppalaisissa vaihtovirtalatureissa on takana kolmijohtoinen ”euroliitin”. Siihen tulee kaksi isompaa lattaliitintä, jotka on merkitty B+ ja yksi pienempi merkinnällä D+.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Vanhemmissa malleissa on ruuviliitokset, joista isompi on B+ ja pienempi vastaavasti D+. Ikävä kyllä, muunkinlaisia merkintöjä löytyy. Kytkennät ovat myös oleellisesti erilaiset, jos säätäjä on asennettu erilleen laturista.

Laturin B+ -liitin on aina yhteydessä johdolla akun plusnapaan. Tämän takia on tärkeää huomioida moottoritilassa työskennellessä, että virta ei katkea tästä johdosta pelkästään virran katkaisemisella virtalukosta.

Tavallisesti B+ -johto menee laturilta ensin startin solenoidin plusnapaan, josta taas on suora yhteys akun plusnapaan. Ohuempi D+ -johto menee latausvalon kautta virtalukolle.

Kun virta on päällä, tulee virta D+ -johtoa pitkin laturin roottorille, joka magnetoituu eli ”herää”. Jos moottori pyöri, alkaa laturi ladata. Kun herätevirtaa menee laturiin, palaa latausvalo sen läpi kulkevan virran vaikutuksesta. Laturin alkaessa ladata, se tuottaa roottorin magnetointivirran itse, eikä se ota enää herätevirtaa virtalukolta päin. Näin kun magnetointivirta ei enää kulje D+ -johdon kautta, sammuu merkkivalo.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Latausvalo juoruaa vioista

Jos merkkivalo jää pysyvästi palamaan, vaikka moottori pyörii, on jotain vialla. Yksinkertaisin syy on hihnan katkeaminen. Aina hihnan ei tarvitse olla poikki, sillä liian löysällä oleva hihna tai pahasti kuluneet hihnapyörät voivat aiheuttaa niin suuren luiston, ettei riittävää latausta synny. Kannattaa muistaa, että kiilahihna siirtää voimaa sivureunoillaan, eikä siis saa koskea alapinnaltaan hihnapyörään.

Moottorin käydessä himmeästi hehkuva latausvalo on myös merkki viasta. Hiilet voivat olla lopussa, jännitteensäädin rikki tai laturin tasasuuntaajan diodi viallinen. Mikä tahansa näistä vioista pudottaa laturin antamaa tehoa ja sähkö virtaa D+ -johtimen kautta laturiin päin, mikä saa lampun hehkumaan.

On myös tavallista, että merkkivalo jää palamaan moottorin käynnistyttyä ja sammuu vasta sitten, kun moottorille antaa riittävästi kierroksia. Tämäkin on usein merkki kuluneista hiilistä.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Yleismittari avuksi

Yleismittarilla tarkastetaan ensimmäiseksi akun jännite moottorin käydessä. Sen pitää olla vähintään 14 V. Heti käynnistyksen jälkeen jännite on tavallisesti hieman korkeampi ja se tasaantuu muutamassa minuutissa.

Seuraavaksi pitää mitata jännite laturin B+ -navan ja rungon välillä. Sen pitäisi olla kuta kuinkin sama kuin akulla. Jos mittari näyttää hieman alle 12 V tai enintään 12,7 V, laturi ei ilmeisesti lataa lainkaan ja jossain on vika.

Lataamisen yksi ehto on, että virtalukolta tulee latausvalon kautta herätevirta. Kätevä keino tarkastaa D+ johdin, on ottaa 3–5 W:n lamppu ja kytkeä se maan ja D+ -johtimen väliin. Nyt pitäisi sekä koelampun että latausvalon syttyä.

Muussa tapauksessa sähkö ei lähde virtalukolta, latausvalo on rikki tai laturille menevä johdin on jostain poikki.

Jos sähkö tulee D+ -navalle, on seuraavaksi syytä epäillä latausjännitteen säätimen olevan rikki. Uusi säädin maksaa tavallisesti 10–50 euron tietämissä, joten vian selvittäminen uudella osalla kokeilemalla ei maksa liikaa. Mikäli jännitteensäädin on ehjä, vika löytyy toden näköisesti laturista.

Staattorikäämitykseen syntyy roottorin pyöriessä kolmivaiheinen vaihtojännite (Uu, Vv, Ww). Magnetointia varten on vain yksi käämi (F), mutta sen rautasydän on ulotettu käämin vastakkaisilta puolilta vuoroittaisten sakaroiden avulla roottorin pintaan, jolloin magneettikentän poolit vaihtuvat jokaisen sakaran kohdalla.
Staattorikäämitykseen syntyy roottorin pyöriessä kolmivaiheinen vaihtojännite (Uu, Vv, Ww). Magnetointia varten on vain yksi käämi (F), mutta sen rautasydän on ulotettu käämin vastakkaisilta puolilta vuoroittaisten sakaroiden avulla roottorin pintaan, jolloin magneettikentän poolit vaihtuvat jokaisen sakaran kohdalla. Kuva: Valmistaja
Täyteen ladatun akun jännite on 12,7 V, kun moottori on sammutettuna. Hyväksyttävä alaraja on 12,5 V. Käynnistyksen jälkeen lukeman pitäisi nousta vähintään 14 volttiin, jos lataus toimii normaalisti. Mikäli jännite nousee kierroksia nostamalla yli 16 V lukemiin, on syytä epäillä jännitteensäätimen olevan epäkunnossa. Jos taas käy niin, että jännite jää moottorin käynnistyttyä noin 12 volttiin, ei latausta sillä hetkellä ole.
Täyteen ladatun akun jännite on 12,7 V, kun moottori on sammutettuna. Hyväksyttävä alaraja on 12,5 V. Käynnistyksen jälkeen lukeman pitäisi nousta vähintään 14 volttiin, jos lataus toimii normaalisti. Mikäli jännite nousee kierroksia nostamalla yli 16 V lukemiin, on syytä epäillä jännitteensäätimen olevan epäkunnossa. Jos taas käy niin, että jännite jää moottorin käynnistyttyä noin 12 volttiin, ei latausta sillä hetkellä ole. Kuva: Stiina Hovi