Siirry pääsisältöön Siirry hakuun

Siirry sivupalkkiin Siirry alaosaan

Maatalous: Valtra esitteli kuudennen sukupolven S-sarjan traktorit − valmistus Suomessa vaihteistoja ja ohjaamoita myöten

Fosfori

Nykyisestä karjanlantapoikkeuksesta luovutaan kahden vuoden siirtymäajan jälkeen. Kuvituskuva.

Uusi fosforiasetus voimaan – lannoituksen säätelyn kattavuus paranee

Uutiset|Politiikka19.1.

Kun maan rakenne on kunnossa, kykenee pelto imemään myös syksyiset sadehuiput. Kuvan seisova vesi sen sijaan on ongelma, johon on tartuttava viljelyteknisin toimin.

Pellon toimiva rakenne alkaa toimivasta peruskuivatuksesta – kun partikkeliaineksen karkaaminen pellolta estetään, minimoituu fosfaatin kulkeutuminen vesistöihin

Maatalous|Maatalous26.10.2022Tilaajalle

Erilaisia maanparanteita on tänä syksynä levitetty ennätysmäärin. On syytä kuitenkin muistaa, että ne eivät korvaa hyvää maan hoitoa ja itse viljelytavan kehittämistä.

Loimaan viljelymenetelmäkokeessa on kiinnitetty huomiota päästöriskejä aiheuttavaan fosforiin – pysyvät ympäristövaikutukset vaativat viljelytavan muutoksia

Maatalous|Maatalous26.10.2022Tilaajalle

Kuva Nivalan konenäytöksestä. Kuvituskuva.

Pääkirjoitus

Hallituksen uusi fosforiasetusluonnos rajoittaa merkittävästi fosforin käyttöä lannoitteena — erityisesti karjatalouden osalta luonnoksessa on katastrofin aineksia

Pääkirjoitus|Maatalous22.8.2022

Tutkittua tietoa maaperästä

Pääkirjoitus12.8.2020

Valumat hallintaan - Tekniikka avuksi

Maatalous16.11.2017Tilaajalle

Kuva muutaman vuoden takaa kertoo, mikä tulee jatkossa muuttumaan. Kattamaton säiliö on historiaa. Sekoittaminen saatetaan korvata monipuolisemmilla käsittelyillä, joilla parannetaan typen ja fosforin käytettävyyttä.

Lietteen fosforisäätö kehittyy – kaikki hyöty kasveille

Maatalous|Maatalouden ympäristötoimet22.5.2014Tilaajalle

Multain on nivelletty liikkumaan pysty-, vaaka- ja kiertosuunnassa. Näin se kulkee aina maan pintaa myötäillen riippumatta vaunun liikkeistä.

PEL-multain tarjoaa separoitua lietettä hinattavalla multaimella

Maatalous21.2.2013Tilaajalle

Ensimmäinen Biosampo on ollut toiminnassa kohta vuoden ajan. Virallinen esittelypäivä odottaa ilmojen lämpiämistä, eikä varmuus investointituen piiriin pääsemisestäkään olisi pahasta. Järjestelmä koostuu seuraavista osista:

Lannankäsittelyn uusi aika – hyötysuhde ylös, ympäristöhaitat alas

Ajoneuvot ja ympäristö21.2.2013Tilaajalle

Etutelineen uumenissa oleva IBC-kontti on turvakaarien suojassa, etunurkissa on valvontakamerat (monitori hytissä) näyttämässä kuvaa katvealueilta. Henkilökohtaiset suojavälineet kulkevat aina mukana ja kaikki kytkennät tehdään suljetuilla liittimillä. Käytön jälkeen järjestelmä huuhdotaan mukana kulkevasta puhdasvesisäiliöstä. Ferrosulfaattisäiliö on telineen toisella puolella.

SyreN-menetelmä kehittyy – tavoitteena täydellinen lannoite

Maatalous21.2.2013Tilaajalle

Pellon Groupin tuotteistojohtaja Juha Takala myhäili Sarka- messuilla tyytyväisenä, kun neljä vuotta kehitelty lietelannan käsittelylaitteisto on viimein saatu markkinoille.

Biosampo jauhaa lietteen hajuttomaksi - Pellon Groupin lietteenkäsittelylaitteisto markkinoille

Maatalous23.2.2012Tilaajalle

Nietfeld Bodentechnik -tekniikalla maanäytteet talteen ohjaamossa istuen

Maatalous20.4.2011Tilaajalle

Lannan ominaisuuksia voi parantaa kompostoimalla. Pyöräkuormaaja on tehokas tuubikompostorin täyttöön. Kuvan tuubikompostorin toimintaa on esitelty KV:n numerossa 8/2010

Lannankäsittelyn ympäristövaikutukset ja niiden torjuminen

Maatalous24.2.2011Tilaajalle

Kesän kylvötekniikkakokeet läpiviedään paljolti tällä kylvöyhdistelmällä. Etummaisena kylvetään G2G-aluskasveja, etutankista annostellaan kylvössä nestelannoitteet ja suorakylvökoneesta löytyy myös uusia oivalluksia.

Kylvötekniikka- ja lannoituskokeet työn alla

Maatalous22.6.2010Tilaajalle

Kevätvehnäkokeessa näkyi, miten perinteinen Yara-raelannoitus (vas. kuva) sijoituslannoitettuna kasvatti vankimman kasvuston ja myös parhaan sadon, 5420 kg/ha. Nestelannoitetun Flex-vaihtoehdon (kesk.) varsimassa ja sato jäivät kuivan alkukesän olosuhteissa heikommaksi, mutta yllättävän vähän huomioiden sen saama niukempi lannoitus, 5060 kg/ha. O-ruutu (oik.) sai ainoastaan 30 kilon starttifosforilannoituksen. Sen sato jäi hyvin heikoksi (n. 3000 kg/ha).

Uusia viljelytapoja etsimässä - Tavoiteena laatu ja lisäsato

Maatalous11.5.2010Tilaajalle

Karjatalouden ympäristökuormitusta voi keventää

Maatalous18.3.2010Tilaajalle

Pellon kasvukunnon optimointi, ravinteiden käytön hyötysuhteen parantaminen ja kasvukauden aikaisten lehtilannoituskertojen vaatima seuranta asettavat sekä viljelijän, että neuvonta- ja mm. viljavuusanalyysiorganisaatiot uusien haasteiden eteen.

Ravinteiden käyttöä tehostettava edelleen - Peltoviljely jatkuvien haasteiden edessä

Maatalous25.2.2010Tilaajalle

Direktiivit ohjaavat viljelyä

Maatalous25.2.2010Tilaajalle

Pellon kasvukunnon arviointi korostuu - Pelkkä viljavuusanalyysi ei riitä

Maatalous25.2.2010Tilaajalle

Lannan ravinteet talteen oikealla tekniikalla

Maatalous25.2.2010Tilaajalle

Viime kesän G2G-ruutu keväällä 2009: 1-vuotisen raiheinän maanpäällinen osa on lakastunut, mutta juurimassaa (oikea alakuva) on edelleen tallella. Kasvipeitteen alla ollut lohko oli huhtikuun 25. päivä täysin roudaton, kun viereisellä kyntölohkolla oli routaa vielä n. 25 cm:n syvyydessä. Punaisten rajaviivojen oikealla puolella aluskasvi, vasemmalla ei. Alakuvassa vasemmalla tilanne syksyllä 2008.

Tulossa mielenkiintoinen koetoimintakesä Koneviestin koeviljelykentällä – viljelytekniikkaa ja lannoituskokeita

Maatalous7.5.2009Tilaajalle

Sijoitatko vain tuen takia? - Ehdot muuttuvat

Maatalous3.10.2008Tilaajalle

Saostamiseen käytettävät kemikaalit voidaan sekoittaa lietteen joukkoon potkurisekoittimella.

Lietelannan kemiallinen fraktiointi – säästääkö lietteen erottelu rahaa?

Maatalous18.7.2008Tilaajalle

Lietelannan käsittelylaitteistolla on vielä hyvän matkaa kuljettavanaan laboratorio-olosuhteista maatilamittakaavan kaupalliseksi laitteistoksi. Loppusuora on kuitenkin jo alkanut.

Erkki Auran lantakeksintö käyttöön – Pellonpaja viimeistelee uuden lannankäsittelylaitteiston markkinoille

Maatalous22.2.2008Tilaajalle

Smellfighter taistelee hajua vastaan - Lietelanta hajuttomaksi Tanskan malliin

Maatalous22.2.2008Tilaajalle

Kärryyn asennettu lannan separointilaitteisto lisää monipuolisuutta. Kahden sikalan altaiden lisäksi myös rahtiseparointi on mahdollista. Vesa K. Latvala painottaa, että separoinnista haetaan mahdollisuuksia. Idea on kehittelyasteella. Toinen vaihtoehto separaattorin sijainnille on kahden säiliön välissä. Ennakkotiedon mukaan 1500 kuution säiliön kierrättäminen ja separointi kestäisi noin kolme päivää.

Separaattorilla ravinteet erilleen – sijoitus perävaunuun lisää käyttökelpoisuutta

Maatalous22.2.2008Tilaajalle

Lietteestä mittatilauslannoitetta - Lietteen separointiin uutta tekniikkaa

Maatalous23.2.2007Tilaajalle