Wim van Schayikin elämänlaajuinen kokoelma löytyy Museum voor Nostalgie en Techniek -museosta

Meillä ja muualla on monia upeita erikoismuseoita, jotka ovat keskittyneet tiettyihin aloihin. Traktorimuseoissa on traktoreita, puukkomuseoissa puukkoja, reppumuseoissa reppuja ja kahvikuppimuseoissa kahvikuppeja. Hollannin Langenboomissa on museo, josta löytyy lähes kaikkea ihmiselämään liittyvää ja todella suurina kokoelmina. Hienosti entisöidyt traktorit ovat pääosassa, mutta museossa esitellään muun muassa yli 70 ammattikuntaa välineineen.
Joke ja Wim van Schayik ovat esitelleet huhtikuussa 1998 avattua ainutlaatuista museotaan kymmenille tuhansille vieraille ympäri maailmaa. Kolmatta sukupolvea edustava Jilt van Schayik on myös innolla mukana aiheessa. Mittavaa ja hyvin monipuolista kokoelmaa on kerätty hyvinkin 70 vuoden ajan ja se laajenee jatkuvasti.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Museon ensimmäinen vaihe valmistui v.1998 ja laajennusosa 6 vuotta myöhemmin, näyttelytilaa on yhteensä 6000 neliötä. Suurin yhtenäinen tila on pyhitetty traktoreille, joita on päälle 150 kappaletta ja melkein kaikki alkuperäistäkin paremmaksi entisöityinä.
Museon ensimmäinen vaihe valmistui v.1998 ja laajennusosa 6 vuotta myöhemmin, näyttelytilaa on yhteensä 6000 neliötä. Suurin yhtenäinen tila on pyhitetty traktoreille, joita on päälle 150 kappaletta ja melkein kaikki alkuperäistäkin paremmaksi entisöityinä. Kuva: Kimmo Kotta
Sivuhuoneista löytyy kymmeniä maamoottoreita ja muuta muinaiskalustoa. Vanhin traktori on 1900-luvun alusta ja uusimmat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 1950-luvun puolivälistä. Kaikki koneet ovat toimivia, vaativat entisöinnit ovat lähitienoon harrastajista koostuneen restaurointiryhmän tekemiä.
Sivuhuoneista löytyy kymmeniä maamoottoreita ja muuta muinaiskalustoa. Vanhin traktori on 1900-luvun alusta ja uusimmat muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta 1950-luvun puolivälistä. Kaikki koneet ovat toimivia, vaativat entisöinnit ovat lähitienoon harrastajista koostuneen restaurointiryhmän tekemiä. Kuva: Kimmo Kotta
Museon kahviossa on Wim van Schayikin värikästä uraa maatalouskoneiden parissa selventävä suuri lasimaalaus. Jilt van Schayik kertoo juuri ensimmäisestä omasta tuotteesta, joka oli 2-akselinen perävaunu. Niiden lisäksi valmistui suuri määrä lantakärryjä ja lietevaunuja merkillä Schala. Myöhemmin keskityttiin pelkästään maatalouskoneiden tuonteihin ja tukkukauppaan.
Museon kahviossa on Wim van Schayikin värikästä uraa maatalouskoneiden parissa selventävä suuri lasimaalaus. Jilt van Schayik kertoo juuri ensimmäisestä omasta tuotteesta, joka oli 2-akselinen perävaunu. Niiden lisäksi valmistui suuri määrä lantakärryjä ja lietevaunuja merkillä Schala. Myöhemmin keskityttiin pelkästään maatalouskoneiden tuonteihin ja tukkukauppaan. Kuva: Kimmo Kotta
Nukkenäyttelystä mahtui samaan kuvaan vajaa puolet. Monet mitä merkillisimpiä esineitä keränneet harrastajat ovat lahjoittaneet kokoelmansa museolle varmistaakseen niiden säilymisen.
Nukkenäyttelystä mahtui samaan kuvaan vajaa puolet. Monet mitä merkillisimpiä esineitä keränneet harrastajat ovat lahjoittaneet kokoelmansa museolle varmistaakseen niiden säilymisen. Kuva: Kimmo Kotta
Museosta löytyy kaikki mahdolliset keräilyesineet, ja sellaisiakin, joita ei uskoisi näkevänsä kokoelmana, kuten tämä hyllyllinen erilaisia sähköeristimiä ja sulakkeita.
Museosta löytyy kaikki mahdolliset keräilyesineet, ja sellaisiakin, joita ei uskoisi näkevänsä kokoelmana, kuten tämä hyllyllinen erilaisia sähköeristimiä ja sulakkeita. Kuva: Kimmo Kotta
Vuodesta 1938 lähtien enemmän Englannissa vaikuttaneen Arthur Clifford Howardin ensimmäinen raskaampi tuote oli Australiassa vuosina 1930–52 tehty Howard DH22-jyrsin. Ennen Rotary Hoes Ltd:n perustamista niitä tehtiin lisenssillä myös Englannissa.
Vuodesta 1938 lähtien enemmän Englannissa vaikuttaneen Arthur Clifford Howardin ensimmäinen raskaampi tuote oli Australiassa vuosina 1930–52 tehty Howard DH22-jyrsin. Ennen Rotary Hoes Ltd:n perustamista niitä tehtiin lisenssillä myös Englannissa. Kuva: Kimmo Kotta
Moottorina oli aluksi 22 hv:n Morris ja Howardin oma, saman tehoinen nelosmoottori, myöhemmin 35 hv:n LeRoy.  Vaihteita 5 eteen ja pakki, nopeudet 2–9 km/h, paino 120 cm jyrsimellä n. 2 tonnia. Tähän yksilöön on asennettu jälkikäteen karbidivalot.
Moottorina oli aluksi 22 hv:n Morris ja Howardin oma, saman tehoinen nelosmoottori, myöhemmin 35 hv:n LeRoy. Vaihteita 5 eteen ja pakki, nopeudet 2–9 km/h, paino 120 cm jyrsimellä n. 2 tonnia. Tähän yksilöön on asennettu jälkikäteen karbidivalot. Kuva: Kimmo Kotta
PZ-Harvall 170 on hollantilainen työkonealusta, joita PZ-Zweeger teki 45 kappaleen verran vuosina 1972–74. Siihen tarkoitettuja välineitä olivat 4,8-metrinen lieriöniittokone, saman levyinen niittomurskain ja tarkkuussilppuri noukinlaitteella tai 2-rivisellä maissipäällä. Moottori on 6-sylinterinen 6170 kuution turbo-DAF, teholtaan 170 hv. Hydrostaattinen voimansiirto kolmella nopeusalueella, työpaino 2750 kg. Ohjaamo voidaan kääntää kumpaan suuntaan tahansa.
PZ-Harvall 170 on hollantilainen työkonealusta, joita PZ-Zweeger teki 45 kappaleen verran vuosina 1972–74. Siihen tarkoitettuja välineitä olivat 4,8-metrinen lieriöniittokone, saman levyinen niittomurskain ja tarkkuussilppuri noukinlaitteella tai 2-rivisellä maissipäällä. Moottori on 6-sylinterinen 6170 kuution turbo-DAF, teholtaan 170 hv. Hydrostaattinen voimansiirto kolmella nopeusalueella, työpaino 2750 kg. Ohjaamo voidaan kääntää kumpaan suuntaan tahansa. Kuva: Kimmo Kotta
Tammi–helmikuun vaihteessa 1953 oli Pohjanmerellä rajuilma, joka mursi Hollannissa 89 tulvavallia. Katastrofissa menehtyi 1836 hollantilaista ja 200 000 hehtaaria maata jäi pitkäksi aikaa veden alle. Amerikkalaiset ja eurooppalaiset, Neuvostoliittoa ja muita Itä-Blokin maita lukuun ottamatta, avustivat Hollantia parhaansa mukaan. Tämä 20-hevosvoimainen Cockshutt kuului Kanadan Punaisen Ristin avustuslähetykseen. Traktoriavustuksia tuli hyvinkin runsaasti, monelta viljelijältä kun pilaantui kalusto lopullisesti.
Tammi–helmikuun vaihteessa 1953 oli Pohjanmerellä rajuilma, joka mursi Hollannissa 89 tulvavallia. Katastrofissa menehtyi 1836 hollantilaista ja 200 000 hehtaaria maata jäi pitkäksi aikaa veden alle. Amerikkalaiset ja eurooppalaiset, Neuvostoliittoa ja muita Itä-Blokin maita lukuun ottamatta, avustivat Hollantia parhaansa mukaan. Tämä 20-hevosvoimainen Cockshutt kuului Kanadan Punaisen Ristin avustuslähetykseen. Traktoriavustuksia tuli hyvinkin runsaasti, monelta viljelijältä kun pilaantui kalusto lopullisesti. Kuva: Kimmo Kotta
Fordson-pohjainen Howard-salaojakone oli sota-ajan uutuuksia, samoin kuin sen laatikkomalliset Rotaped-telat. Kaivupyörälle otetaan voima sivuhihnapyörän paikalle asennetusta kulmavaihteesta kardaanin välityksellä. Syvyydensäätö hoidetaan käsikäyttöisellä vinssillä. Nopeudet on saatu riittävän alhaisiksi ruuviperän välitystä vaihtamalla.
Fordson-pohjainen Howard-salaojakone oli sota-ajan uutuuksia, samoin kuin sen laatikkomalliset Rotaped-telat. Kaivupyörälle otetaan voima sivuhihnapyörän paikalle asennetusta kulmavaihteesta kardaanin välityksellä. Syvyydensäätö hoidetaan käsikäyttöisellä vinssillä. Nopeudet on saatu riittävän alhaisiksi ruuviperän välitystä vaihtamalla. Kuva: Kimmo Kotta
Gärtner T22 on hyvin harvinainen traktori, jota tehtiin Ranskassa vuosina 1956–59.  Ilmeisesti merkkiä valmistettiin niin ikään ranskalaisen ECO:n lisenssillä. Kaikki komponentit ostettiin ulkopuolisilta toimittajilta. 1-sylinterinen 2-tahtidiesel on merkiltään Aster, vaihteisto Rochert-Schneider. Valmistusmäärät ovat olleet korkeintaan muutamia satoja.
Gärtner T22 on hyvin harvinainen traktori, jota tehtiin Ranskassa vuosina 1956–59. Ilmeisesti merkkiä valmistettiin niin ikään ranskalaisen ECO:n lisenssillä. Kaikki komponentit ostettiin ulkopuolisilta toimittajilta. 1-sylinterinen 2-tahtidiesel on merkiltään Aster, vaihteisto Rochert-Schneider. Valmistusmäärät ovat olleet korkeintaan muutamia satoja. Kuva: Kimmo Kotta
Länsisaksalaisia Röhr-traktoreita tehtiin 3200 kappaletta vuosina 1948–54. Malleja ennätti olla reilun tusinan verran teholuokissa 12–60 hv. Monen tuon ajan saksalaisen pikkuvalmistajan tapaan moottorit, voimansiirrot ja mahdollinen hydrauliiikka tulivat muualta. Kuvan Röhr on varustettu 1-sylinterisellä ja ilmajäähdytteisellä MWM-moottorilla ja ZF- tai Hurth-vaihteistolla.
Länsisaksalaisia Röhr-traktoreita tehtiin 3200 kappaletta vuosina 1948–54. Malleja ennätti olla reilun tusinan verran teholuokissa 12–60 hv. Monen tuon ajan saksalaisen pikkuvalmistajan tapaan moottorit, voimansiirrot ja mahdollinen hydrauliiikka tulivat muualta. Kuvan Röhr on varustettu 1-sylinterisellä ja ilmajäähdytteisellä MWM-moottorilla ja ZF- tai Hurth-vaihteistolla. Kuva: Kimmo Kotta
Ranskalainen CGM on väritystä ja konepeltiä lukuun ottamatta saksalainen Stihl. Moottori on 14 hv:n ilmajäähdytteinen 1-sylinterinen 2-tahtidiesel, tilavuudeltaan 785 cm³. Hurthin vaihteistossa on 4 nopeutta eteen ja pakki, CGM 142 painaa hieman yli 800 kiloa. Sitä markkinoitiin 1950-luvulla Vierzonin alamerkkinä, kokonaismäärä jäi joihinkin satoihin.
Ranskalainen CGM on väritystä ja konepeltiä lukuun ottamatta saksalainen Stihl. Moottori on 14 hv:n ilmajäähdytteinen 1-sylinterinen 2-tahtidiesel, tilavuudeltaan 785 cm³. Hurthin vaihteistossa on 4 nopeutta eteen ja pakki, CGM 142 painaa hieman yli 800 kiloa. Sitä markkinoitiin 1950-luvulla Vierzonin alamerkkinä, kokonaismäärä jäi joihinkin satoihin. Kuva: Kimmo Kotta
Itävaltalaisen Lindnerin tuotanto alkoi v.1948 ja jatkuu edelleen. JW20 vuodelta 1952 kuuluu varhaisimpaan mallistoon. Moottori on 1-sylinterinen 4-tahtidiesel, tilavuutta 1780 kuutiota ja tehoa 20 hv. Vaihteistossa 4 nopeutta eteen ja 1 taakse, vauhti kovimmillaan 16 km/h. Valinnaisvarusteisiin on kuulunut vankkatekoinen neliveto.
Itävaltalaisen Lindnerin tuotanto alkoi v.1948 ja jatkuu edelleen. JW20 vuodelta 1952 kuuluu varhaisimpaan mallistoon. Moottori on 1-sylinterinen 4-tahtidiesel, tilavuutta 1780 kuutiota ja tehoa 20 hv. Vaihteistossa 4 nopeutta eteen ja 1 taakse, vauhti kovimmillaan 16 km/h. Valinnaisvarusteisiin on kuulunut vankkatekoinen neliveto. Kuva: Kimmo Kotta
Vendeuvre kuuluu tunnetumpiin ranskalaismerkkeihin. Traktorituotanto alkoi 1952 ja päättyi 1964, viimeiset 5 vuotta tehtaan omisti amerikkalainen Allis-Chalmers. Kaikkiaan valmistui yli 30 000 traktoria. Vendeuvre BM500 vuodelta 1957 on varustettu omalla ilmajäähdytteisellä 2-sylinterisellä 2,6 litran dieselillä, jossa on 28 hv. 5-vaihteinen traktori painaa 1650 kiloa. Vientiä oli lähinnä Benelux-maihin.
Vendeuvre kuuluu tunnetumpiin ranskalaismerkkeihin. Traktorituotanto alkoi 1952 ja päättyi 1964, viimeiset 5 vuotta tehtaan omisti amerikkalainen Allis-Chalmers. Kaikkiaan valmistui yli 30 000 traktoria. Vendeuvre BM500 vuodelta 1957 on varustettu omalla ilmajäähdytteisellä 2-sylinterisellä 2,6 litran dieselillä, jossa on 28 hv. 5-vaihteinen traktori painaa 1650 kiloa. Vientiä oli lähinnä Benelux-maihin. Kuva: Kimmo Kotta
Amerikkalainen Happy Farmer on ajalta jolloin traktoreiden perusrakenne oli vielä hakusessa. "Onnellista farmaria" tehtiin vuosina 1916–20 kahdenkin eri firman toimesta Minneapolisissa ja La Crossessa. Moottorissa on 2 makaavaa sylinteriä ja avonainen venttiilikoneisto, hevosvoimia 24. Happy Farmerista on sanottu, että se teki farmarin onnelliseksi tasan kahdesti, tullessaan taloon ja lähtiessään talosta. Vieressä monta kertaa tasokkaampi International Deering 10–20.
Amerikkalainen Happy Farmer on ajalta jolloin traktoreiden perusrakenne oli vielä hakusessa. "Onnellista farmaria" tehtiin vuosina 1916–20 kahdenkin eri firman toimesta Minneapolisissa ja La Crossessa. Moottorissa on 2 makaavaa sylinteriä ja avonainen venttiilikoneisto, hevosvoimia 24. Happy Farmerista on sanottu, että se teki farmarin onnelliseksi tasan kahdesti, tullessaan taloon ja lähtiessään talosta. Vieressä monta kertaa tasokkaampi International Deering 10–20. Kuva: Kimmo Kotta
Polkumoottori on ollut raaka hevosen tai härän pakkolaitos. Eläin on asetettu huomattavan jyrkälle telamatolle ja kun oikeassa laidassa näkyvä jarru on vapautettu, on matto alkanut liikkua, jolloin hevonen tai härkä on yrittänyt rivakalla askeltamisella välttää alaspäin valumista. Liikkuva matto on tiuhalla välityksellä pyörittänyt hihnapyörää, josta on otettu voima puimakoneelle, myllylle tai muulle koneelle. Suomessa polkumoottori oli tuntematon laite, mutta Amerikassa hyvinkin yleinen.
Polkumoottori on ollut raaka hevosen tai härän pakkolaitos. Eläin on asetettu huomattavan jyrkälle telamatolle ja kun oikeassa laidassa näkyvä jarru on vapautettu, on matto alkanut liikkua, jolloin hevonen tai härkä on yrittänyt rivakalla askeltamisella välttää alaspäin valumista. Liikkuva matto on tiuhalla välityksellä pyörittänyt hihnapyörää, josta on otettu voima puimakoneelle, myllylle tai muulle koneelle. Suomessa polkumoottori oli tuntematon laite, mutta Amerikassa hyvinkin yleinen. Kuva: Kimmo Kotta
Maulwurf (Myyrä) tai viralliselta merkiltään IFA RS08/15 oli itäsaksalaisen traktoriteollisuuden ainoa kone, joka oli esikuvana läntisille valmistajille. Sitä tehtiin eri versioina 120 380 kappaletta vuosina 1952–72. Lähes jokaisella isommalla saksalaismerkillä oli jossain vaiheessa ohjelmassaan jonkunlainen työkoneenkantaja, mutta ne alkoivat mennä muodista jo 1980-luvulla. Tässä ensimmäisessä Myyrässä oli 2-sylinterinen 15 hv:n bensamoottori, 8-nopeuksinen suunnanvaihtajalaatikko ja kaksi voimanottoa.
Maulwurf (Myyrä) tai viralliselta merkiltään IFA RS08/15 oli itäsaksalaisen traktoriteollisuuden ainoa kone, joka oli esikuvana läntisille valmistajille. Sitä tehtiin eri versioina 120 380 kappaletta vuosina 1952–72. Lähes jokaisella isommalla saksalaismerkillä oli jossain vaiheessa ohjelmassaan jonkunlainen työkoneenkantaja, mutta ne alkoivat mennä muodista jo 1980-luvulla. Tässä ensimmäisessä Myyrässä oli 2-sylinterinen 15 hv:n bensamoottori, 8-nopeuksinen suunnanvaihtajalaatikko ja kaksi voimanottoa. Kuva: Kimmo Kotta
Jura-vuoriston kupeessa, Mouchardissa tehtiin vuosina 1943–78 Labourier-traktoreita. Kokonaismäärä oli noin 15 000, mikä oli kunnioitettava lukema ranskalaismerkille. Labourier LDA on 1950-luvun lopulta, moottori on 1-sylinterinen 795 cm³ CLM 2-tahtidiesel, myöhemmin CLM tunnettiin nimellä Indenor. 22-hevosvoimainen traktori painaa 1700 kiloa, vaihteisto on 5-nopeuksinen.
Jura-vuoriston kupeessa, Mouchardissa tehtiin vuosina 1943–78 Labourier-traktoreita. Kokonaismäärä oli noin 15 000, mikä oli kunnioitettava lukema ranskalaismerkille. Labourier LDA on 1950-luvun lopulta, moottori on 1-sylinterinen 795 cm³ CLM 2-tahtidiesel, myöhemmin CLM tunnettiin nimellä Indenor. 22-hevosvoimainen traktori painaa 1700 kiloa, vaihteisto on 5-nopeuksinen. Kuva: Kimmo Kotta
1920 moottoroiduilla niittokoneilla aloittanut Kramer kuului arvostettuihin saksalaismerkkeihin. Maataloustraktoreiden tuotanto päättyi 1970-luvulla, jonka jälkeen firma keskittyi pyöräkuormaajiin ja kiinteistökoneisiin. Pionier S:ssä vuodelta 1960 on 1-sylinterinen 14 hv:n Deutz-moottori ja Kramerin oma 5+R-vaihteisto. Noin 900-kiloisen pikkutraktorin valmistusmäärä oli 971 kpl. 1959–62.
1920 moottoroiduilla niittokoneilla aloittanut Kramer kuului arvostettuihin saksalaismerkkeihin. Maataloustraktoreiden tuotanto päättyi 1970-luvulla, jonka jälkeen firma keskittyi pyöräkuormaajiin ja kiinteistökoneisiin. Pionier S:ssä vuodelta 1960 on 1-sylinterinen 14 hv:n Deutz-moottori ja Kramerin oma 5+R-vaihteisto. Noin 900-kiloisen pikkutraktorin valmistusmäärä oli 971 kpl. 1959–62. Kuva: Kimmo Kotta
Ranskalainen Energic aloitti 2-pyöräisillä puutarhatraktoreilla paljon ennen sotia, tavalliset 4-pyörämallit tulivat ohjelmaan 1950-luvun alussa. Energic 518-mallissa on sama 1,3-litran bensakone kuin 203-Peugeotissa, mutta 24-hevosvoimaisena – "Pösössä" oli 45 hv. Vaihteita on 6 eteen ja 3 taakse, kytkennästä huolehtii märkä levykytkin. Tasauspyörästön lukko on vakiona ja painoa koneella on reilu tonni.
Ranskalainen Energic aloitti 2-pyöräisillä puutarhatraktoreilla paljon ennen sotia, tavalliset 4-pyörämallit tulivat ohjelmaan 1950-luvun alussa. Energic 518-mallissa on sama 1,3-litran bensakone kuin 203-Peugeotissa, mutta 24-hevosvoimaisena – "Pösössä" oli 45 hv. Vaihteita on 6 eteen ja 3 taakse, kytkennästä huolehtii märkä levykytkin. Tasauspyörästön lukko on vakiona ja painoa koneella on reilu tonni. Kuva: Kimmo Kotta
Saksalaista Zankeria tehtiin sadan traktorin verran vuosina 1948–51. Paremmin kodinkoneistaan tunnettu firma teki traktorin alusta loppuun itse, vain renkaat ostettiin muualta. Litrainen 2-tahtidiesel on 1-sylinterinen, teholtaan 14 hv. Jäähdytysjärjestelmästä puuttuu vesipumppu, eli se toimii luonnollisella kierrolla. Vaihteita 4 ja pakki. Zanker M1 painaa noin 1,2 tonnia.
Saksalaista Zankeria tehtiin sadan traktorin verran vuosina 1948–51. Paremmin kodinkoneistaan tunnettu firma teki traktorin alusta loppuun itse, vain renkaat ostettiin muualta. Litrainen 2-tahtidiesel on 1-sylinterinen, teholtaan 14 hv. Jäähdytysjärjestelmästä puuttuu vesipumppu, eli se toimii luonnollisella kierrolla. Vaihteita 4 ja pakki. Zanker M1 painaa noin 1,2 tonnia. Kuva: Kimmo Kotta
Saksalaisen Nordtrak Stier -traktorin valmistus alkoi virallisesti v. 1950. Parina aikaisempana vuotena oli koottu nelivetoja sota-Jeeppien osista. Ensimmäisiä malleja olivat Nordtrak Stier (härkä) 20 ja 21, joissa oli Hatzin 1- tai 2-sylinterinen diesel, teholtaan 15 tai 20 hv. Kaikki Stier-mallit olivat aina nelivetoja yhtä suurilla pyörillä, myöhemmin pyöräkoko kasvoi huomattavasti. Suomeenkin tuli muutamia viimeisistä valmistuneista, mutta firma oli silloin jo konkurssissa. Kaikkiaan Stier-traktoreita on tehty 1300 kpl.
Saksalaisen Nordtrak Stier -traktorin valmistus alkoi virallisesti v. 1950. Parina aikaisempana vuotena oli koottu nelivetoja sota-Jeeppien osista. Ensimmäisiä malleja olivat Nordtrak Stier (härkä) 20 ja 21, joissa oli Hatzin 1- tai 2-sylinterinen diesel, teholtaan 15 tai 20 hv. Kaikki Stier-mallit olivat aina nelivetoja yhtä suurilla pyörillä, myöhemmin pyöräkoko kasvoi huomattavasti. Suomeenkin tuli muutamia viimeisistä valmistuneista, mutta firma oli silloin jo konkurssissa. Kaikkiaan Stier-traktoreita on tehty 1300 kpl. Kuva: Kimmo Kotta
Massey-Harris General Purpose 15/22 oli valmistajan ensimmäinen kokonaan omaa suunnittelua ollut traktori ja ensimmäinen suuren amerikkalaismerkin tekemä neliveto. Toteutus oli onnistunut, molemmilla akseleilla oli kunnolliset vähennyspyörästöt ja portaalirakenteen ansiosta runsaasti maavaraa. Alitehoinen 22 hv:n Hercules-moottori pilasi muuten hyvän kokonaisuuden. GP-Harrista tehtiin päälle 3000 kpl vuosina 1930–38.
Massey-Harris General Purpose 15/22 oli valmistajan ensimmäinen kokonaan omaa suunnittelua ollut traktori ja ensimmäinen suuren amerikkalaismerkin tekemä neliveto. Toteutus oli onnistunut, molemmilla akseleilla oli kunnolliset vähennyspyörästöt ja portaalirakenteen ansiosta runsaasti maavaraa. Alitehoinen 22 hv:n Hercules-moottori pilasi muuten hyvän kokonaisuuden. GP-Harrista tehtiin päälle 3000 kpl vuosina 1930–38. Kuva: Kimmo Kotta
Heinäkoneistaan ja puimureista paremmin tunnettu Bautz kokeili siipiään traktoreidenkin teossa, mutta se vaihe jäi lyhyeksi. Kuvassa ensimmäinen kokonaan oma malli AS120, jota tehtiin 1951–59 ja viimeiseen mallistoon 1959–63 kuulunut Bautz 200. Kummassakin on 2-sylinterinen MWM-moottori, vanhemmassa neste- ja uudemmassa ilmajäähdytteinen, tehoiltaan 14 ja 15 hv. Traktorikokeilun jälkeen Bautz jatkoi heinäkoneiden ja puimureiden parissa.
Heinäkoneistaan ja puimureista paremmin tunnettu Bautz kokeili siipiään traktoreidenkin teossa, mutta se vaihe jäi lyhyeksi. Kuvassa ensimmäinen kokonaan oma malli AS120, jota tehtiin 1951–59 ja viimeiseen mallistoon 1959–63 kuulunut Bautz 200. Kummassakin on 2-sylinterinen MWM-moottori, vanhemmassa neste- ja uudemmassa ilmajäähdytteinen, tehoiltaan 14 ja 15 hv. Traktorikokeilun jälkeen Bautz jatkoi heinäkoneiden ja puimureiden parissa. Kuva: Kimmo Kotta
Vuonna 1935 aloittanut Wahl lopetti traktorituotannon monen muun saksalaismerkin tapaan v.1962. Wahl oli tiettävästi ensimmäinen valmistaja joka käytti ZF:n voimansiirto-osia. Moottorit tulivat paria poikkeusta lukuun ottamatta MWM:ltä. Kuvan Wahl on ilmeisesti mallia W15, jossa on 1-sylinterinen MWM-diesel nestejäähdytyksellä, teholtaan 14 hv. Uotila Oy yritti 1950-luvulla Wahl-traktoreiden maahantuontia, mutta Lisenssivirasto ei myöntänyt valuuttoja.
Vuonna 1935 aloittanut Wahl lopetti traktorituotannon monen muun saksalaismerkin tapaan v.1962. Wahl oli tiettävästi ensimmäinen valmistaja joka käytti ZF:n voimansiirto-osia. Moottorit tulivat paria poikkeusta lukuun ottamatta MWM:ltä. Kuvan Wahl on ilmeisesti mallia W15, jossa on 1-sylinterinen MWM-diesel nestejäähdytyksellä, teholtaan 14 hv. Uotila Oy yritti 1950-luvulla Wahl-traktoreiden maahantuontia, mutta Lisenssivirasto ei myöntänyt valuuttoja. Kuva: Kimmo Kotta
Ennen Porsche-yhteistyötä Allgaier-traktorit olivat melko alkeellisia vekottimia. Kaelble-moottorissa on yksi makaava sylinteri, jossa on kiehutusjäähdytys, eli ei oikeastaan minkäänlaista jäähdytystä. Vesi kiehuu koko ajan ja jos se uhkaa loppua, niin suureen säiliöön kaadetaan lisää. Veto kytkimeltä 4-nopeuksiselle vaihteistolle on toteutettu kiilahihnalla. Tämä Allgaier R18 oli tuotannossa 1947–50, kokonaismäärän ollessa noin 5000 kpl.
Ennen Porsche-yhteistyötä Allgaier-traktorit olivat melko alkeellisia vekottimia. Kaelble-moottorissa on yksi makaava sylinteri, jossa on kiehutusjäähdytys, eli ei oikeastaan minkäänlaista jäähdytystä. Vesi kiehuu koko ajan ja jos se uhkaa loppua, niin suureen säiliöön kaadetaan lisää. Veto kytkimeltä 4-nopeuksiselle vaihteistolle on toteutettu kiilahihnalla. Tämä Allgaier R18 oli tuotannossa 1947–50, kokonaismäärän ollessa noin 5000 kpl. Kuva: Kimmo Kotta
Renault teki 1930-luvulla päteviä autoja, mutta traktoreita ei voinut verrata sen ajan suosituimpiin merkkeihin. Tuotantokin oli vähäistä – kuvan Renault AFV1-mallia tehtiin vuoden 1938 alusta tammikuun loppuun 1944 mennessä vain 1718 kappaletta. Bensanelosessa on 24 hv, vaihteita 3+R, painoa kumipyöräisenä 1480 kiloa.
Renault teki 1930-luvulla päteviä autoja, mutta traktoreita ei voinut verrata sen ajan suosituimpiin merkkeihin. Tuotantokin oli vähäistä – kuvan Renault AFV1-mallia tehtiin vuoden 1938 alusta tammikuun loppuun 1944 mennessä vain 1718 kappaletta. Bensanelosessa on 24 hv, vaihteita 3+R, painoa kumipyöräisenä 1480 kiloa. Kuva: Kimmo Kotta
Hollantiin ostettiin vielä 1950-luvulla runsaasti kuulapäätraktoreita, koska ne olivat vähäruokaisia ja luotettavia tulvapumppujen pyörittäjiä. Saksalaisen Lanzin, ranskalaisten Le Percheronin ja Vierzonin sekä puolalaisen Ursuksen ja unkarilaisen HSCS:n lisäksi pumppujen edessä näkyi myös italialaista Landinia, joka teki hehkuulasytytteisiä traktoreita vuoteen 1957 asti. Kuvassa Landini L25, jonka makaavassa sylinterissä on tilavuutta 4312 cm3 ja tehoa 25 hv/880 rpm.
Hollantiin ostettiin vielä 1950-luvulla runsaasti kuulapäätraktoreita, koska ne olivat vähäruokaisia ja luotettavia tulvapumppujen pyörittäjiä. Saksalaisen Lanzin, ranskalaisten Le Percheronin ja Vierzonin sekä puolalaisen Ursuksen ja unkarilaisen HSCS:n lisäksi pumppujen edessä näkyi myös italialaista Landinia, joka teki hehkuulasytytteisiä traktoreita vuoteen 1957 asti. Kuvassa Landini L25, jonka makaavassa sylinterissä on tilavuutta 4312 cm3 ja tehoa 25 hv/880 rpm. Kuva: Kimmo Kotta
Hollannissa on aina ollut hyvin runsaasti riviviljelyksiä, joten amerikkalaisia riviviljelytraktoreita on ostettu sinne tarkoituksella, eikä paremman puutteessa, kuten aikoinaan Suomeen. Kuvassa vanhemman mallinen Oliver 70, jota tehtiin 1935–37, sekä muutamia vuosia nuoremmat Allis-Chalmers WC, sekä John Deere B, jotka ovat luultavasti tulleet amerikkalaisten myöntämän Marshall-avustusohjelman puitteissa.
Hollannissa on aina ollut hyvin runsaasti riviviljelyksiä, joten amerikkalaisia riviviljelytraktoreita on ostettu sinne tarkoituksella, eikä paremman puutteessa, kuten aikoinaan Suomeen. Kuvassa vanhemman mallinen Oliver 70, jota tehtiin 1935–37, sekä muutamia vuosia nuoremmat Allis-Chalmers WC, sekä John Deere B, jotka ovat luultavasti tulleet amerikkalaisten myöntämän Marshall-avustusohjelman puitteissa. Kuva: Kimmo Kotta
Ennen sotia Oliver kuului tekniikkansa ja varustelunsa puolesta maailman traktorikärkeen, mutta jatkossa sen etumatka alkoi lyhetä ja lopulta siitä mentiin reippaasti ohi. Menekki pysyi hyvänä koto-Amerikassa, mutta eurooppalaiset eivät siitä enää 50-luvulla kiinnostuneet. Traktoreita alettiin tuolloin soveltaa maansiirto- ja metsätöihin, eivätkä riviviljelymalliset Oliverit sellaiseen käyttöön soveltuneet. Kuvassa tuohon aikaan hieman harvinaisempi diesel-Oliverit, joka oli 66 tehoiltaan 25 (4-syl). Meillä Oliveria edusti Hankkija (kts. seuraava kuva).
Ennen sotia Oliver kuului tekniikkansa ja varustelunsa puolesta maailman traktorikärkeen, mutta jatkossa sen etumatka alkoi lyhetä ja lopulta siitä mentiin reippaasti ohi. Menekki pysyi hyvänä koto-Amerikassa, mutta eurooppalaiset eivät siitä enää 50-luvulla kiinnostuneet. Traktoreita alettiin tuolloin soveltaa maansiirto- ja metsätöihin, eivätkä riviviljelymalliset Oliverit sellaiseen käyttöön soveltuneet. Kuvassa tuohon aikaan hieman harvinaisempi diesel-Oliverit, joka oli 66 tehoiltaan 25 (4-syl). Meillä Oliveria edusti Hankkija (kts. seuraava kuva). Kuva: Kimmo Kotta
Tässä kuvassa Oliver 77:n telamalli, jonka teho 35 hv (6-syl).
Tässä kuvassa Oliver 77:n telamalli, jonka teho 35 hv (6-syl). Kuva: Kimmo Kotta
Massey-Harriksen eurooppalainen tuotanto alkoi tällä petroolikäyttöisellä 44-mallilla, johon vaihdettiin Englannin Manchesterin tehtaalla tänne paremmin soveltunut Perkinsin kuutosdiesel. Vuoden ja 16 traktorin jälkeen kokoonpano siirrettiin Skotlantiin uudelle Kilmarnockin tehtaalle v. 1949. Yhdistelmä ei ollut oikein onnistunut, ja kun hintakin oli suolainen, jäi diesel-Harriksen kysyntä vähäiseksi. 44K-mallia tehtiin vajaat 92 000 kpl, diesel-744:ä 16 530.
Massey-Harriksen eurooppalainen tuotanto alkoi tällä petroolikäyttöisellä 44-mallilla, johon vaihdettiin Englannin Manchesterin tehtaalla tänne paremmin soveltunut Perkinsin kuutosdiesel. Vuoden ja 16 traktorin jälkeen kokoonpano siirrettiin Skotlantiin uudelle Kilmarnockin tehtaalle v. 1949. Yhdistelmä ei ollut oikein onnistunut, ja kun hintakin oli suolainen, jäi diesel-Harriksen kysyntä vähäiseksi. 44K-mallia tehtiin vajaat 92 000 kpl, diesel-744:ä 16 530. Kuva: Kimmo Kotta
Mogul 8-16 ja Titan 10-20 olivat Internationalin ensimmäisiä kevyttraktoreita. 16-hevosvoimainen, 1-sylinterinen Mogul painoi 2365 kg, 2-sylinterinen 28 hv:n Titan 2565 kg. Iskutilavuudet ovat kunnioitettavia, Mogulissa 9,8 litraa, Titanissa 8,7 litraa. Molemmissa on kiehutusjäähdytys.  Mogulia tehtiin Chicagossa 1914–17 yhteensä 14 065 kpl, Titania 1916–22 Milwaukeessa 78 363 kpl.
Mogul 8-16 ja Titan 10-20 olivat Internationalin ensimmäisiä kevyttraktoreita. 16-hevosvoimainen, 1-sylinterinen Mogul painoi 2365 kg, 2-sylinterinen 28 hv:n Titan 2565 kg. Iskutilavuudet ovat kunnioitettavia, Mogulissa 9,8 litraa, Titanissa 8,7 litraa. Molemmissa on kiehutusjäähdytys. Mogulia tehtiin Chicagossa 1914–17 yhteensä 14 065 kpl, Titania 1916–22 Milwaukeessa 78 363 kpl. Kuva: Kimmo Kotta
Tractor-nimityksen keksi amerikkalainen myyntimies W.H.Williams v.1907, koska "gasoline farm traction engine" vei liikaa tilaa lehtimainoksissa. Williams möi Hart-Parr -traktoreita, joiden merkki muuttui 1920-luvun lopulla mittavien yritysfuusioiden myötä Oliveriksi. Samalla traktoreiden rakenne ja tekniikka vaihtui nykyaikaisemmaksi – tämä  Hart-Parr 18-36 G vuodelta 1926 on vielä vanhaa sorttia. Moottori on 8,2 litran poikittainen 2-sylinterinen, teholtaan 42 hv. Vaihteita on 2 ja huippunopeus 4,8 km/h.
Tractor-nimityksen keksi amerikkalainen myyntimies W.H.Williams v.1907, koska "gasoline farm traction engine" vei liikaa tilaa lehtimainoksissa. Williams möi Hart-Parr -traktoreita, joiden merkki muuttui 1920-luvun lopulla mittavien yritysfuusioiden myötä Oliveriksi. Samalla traktoreiden rakenne ja tekniikka vaihtui nykyaikaisemmaksi – tämä Hart-Parr 18-36 G vuodelta 1926 on vielä vanhaa sorttia. Moottori on 8,2 litran poikittainen 2-sylinterinen, teholtaan 42 hv. Vaihteita on 2 ja huippunopeus 4,8 km/h. Kuva: Kimmo Kotta
Casen vuosina 1919–28 tekemät traktorit, joita on myöhemmin alettu kutsua poikittaisen moottorin mukaan Crossmotor-mallistoksi, oli erityisen tasokas ja hyvin varustettu. Niissä oli vaihdettavat sylinteriputket, öljynpainemittari, kansiventtiilit ja termostaattiohjattu jäähdytys. Monessa merkissä vasta 1950-luvulla varusteisiin liitetty tasauspyörästön lukko oli Casessa vakiona jo 30 vuotta aiemmin. Case 18-32 on 37-hevosvoimainen ja vajaat 3 tonnia painava peltovetäjä vuodelta1925.
Casen vuosina 1919–28 tekemät traktorit, joita on myöhemmin alettu kutsua poikittaisen moottorin mukaan Crossmotor-mallistoksi, oli erityisen tasokas ja hyvin varustettu. Niissä oli vaihdettavat sylinteriputket, öljynpainemittari, kansiventtiilit ja termostaattiohjattu jäähdytys. Monessa merkissä vasta 1950-luvulla varusteisiin liitetty tasauspyörästön lukko oli Casessa vakiona jo 30 vuotta aiemmin. Case 18-32 on 37-hevosvoimainen ja vajaat 3 tonnia painava peltovetäjä vuodelta1925. Kuva: Kimmo Kotta
Englantilainen Oak Tree Appliances teki vuodesta 1949 lähtien OTA-merkkistä 3-pyöräistä traktoria, jossa oli 10 hv:n Ford-kaasutinmoottori ja niin ikään Fordin 3-nopeuksinen vaihteisto, johon lisättiin kertoja. Pari vuotta myöhemmin esiteltiin tekniikaltaan samanlainen 4-pyöräinen OTA Monarch. Vuonna 1953 valmistusoikeudet myytiin Singer Motorsille, joka jatkoi tuotantoa 3 vuoden ajan merkillä Monarch.
Englantilainen Oak Tree Appliances teki vuodesta 1949 lähtien OTA-merkkistä 3-pyöräistä traktoria, jossa oli 10 hv:n Ford-kaasutinmoottori ja niin ikään Fordin 3-nopeuksinen vaihteisto, johon lisättiin kertoja. Pari vuotta myöhemmin esiteltiin tekniikaltaan samanlainen 4-pyöräinen OTA Monarch. Vuonna 1953 valmistusoikeudet myytiin Singer Motorsille, joka jatkoi tuotantoa 3 vuoden ajan merkillä Monarch. Kuva: Kimmo Kotta
Moottoripyöräosastokin on hyvin laaja, kuvassa on vain pieni osa valikoimasta. Etualalla on komea NSU-rivi, takana muun muassa TWN, Ardie, Puch, Horex ja BSA. Kauempana on vielä hyvä joukko AJS:iä ja muita eurooppalaisia museopyöriä, sekä linssin ulottumattomissa pari riviä 1950- ja 60-luvun skoottereita.
Moottoripyöräosastokin on hyvin laaja, kuvassa on vain pieni osa valikoimasta. Etualalla on komea NSU-rivi, takana muun muassa TWN, Ardie, Puch, Horex ja BSA. Kauempana on vielä hyvä joukko AJS:iä ja muita eurooppalaisia museopyöriä, sekä linssin ulottumattomissa pari riviä 1950- ja 60-luvun skoottereita. Kuva: Kimmo Kotta
Allis-Chalmers 25-40 E oli tarkoitettu puimakoneurakoitsijoille. 2-nopeuksinen vaihteisto (4–5,2 km/h) rajoitti muuta käyttöä, mutta 8,4-litraisen nelosmoottorin 47 hv:n hihnapyöräteho riitti leveimmillekin puintikeloille. Tarvittaessa E-mallin sai myös suuremmalla porauksella, jolloin iskutilavuus kasvoi 9,2-litraan ja teho 60 hevosvoimaan. Ennen 1930-lukua kaikki Allikset olivat tummanvihreitä, ensimmäinen persianoranssilla maalattu traktori oli v.1930 valikoimiin lisätty ennätysnopea Allis-Chalmers U.
Allis-Chalmers 25-40 E oli tarkoitettu puimakoneurakoitsijoille. 2-nopeuksinen vaihteisto (4–5,2 km/h) rajoitti muuta käyttöä, mutta 8,4-litraisen nelosmoottorin 47 hv:n hihnapyöräteho riitti leveimmillekin puintikeloille. Tarvittaessa E-mallin sai myös suuremmalla porauksella, jolloin iskutilavuus kasvoi 9,2-litraan ja teho 60 hevosvoimaan. Ennen 1930-lukua kaikki Allikset olivat tummanvihreitä, ensimmäinen persianoranssilla maalattu traktori oli v.1930 valikoimiin lisätty ennätysnopea Allis-Chalmers U. Kuva: Kimmo Kotta
Minneapolis-Moline oli Amerikassa yleinen ja arvostettu traktori, mutta Euroopassa hyvin harvinainen. Sitä tehtiin vuosina 1929–74, jonka jälkeen merkiksi vaihtui White. Big MO 400 on Jet Star-maatalousmallin teollisuusversio 1960-luvun alkupuolelta. Moottori on oma 56 hv:n bensanelonen, vaihteita 5 eteen ja taakse, paino ilman varusteita 1723 kg. Hydrauliikan 75 litran minuuttituotto on ollut tuohon aikaan vähintään riittävä. Teollisuusmallia tehtiin 400 kpl vuoteen 1964 mennessä.
Minneapolis-Moline oli Amerikassa yleinen ja arvostettu traktori, mutta Euroopassa hyvin harvinainen. Sitä tehtiin vuosina 1929–74, jonka jälkeen merkiksi vaihtui White. Big MO 400 on Jet Star-maatalousmallin teollisuusversio 1960-luvun alkupuolelta. Moottori on oma 56 hv:n bensanelonen, vaihteita 5 eteen ja taakse, paino ilman varusteita 1723 kg. Hydrauliikan 75 litran minuuttituotto on ollut tuohon aikaan vähintään riittävä. Teollisuusmallia tehtiin 400 kpl vuoteen 1964 mennessä. Kuva: Kimmo Kotta
Kaivinkoneistaan ja liukuportaistaan paremmin tunnettu Orenstein & Koppel-yhtymä teki lyhyen aikaa myös O&K-traktoreita. Tehtailu alkoi v. 1938, mutta jo seuraavana vuotena natsihallinto kansallisti juutalaisomisteisen yrityksen, nimeksi vaihtui MBA. Alkuperäinen merkki otettiin käyttöön 10 vuotta myöhemmin. Kannattamattomaksi osoittautunut traktorituotanto päättyi v.1954. O&K T18A kuului viimeiseen mallistoon. Moottori on oma 1-sylinterinen etukammiodiesel, teholtaan 18 hv, 5-numeroisen vaihteiston teki ZF.
Kaivinkoneistaan ja liukuportaistaan paremmin tunnettu Orenstein & Koppel-yhtymä teki lyhyen aikaa myös O&K-traktoreita. Tehtailu alkoi v. 1938, mutta jo seuraavana vuotena natsihallinto kansallisti juutalaisomisteisen yrityksen, nimeksi vaihtui MBA. Alkuperäinen merkki otettiin käyttöön 10 vuotta myöhemmin. Kannattamattomaksi osoittautunut traktorituotanto päättyi v.1954. O&K T18A kuului viimeiseen mallistoon. Moottori on oma 1-sylinterinen etukammiodiesel, teholtaan 18 hv, 5-numeroisen vaihteiston teki ZF. Kuva: Kimmo Kotta
Advance-Rumely Oil Pull-traktorissa on pakokaasuvirtaukseen perustuva ejektorijäähdytys. Suuressa putkijäähdyttimessä ei ole tuuletinta, vaan ilmavirta tehdään johtamalla kuumat pakokaasut putkiston yläosaan, jolloin alaosaan syntyy voimakas imu. Jäähdytysnesteenä käytetään öljyä, jonka kiehumapiste on tuplasti vettä korkeampi. Tämä näkyi polttoainetaloudessa, sillä kuumassa moottorissa petrooli paloi täydellisemmin. Kuvan Rumely G20-40 (1918–24) oli tarjolla Suomeenkin, mutta ilmeisesti sitä tuotiin vain yksi kappale.
Advance-Rumely Oil Pull-traktorissa on pakokaasuvirtaukseen perustuva ejektorijäähdytys. Suuressa putkijäähdyttimessä ei ole tuuletinta, vaan ilmavirta tehdään johtamalla kuumat pakokaasut putkiston yläosaan, jolloin alaosaan syntyy voimakas imu. Jäähdytysnesteenä käytetään öljyä, jonka kiehumapiste on tuplasti vettä korkeampi. Tämä näkyi polttoainetaloudessa, sillä kuumassa moottorissa petrooli paloi täydellisemmin. Kuvan Rumely G20-40 (1918–24) oli tarjolla Suomeenkin, mutta ilmeisesti sitä tuotiin vain yksi kappale. Kuva: Kimmo Kotta

Langenboomissa, Hollannin kaakkoiskulmalla ikänsä asunut Wim van Schayik tunnetaan paremmin nimellä seppä-Wim. Suvussa on ollut seppiä ikiajat, Wim sai ensiopit isältään, mutta joutui tämän varhaisen kuoleman jälkeen selviytymään pajatöistä omin avuin. Hevosten kengittämisiä, takomista ja korjaamista oli enemmän kuin aikaa, joten nuori yrittäjä joutui jatkuvasti venyttämään työpäiväänsä yöhön asti ja usein ylikin, mutta se ei ollut ongelma – nukkuminen kun on hänen mukaansa häpeällistä ajan tuhlausta.

Koneiden kunnostajasta konekauppiaaksi

Hollannissa oli tammi–helmikuun vaihteessa 1953 valtava tulvakatastrofi, jossa menetti henkensä 1836 ihmistä, 200 000 nautaa ja moninkertainen määrä muita eläimiä. Veden alle jäi pitkäksi aikaa 200 000 hehtaaria maata, 3000 taloa ja 300 maatilaa tuhoutui, 72 000 henkeä joutui evakkoon. 40 000 talolle ja 3000 maatilalle aiheutui vähäisempää vahinkoa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Langenboom ei ollut veden vallassa, tulva-alueelle oli reilut 50 kilometriä, mutta Wim van Schayikin tekemisiin se vaikutti vuosien ajan. Suolaisen meriveden turmeltavaksi jäi valtava määrä maatalouskoneita, joiden kunnostaminen työllisti pitkään. Vuonna 1958 kuvioihin astunut Joke-vaimokin ennätti osallistua alueelta pelastetun kaluston pesemiseen ja maalaamiseen. Oma puuhansa oli huutokaupoista hankittujen koneiden remontoinnissa ja markkinoinnissa.

Aikaa myöten korjaamiset vaihtuivat omien koneiden tuotantoon, joista on sittemmin luovuttu. Nyt van Schayikin yritys tuo maahan ja välittää kymmeniä konemerkkejä lähes kaikilta maatalouden ja ympäristönhoidon sektoreilta. Aktiiviaikoinaan monilla maatiloilla vieraillut Wim näki paljon vanhoja traktoreita, ja kun omistajat olivat valmiita niistä luopumaan, sai poikavuosina sikarinauhoista, postimerkeistä, tupakka- ja tulitikkuaskeista, sekä rintamerkeistä alkanut keräilyharrastus uusia suuntia.

Kokoelmien kokoelma

Wim van Schayikin unelma omasta museosta toteutui huhtikuun puolivälissä 1998, jolloin päästiin pitämään liiketilojen jatkoksi rakennetun näyttelyhallin avajaiset. Traktoreiden ja kaiken muunkin museomateriaalin määrä kasvoi koko ajan, joten kuusi vuotta myöhemmin otettiin käyttöön laajennusosa. Wim oli kerännyt kaikenlaista tavaraa koko ikänsä, mutta museotilat alkoivat täyttyä myös keräilijöiden laajoista kokoelmista, joita lahjoitettiin niiden säilymisen turvaamiseksi. Hyllyihin ilmestyi monenlaista tavaraa, televisioita, kameroita, partasuteja, sormustimia, nukkeja, pienoismalleja, kelloja, vaakoja, kirjoituskoneita ja kaikkea mahdollista ja mahdotonta, mitä ihmiset ovat intohimoisesti keränneet. Museosta tuli pyytämättä kokoelma kokoelmia.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Traktoreita ja muutakin raskaampaa kalustoa luovutettiin museolle säilyttämistä vastaan, mutta hyvin monia kiinnostavia koneita on ostettu kovaan hintaan aina Uudesta Seelannista asti. Traktoreiden tarkkaa lukua ei tietäne kukaan, mutta niitä arvellaan olevan reilusti yli 150 ja ne kaikki ovat toimivia. Kunnostusta vaatineiden koneiden entisöinnistä on huolehtinut lähiseudun koneharrastajista koostunut erikoisryhmä. Kun koneliikkeen vetovastuu siirtyi seuraavalle sukupolvelle, paneutuivat Joke ja Wim van Schayik koko tarmollaan museoharrastukseensa. Toiminnan jatkumisen takaa perheen, johon kuuluu 3 lasta ja 9 lastenlasta, hallinnoima säätiö.

Pienessä Langenboomin kylässä, lähellä Saksan rajaa, sijaitsevaa museota esitellään ennakkoilmoittautuneille ryhmille kaikkina viikonpäivinä huhtikuun alusta lokakuun loppuun.

Museon yhteystiedot löytyvät nettisivuilta www.tractortron.nl

Katso myös lisäkuvia museon näyttelyannista !

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY