Sensoritekniikalla pellosta saadaan enemmän tietoa ‒ poimintoja Agritechnicassa esitellyistä sensoritekniikan innovaatioista

Perusdrooni on valjastettavissa lohkon sisäisen vaihtelun kartoitukseen ja raja-arvot ylittävät kohdat käydään automaattisesti kuvantamassa 5 metrin korkeudelta. Näin saadaan entistä tarkempi käsitys lohkon tilanteesta. Seuraava kehitysaskel on pystyä ohjeistamaan esimerkiksi kasvinsuojeluruiskun lohko- tai suutinkohtaista automatiikkaa droonikartan perusteella. Kuva: Jussi Knaapi

• Sensoritekniikka kehittyy vauhdilla.
• Oleellista on myös hyödyntää ohjelmistopuolen ratkaisuja.
• Lopputuloksena kehittyneempiä ja edullisia ratkaisuja viljelyn eri vaiheita hyödyntämään.

EU:n ”Soil Deal for Europe”-ohjelma tavoittelee 50 % vähennystä kasvinsuojeluun käytettävissä kemikaaleissa vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteen saavuttaminen ei ole tekniikasta kiinni, haaste on enemmänkin kustannuspuolella. Uusi tekniikkaa maksaa, mutta yleistyy vääjäämättä. Mittaus- ja sensorointitekniikka harppoo eteenpäin isoin askelin. Samalla korostuu kokonaisuuden merkitys. Pelkkä mittaus ei riitä, vaan aina on oltava tapa, jolla kerättyä tietoa voidaan hyödyntää. Juuri tähän suuntaan kehitys onkin menossa. Uusi viljelyn ekosysteemi koostuu toisiaan tukevista osasista.

Kun viljelyn ympäristövaikutukset on nostettu tikun nokkaan, ja aivan aiheesta, haetaan uusilla sovellutuksilla ennen kaikkea kustannussäästöä, kun esim. torjuntatoimet voidaan kohdistaa ja mitoittaa tarkasti. Samalla myös suojellaan ympäristöä. Parhaimmillaan päästään Win–Win -tilanteeseen. Aina ei kyse ole isoista investoinneista vaan eteenpäin päästään yhdistelemällä nokkelasti jo käytössä olevia tekniikoita – se on älymaataloutta parhaimmillaan.

Bayer satsaa isosti viljelyn tarkempaan kontrolliin. MagicScout-applikaatio tunnistaa monet viljelyn ongelmatilanteet. Seuraavassa vaiheessa FieldView-ohjelma-alustalla tullaan viemään viljelyn suunnittelua, seurantaa ja hallintaa eteenpäin.

Bayer satsaa isosti peltoviljelyn tiedonkeruuseen. Kasvuston kunto, rikkaruohot, taudit ja tuholaiset kartoitetaan eri tekniikoin. Havaintoihin liitetään lohkon säätiedot ja kokonaisuutta hallitaan kännykkä-applikaatiolla. Kuva: Jussi Knaapi

Kännykkäapplikaatio tunnistaa rikat ja myös kasvitauteja. Öljykasvien tyypilliset tuholaiset tunnistetaan kuvaamalla kelta-ansa samalla applikaatiolla.  Kuva: Jussi Knaapi

Myös rikkojen tunnistus sujuu kännykkäapplikaatiolla. Tunnistustietokanta täydentyy koko ajan.  Kuva: Jussi Knaapi

Magictrap, öljykasvien kelta-ansa toimii itsenäisesti ja lähettää kuvannustiedot lähiverkon kautta eteenpäin. Näin pellon tuholaistilanteen kehittymistä voidaan seurata reaaliaikaisesti. Magictrap on jo koekäytössä myös Suomessa. Kuva: Jussi Knaapi

Tarkennettu torjunta-aineiden käyttö voi säästää ainemäärissä jopa 90 %. Kyse voi olla perustasoisesta ruiskun lohkoautomaatiosta, suutinkohtaisesta säädöstä tai kokonaan uudentyyppisestä konenäköön ja rikkojen tunnistukseen pohjautuvasta tekniikasta. Laseria hyväksikäyttävästä tekniikasta oli artikkeli KV 3/2023.

Bayer kehittää myös omaa versiotaan ”ultra” täsmäruiskutukseen. Kannen alla on valolähde ja kamerat, jotka ohjaavat suuttimia yksitellen. Kuvannuksen resoluutio on niin tarkka, että torjunta-aineen menekki vähenee jopa 90 prosenttia. Myös tuuliajo-ongelmat poistuvat. Kuva: Jussi Knaapi

Valolähde sekä suuttimet ovat kannen alla, joten ympäristöolosuhteet, kuten valaistus tai tuuli, eivät pääse vaikuttamaan torjuntatulokseen. Myös yöajo onnistuu, ellei kastepiste ole esteenä. Huomaa suutinten tiuha sijoittelu. Kuva: Jussi Knaapi

Sveitsiläinen ARA kehitettiin alkuun robotisoituna kameranäköön pohjautuvana tekniikkana osana projektia, jossa lisäksi haettiin biologisia vaihtoehtoja kemikaaleille. Tuotantoversio on traktorikiinnitteinen ja työleveydeltään 6 metriä. Poiketen laseria käyttävistä täsmätorjujista, voidaan suuttimiin pohjautuvilla laitteilla levittää myös nestemäisiä ravinteita sekä erilaisia torjunta-aineita ja myös biologisia tuotteita.  Kuva: Jussi Knaapi

ARA:ssa on useita levitysohjelmia joko yksittäisten hyötykasvien käsittelyyn tai rikkojen ja tuhoeläinten torjuntaan. Pienin käsiteltävä alue on 60 x 60 mm. Torjunta-aineet voivat olla joko biologisia tai kemiallisia, selektiivisiä tai take-all-tyyppisiä.  Kuva: Jussi Knaapi

Saksalainen SAM Dimension perustuu droonilla tehtävään kartoitukseen ja ISOBUS-ruiskun lohko- tai suutinkohtaiseen ohjaukseen. Droonin lentokorkeus on 15 metriä, jolloin kuvannuksen resoluutio on millimetriluokassa. Kartoitus perustuu hahmontunnistukseen ja kameratekniikan on oltava high-resolution -tyyppiä. Droonin kartoitusteho on 80 ha tunnissa.  Kuva: Jussi Knaapi

Datan lataus, prosessointi ja ISOBUS-yhteensopivan tehtävätiedoston luonti pilvipalvelussa kestää 2 vuorokautta. Minimi kartoitettava ala on 20 ha. Palvelun kustannus vaihtelee kasvilajin mukaan välillä 12‒25 euroa/hehtaari. Kuva: Jussi Knaapi

Tanskalainen PerPlant on jälkiasenteinen kasvustosensori, joka mittaa biomassaa. Se asennetaan traktorin katolle ja ”konenäköominaisuus” pystyy havaitsemaan NDVI-indeksin tavoin kasvuston vyöhyke-eroja ja myös yksittäisiä hyvin erottuvia rikkaruohoja. ISOBUS-yhteensopiva laite kykene ohjaamaan esimerkiksi ruiskun lohkoautomatiikkaa tai lautaslevitintä. Järjestelmän hinta on verraten kohtuullinen. Kuva: Jussi Knaapi

Turkkilainen PestTrap on hyönteislaskuri. Erilaisten värien ja feromonien avulla lentävät hyönteiset houkutellaan mittalaitteen sisälle, jossa ne tarttuvat aluspaperiin ja kuvataan. Aurinkokennolla ja verkkoyhteydellä varustettu PestTrap analysoi ja tunnistaa hyönteiset. Tietokannassa on jo useita satoja tunnistettavia hyönteisiä. Laite toimii autonomisesti, myös taustapaperin vaihto toimii automaattisesti. Kuva: Jussi Knaapi

Pessl Dualex mittaa typen käytön tehokkuutta suoraan lehtinäytteestä. Mittaustekniikka perustuu fluorosenssi-ilmiön hyödyntämiseen. Samalla saadaan tarkempaa tietoa lehtivihreän ominaisuuksista.  Kuva: Jussi Knaapi

Itävaltalainen Pessl N-pilot mittaa NDVI-indeksin, LAI-lehtialaindeksin ja myös kasvuston korkeuden. Tulokset ovat todella tarkkoja ja tulevat välittömästi. Perustietoina tarvitaan lajike, satotasotavoite, kasvuaste ja valkuais-% tavoite. Lisälannoitussuositus ilmoitetaan näiden perusteella.  Kuva: Jussi Knaapi

Amerikkalainen CropX maaperäsensori on alun perin tarkoitettu kastelutarpeen seurantaan. Sensorointi koostuu kosteus,- EC- ja lämpötilaseurannasta. Sensorit on asennettu 10 cm välein ja maksimi mittaussyvyys on n 60 cm, perusversiossa vähemmän. Kyse on myös kokonaisjärjestelmästä, sillä CropX kokoaa yhteen useita datalähteitä alkaen satelliitti- ja säätiedoista. Täysi hyöty saadaan, jos asennetaan useampia mittareita eri vyöhykkeille. Kuva: Jussi Knaapi

Tanskalainen Karl tarjoaa ratkaisun maa-peräkosteuden lohkokohtaiseen seurantaan perustuen satelliittidataan. Sentinel-järjestelmästä saadaan nykyisellään sekä NDMI- ja NDWI-indeksit, jotka molemmat antavat tietoa sekä maaperän että kasvuston kosteudesta.  Kuva: Jussi Knaapi

Veristech esitteli penetrometrityyppisen skannauslaitteen P3500:n. Laite mittaa 60 cm syvyyteen EC-, NIR-, kosteus- ja tiiviystietoa. Tulosteista saadaan esiin lohkon tiivistymävyöhykkeet 3D-muodossa. Näytteenottopisteet valitaan samanaikaisen maaperäskannauksen (Veristech MSP3) ohjaamana. Kuva: Jussi Knaapi

Maaperän multavuuden seuranta vaatiinäytteenoton kehittämistä. Pintamulta-näytteiden ohella tarvitaan tieto koko maaprofiilin tilanteesta. Tanskalainen Wintex tarjoaa perinteisiä kairamalleja, sekä häiriintymättömien ehytnäytteiden ottotekniikkaa. Kuva: Jussi Knaapi

Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje