Video: HRV Farm Oy panostaa Isobus-tekniikkaan koneiden vaihtamisen myötä – tarkkuus ja helppokäyttöisyys avainasemassa

HRV Farm Oy:n kaksi kolmesta yrittäjästä olivat haastateltavana Okra-näyttelyssä, Heikki Hiironen ja Jari Valkola. Yrittäjät olivat tulleet Okraan Saarijärveltä lähteneen ryhmän mukana pikkubussilla.

Valkola kertoo, että viljelijä on tunnettu asenteestaan. ”Vielä kerran pojat”, hän kuvaa. Viljelijällä on uskoa tulevaan. Valkolan mukaan nyt kun viime vuodesta selvittiin, ollaan ehkä vähän tukevammalla pohjalla, vaikka pilviäkin on tulevaisuuden taivaalla.

Hiirosen mukaan ensimmäinen rehusato näytti surkealle ja huolestuttavalle. Oli kylmää ja lunta satoi vielä kesäkuun alussa. Kasvusto oli harva, mutta yrittäjät päättivät lähteä liikkeelle jo hyvissä ajoin. Rehunteon kuluessa keli muuttui, sato kasvoi ja loppuvaiheessa korjattiin jo ihan hyvää satoa. Sato oli laadullisesti hyvä.

Valkola jatkaa, että toisen sadon lähtö oli erittäin hyvännäköinen. Yrittäjät toteavat yhdessä, että sateet tulivat yhdennellätoista hetkellä.

Liikkeellelähdössä Hiironen kuvaa, että korjuuala on kohtuullisen iso ja hajallaan. Siksi yrittäjät olivat yhdessä todenneet, että on vain pakko lähteä liikkeelle. Sato alkaa nopeasti vanhenemaan, vaikka aloittaessa oli todella vaara, että sato jää pieneksi.

Valkola kuvaa, että HRV Farm Oy on syntynyt, kun kolme yrittäjää yhdisti toimintansa, kaksi lypsykarjatilaa ja koneurakoitsija. He rakensivat uuden navetan ja siellä on nyt kuutisensataa lypsylehmää. Yrityksessä on noin 10 työntekijää.

Yrittäjät toteavat yhdessä, että he niittävät vähintään 10 cm:n niittokorkeudelta. Laiho jää vihreäksi erityisesti, kun kasvusto on nuorta. Silloin seuraavan sadon alkuunlähtö on myös nopeaa ja tämä on yrittäjien mukaan tärkeää, jos aiotaan korjata useampi sato kasvukauden aikana. Pitkään sänkeen niitettynä myös juuristo on yrittäjien mukaan pysyvämpää. Niiton jälkeen pikainen lannoitus on myös tärkeää seuraavan sadon liikkeellelähdön vauhdittamiseksi.

Hiirosen mukaan heidän alueellaan myös viljat näyttävät ihan hyväksyttäviltä, sillä sade tuli niillekin vielä ajoissa. Yrittäjät toki toteavat, etteivät ole vilja-alueelta ja pitävätkin itse asiassa naapureiden viljasatoa tärkeänä, koska he luottavat ostoviljaan karjan rehunhankinnassa.

Hiirosen mukaan he käyttävät aika vähän Isobus-teknologiaa. Heillä on 2 vuotta vanha lannoitteenlevitin joka on Isobus-kone. Ratkaisulla on haettu säästöjä lannoitemäärissä ja käytön helppoudessa. Yrittäjillä on myös karhotin, joka on Isobus-kone, mutta sitä ajaa sopimusurakoitsija.

Hiironen jatkaa, että traktorikalusto on heillä aavistuksen vanhaa, koska investointeja on keskitetty kaikkeen muuhun. Seuraavana heilläkin tosin alkaa traktorikaluston vaihtaminen, jolloin yrittäjät ovat satsaamassa enemmän Isobus-teknologiaan. Yrittäjillä ei kuitenkaan ole kiire investoinneissa ja yhtenä tekijänä on se, että he käyttävät sopimusurakoitsijoita. Jatkossa on vuorossa lietteenlevityskaluston ja ehkä kahden vanhan kylvökoneen päivittäminen yhteen koneeseen, vaikka kylvökoneet ovatkin heillä oikeastaan vain nurmenuusimisroolissa.

Hiirosen mukaan haasteita Isobus-tekniikassa ei ole heillä juurikaan ollut, vain yksittäisiä kosketushäiriöitä, sekä yhteensopivuusongelmia silloin kun traktori ja työkone ovat kovin eri-ikäisiä. Yrittäjät hakevat Isobus-konetekniikasta tarkkuutta, sekä ennen kaikkea käytön helppoutta, sillä heillä on paljon erilaisia kuljettajia.