Kooste vuoden 2023 metsänäyttelyiden annista – näyttelykävijät palasivat takaisin metsäalan koneiden pariin

Baltit ovat erittäin vahva tekijä metsäperävaunujen Euroopan laajuisilla markkinoilla. Niinpä valmistajien on vastattava myös monipuolisesti erilaisiin tarpeisiin. Osa markkinoista kaipaa pienempiä vaunumalleja, toiset suurempia. Ja sama koskee käyttötapaa ja hydrauliikkaa. Valmistajille se tuo haasteita. Kuva: Tommi Hakala

• Maamess 20.-22.5.
• Proforest 12.-13.5.
• Swedish Forestry Expo 1.-3.6.
• SkogsNolia 15.-17.6.
• Okra 5.-8.7.
• KoneAgria 2023 12.-14.10.

Korona-ajan jälkeen erilaisten näyttelyiden herääminen eloon on käynnistynyt nopeasti. Monille valmistajille ja maahantuojille se on myös ollut herätys – onko rajoittunut tapahtumatarjonta oikeasti vaikuttanut konekauppaan ja näkyvyyteen? Eli mikä on näyttelyiden tarve tulevaisuudessa. Etenkin suurempien tapahtumien ja todellisen konekauppojen syntymisen yhteys ei välttämättä ole selkeä. Niin vahvasti on sähköinen kaupanteko edennyt.

Osa konevalmistajista ja -maahantuojista on myös halunnut ja haluaa panostaa pienempiin ja omaa näkyvyyttä helpommin esiin tuoviin tapahtumiin. Silti, näyttelyt tuskin katoavat, ne vain saattavat muuttua enemmän painotettuihin tapahtumiin. Ja metsäalalla tämä tapahtui nyt Ruotsissa.

Baltian kahtiajakautunut metsäsektori näkyi näyttelyssä. Maataloustraktorivarustus edelleen vahvaa, koska lähikuljetusmatkat pitkiä. Varsinaisten metsäkoneiden osalla kehitystä vetävät eteenpäin baltianmaiden metsähallitusten omat puunkorjuut. Niissä tehokkuutta haetaan entistä enemmän, mutta myös ympäristöasiat vahvalla painotuksella mukana.

Metsäperävaunujen baltialaisten valmistajien kilpailu on kovaa ja mallistot ovat kattavia, koko Eurooppaa ajatellen. Metsäkonerintamalla kevyempien metsäkoneiden osalla esillä oli Vimekin järeämpi malli, vastaava Farman malli ei ehtinyt näyttelyyn – se esiteltiin myöhemmin.

Euroopan energiamarkkinoiden kriisiintyminen on aiheuttanut kovia valmistuksen paineita. Ensin oli ja on osin edelleen ongelmia komponenttien saatavuudessa. Sitten rysähti kova kysyntäpiikki. Niin Baltiassa, kuin myös pohjoismaissakin pilkekoneiden kysyntä on todella kovaa. Kuva: Tommi Hakala

Keskustelun laineet korkealla, aivan järkyttävälle tasolle nousseiden puunhintojen vuoksi – mutta myös erittäin epätasaisen maan sisäisen hintaerottelun vuoksi. Konepuolella havaittavissa kevyempien konemallien oleminen esillä, esimerkiksi Komatsulla kaksi 825TX-mallia.

Maataloustraktoripuolella esillä vain yli 10t vaunuja, eli vaunujen keskikoko nousemassa jo 12t tasolle. Erilaiset muut metsävarustelut vähissä näyttelyssä – onko omatoimisuus hiipumassa?

Energiapuukourien kysyntä noussut, mutta kuinka pitkälle se kantaa…Koneelliseen istutukseen kehitetyt laitteet ovat jo varmatoimisia, mutta manuaalityö edelleen liian edullista. Aivan kuten koneellisessa taimikonhoidossakin.

Perusmallisten harvesteripäiden piikkirullien aika alkaa olla ohi. Erilaisille puulaaduille parhaiten soveltuvat mallit ja versiot ovat konevarustelun arkipäivää. Jopa Suomen sisällä eri tyyppiset rullien muodot ovat tarpeeseen, puiden kaarnan vahvuuden ja oksaisuuden vaihtelun vuoksi. Kuva: Tommi Hakala

Harvesteripäitä valmistaville yrityksille laaja mallisto on elintärkeä. Niin paljon vaihtelevat peruskoneiden ominaisuudet eri puolella maailmaa. Modulaarisuus – eli monipuolinen muokattavuus mahdollistaa laajemmat markkinat. Eucaliptuksen ja pohjoissuomalaisen männyn käsittelyyn on oltava versio tarjolla. Kuva: Tommi Hakala

Energiapuumarkkinoiden suorastaan räjähdysmäinen nousu kevään aikana on täyttänyt kaatopäitä valmistavien yrityksien tilauskirjat. Kokopuukorjuu ja karsittu ranka ovat molemmat lisänneet suosiotaan ja entistä nuorempia metsiä on harvennettu energiapuuksi – ja tulevaisuuden laatutukkimetsiksi kasvamaan. Kuva: Tommi Hakala

Dieselmoottoreiden ruoka, eli diesel ja moottoripolttoöljy ovat olleet huimassa hintavuoristoradassa – jonka seurauksena hinnat ovat kuitenkin hilautuneet merkittävästi korkeammalle tasolle. Polttoaineen kulutuksen vähentäminen kiinnostaa ja samalla koneiden koneiden koon sovittaminen tarpeeseen. Kuva: Tommi Hakala

Vaikka pohjoismaisen tavaralajimenetelmän metsäkonemarkkinat ovat suuret, vientimarkkinoille panostaminen on tullut keskikokoisille valmistajille entistä tärkeämmäksi. Se tarkoittaa myös koneiden varusteluoptioiden lisääntymistä. Euroopassa esimerkiksi korkearipaiset renkaat ja puskulevy, sekä pidempi kuormatila ovat kysyttyjä. Kuva: Tommi Hakala

Varsinaisten metsäkoneiden eurooppalaisilla markkinoilla tilanne se, että koneiden kehitykset (etenkin kuormatraktoreissa) ovat pienempiä viilauksia. Suuremmilla valmistajilla haastetta saada esimerkiksi Latviaan haluttavia omapainoltaan alle 10 tonnin koneita, mutta muiden markkinoiden veto ei suosi tällaisten mallien valmistusta. Esimerkkinä haasteista on Ecologin päätös lopettaa Gremo-pohjaisten koneiden valmistus melkein heti aloituksen jälkeen.

Harvesteripuolella taasen tietotekniikka kehittyy, mutta koska valmistajat tekevät kehitystä omilla tahoillaan ja eri maiden tarpeita täyttäen, ei täyttä kattavuutta saada hyvillekään ominaisuuksille. Harvesteripäissä taasen mekaaninen kehitys rauhallista, mutta Kone Ketonen ja Ponsse ovat tuoneet rajattoman pyörittämisen rotaattorimallit harvesteripäihin.

Ruotsalaiset pienempien metsäkoneiden valmistajat kisaavat kovasti kokoluokan Euroopan markkinoista. Vimek ja kuvan Malwa ovat kilvan tuoneet uusia konemalleja esille ja baltit ovat heräämässä mukaan. Jos kuormatilan mitat eivät riitä pitkille matkoille, voidaan Malwan kuormatraktoriin liittää kevyt perävaunuvarustus. Kuva: Tommi Hakala

Siinä missä etenkin Suomessa ja Baltiassa metsäkoneiden telakehitys on tuonut entistä maastoystävällisempiä ja kantavuutta lisääviä malleja markkinoille – toisaalla tarpeet ovat raa’empaa pitoa koskevia. Niinpä telavalmistajat ovat tuoneet rinnepitoa lisääviä, korkeiden pitonastojen telakenkämalleja mallistoihinsa. Kuva: Tommi Hakala

Kuormatraktoreissa yleisin rikkoutuva letkutuksen kohta on puomiston ja rotaattorin välillä. Erilaiset suojatut ratkaisut ovat tulleet käytännössä vakiovarusteiksi. Silti kyseiset letkut ovat edelleen kovassa kulutuksessa ja niiden vaihtaminen pitää onnistua mahdollisimman helposti. Kuva: Tommi Hakala

Indexatorin kourankääntäjän kyljessä pilkistävä, huomaamattoman ohut johto liittimineen liittyy vahvasti uusimpiin tietotekniikan monipuolistumisiin. Rotaattorilta saadaan hakkuupään tai kahmarin asentotieto, jotta esimerkiksi jokaisen katkaistun pölkyn asento voidaan rekisteröidä – tai määrittää puoliautomaattisiin toimintohin kahmarin asento. Kuva: Tommi Hakala

Telat ovat metsäkoneiden sananmukaiset kulutusosat. Telojen kehityksessä on nyt trendinomaisesti toteutettu ratkaisuja, joilla telan eri komponentit kuluisivat samaan tahtiin, käyttöajan loppuun asti. Telakengän materiaalivahvuuksia voi olla useampia versioita, eripaksuisiin sivulenkkilinjan tappivahvuuksiin yhdistettynä. Kuva: Tommi Hakala

Vaativimmissa olosuhteissa kuljettajan työergonomiaa parannetaan erilaisilla turvavyöratkaisuilla. Kuljettajan keho pysyy tukevasti penkin selkänojaa vasten, ilman jaloilla vastaan ponnistamista. Etenkin jyrkissä rinteissä, mutta epätasaisissakin maastoissa vöiden hyödyt ovat kiistattomat. Kuva: Tommi Hakala

Kaikkialla ei kuorma-autopohjaiset kuljetuslavettiratkaisut ole toimivin, tai mahdollinen ratkaisu. Niinpä traktorivetoiset kuljetusratkaisut ovat kysyttyjä eri markkinoilla. Se, mitä missäkin saa vetää laillisesti ja millä nopeudella, vaihtelee paljon. Ja myös ulkomitat ovat hyvinkin maakohtaisesti muuttuva tekijä. Kuva: Tommi Hakala

Kevyemmät metsäkoneet ja entistä enemmän myös metsäperävaunut varustellaan teloilla. Ja se on tuonut lisänsä telavalmistajien kehitysosastoille. Kevyemmällekin kalustolle on oltava tarpeeksi laaja kattaus eri käyttöolosuhteiden versioita. Toisaalla kaivataan pitävää ja puhdistuvaa mallia, toisaalla todella kantavaa. Kuva: Tommi Hakala

Erilaisia yhdistelmäkoneita pulpahtelee markkinoille joka vuosi ja niillä on oma kysyntänsä. Kuvan Terri on toteutettu toimimaan vuorotellen harvesterina ja kuormatraktorina, toisaalla oli molemmat työvaiheet lomittaen mahdollistava Nisula-varusteltu Ponsse Buffalo. Kombikoneen käyttäminen ei vaadi kuin yhden kuljettajan palkkaamisen – kuljettajapula on kansainvälistä. Kuva: Tommi Hakala

SkogsNolia 2023 joutui samaan pyöritykseen, kuin edellisvuonna Elmia Wood 2022. Molemmille näyttelyille merkittävä osuus näyttelyä, eli raskaammat metsäkoneet jäivät minimiin. SkogsNolia 2023 -tapahtumassa Logset ottikin ilon irti tapahtumasta ja toi paraatipaikalle ruotsalaisiin metsiin osuvia mallejaan. Positiivista oli se, että myös moottorisahavalmistajat olivat kunnollisilla osastoilla esillä. Ja kävijöitä riitti.

Vaikka tapahtuman järjestelyt olivat erittäin toimivat, jäi taatusti 6 000 kävijän määrä pettymykseksi järjestäjille, aiempien vuosien 13 000 kävijämäärään verrattuna. Kuitenkin paikalla oli positiivinen tunnelma, sillä etenkin energiapuun ja polttopilkkeiden kauppa käy, mikä tuntuu valmistajien toimitusmäärissäkin. Metsäperävaunuissa Ruotsissa on tapahtumassa sama muutos kuin Suomessakin – järeämmät vaunut varustettuna vedolla ovat kovassa nosteessa.

Ruotsissakin järeämpien metsäperävaunujen kysyntä on noussut viime vuosina. Aiemmin maa oli vahva pienempien, eli 4-8 tonnin vaunujen kysynnän osalta. Nyt yli 12 tonnin kantavuuden, vetävät vaunumallit ovat selkeästi tulleet kysytymmiksi. Niinpä myös pienempien valmistajien osastoilla ne ovat olleet vahvemmin esillä. Kuva: Tommi Hakala

Pilkekoneiden markkinoita on muokannut viimeisten vuosien aikana turvamääräyksien kiristymiset – ja valvonnat. Olikin aika hätkähdyttävää nähdä ruotsalaisessa näyttelytapahtumassa perinteinen vaakahalkaisukone, ilman suojahäkkivarustusta. Joko se oli unohtunut matkasta, tai valmistaja luottaa ettei kukaan telo itseään. Kuva: Tommi Hakala

Metsäpalojen sammutuskaluston tarjonnassa ollaan pohjoismaissa vahvoja. Ja Etelä-Euroopan kesän 2023 maastopalot eivät taatusti vähennä maastokelpoisten sammutusyksiköiden kysyntää. Ketterään ja kevyeen pienmetsäkoneeseen oli Ruotsisssa toteutettu yksinkertainen sammutuslaitteistopaketti, puurungolla. Kuva: Tommi Hakala

Ammattimetsureiden työmaiden kohdalla vaikeiden olosuhteiden ja ahtaiden paikkojen puiden kaatotehtävät ovat entistä suuremmassa roolissa – koneet eivät joka kohteeseen sovi, sananmukaisesti. Niinpä erilaisia apulaitteita, kuten kaadonsuuntaustunkkeja on monessa kokoluokassa tarjolla. Kuva: Tommi Hakala

Metsäkoneiden varusteiden ja korvausosien markkinat ovat edelleen vahvat, sillä kaikki yrittäjät eivät aja uusilla koneilla. Käytettyjen koneiden kustannustasoa voidaan laskea käyttämällä kohtuuhintaisempia vaihto-osia, tai varusteita. Telojen lisäksi esimerkiksi kahmareita on tarjolla eri valmistajien tuotteina. Kuva: Tommi Hakala

Pienmetsäkoneiden käyttökohteiksi on usein ajateltu poimintahakkuita. Mutta niiden kohdalla tehokkuutta syö se, että järeämpien pölkkyjen kohdalla kantavuus tulee nopeasti täyteen, sekä painopistekin muuttuu rajusti takapainoiseksi. Mutta puistometsätyyppisissä hakkuissa tämä ei haittaa. Kuva: Tommi Hakala

Perinteisesti Okrassa on ollut vahvan maatalouskonemylläkän seassa myös tukeva kattaus metsäisiä koneita. Ja niin oli tänäkin vuonna, energiapuun menekin myötä valmistajat ja maahantuojat ovat aktiivisia. Traktoreiden metsävarusteiden lisäksi myös pilkekoneet olivat suuresti esillä ja myös monipuolisemmat vannesahalaitteet.

Ja jotta vuodenkierto olisi täydellinen, jo Okran aikaan alkoivat näkyä metsäteollisuuden laskevat tulokset ja tuotantomäärien vähentämiset. Se tarkoittaa taas puunhintojen laskua kaikilla sektoreilla – ja myös koneiden hankintojen siirtymistä myöhemmäksi.

Kevyt metsäkone – raskas vinssi. John Deeren pienimmästä 810E-kuormatraktorista toteutettu pelastusvinssikokonaisuus oli esillä Okrassa. Vinssi oli asennettu takaosan lisäksi myös puskulevyyn ja telavarustuksella on lisätty maastokelpoisuutta. Koneen tai auton hinaamiseen on myös hinauspuomivarustus. Kuva: Tommi Hakala

Sekä isäntälinjan metsätöissä, että taajama-alueiden hakkuissa lukittava varustelaatikko on toimiva metsäperävaunun varuste. Samaan lokeroon sopivat kaikki tarvittavat varusteet, virallisten lukkojen taakse. Varustelaatikoiden tarjonnan metsäperävaunuihin soisi lisääntyvän. Kuva: Tommi Hakala

Vuoden loppu lähestyy, ja se myös lisää intoa verotuksellisiin hankintoihin. Lienikö se syynä, että metsäsektorinkin kauppiailla oli positiivinen tunnelma? Ja hieman ennen tapahtumaa kaksi metsäyhtiötä ilmoitti laskevansa kuitupuun minimiläpimittaa – mikä kiristää talven kilpailua ohuen runkopuun osalta.

Vaikka näyttelystä puuttui osa metsäsektorin merkeistä, valikoimaa oli tarjolla. Pienmetsäkoneiden osalta esillä olivat uudet Alstorin mallit, sekä järeämpi Kinetic. Energiapuukourien tarjonnassa Farmikko ja TMK toivat esille varsinaisiin metsäkoneisiin suunnatut, rotaattorikiinnitteiset kaatopäämallinsa.

Polttopuun pituuksia on yhtä monta, kuin on erityyppistä tulisijaakin. Ja se tarkoittaa klapikauppiaille erilaisia pakkauskokojakin. Puuvirrat Oy esitteli säkkipakkainta, jolla saadaan säkitettyä myös 45 senttistä pilkettä. Säkkikoko on silloin 60 x 80 senttiä. Samaan telineeseen saa myös perinteisemmän 33 senttisen täyttökourun. Kuva: Tommi Hakala

Energiapuukourien alustoina käytetyt harvesterit ja kuormatraktorit yleistyvät kaivukoneiden ja maataloustraktoreiden rinnalla. Myös TMK tarjoaa järeämpää versiota kaatosangallisesta TMK 250 -kaatopäämallistaan. Kuva: Tommi Hakala

Sähköisten nostureiden esiohjausjärjestelmien hinnat alkavat olla sillä tasolla, että ne korvaavat hydraulisen esiohjauksen myös pienkuormatraktoreissa. Suuremmassa Kinetic-kuormatraktorissakin kyynärnojiin asennetut minivivut parantavat ergonomiaa merkittävästi. Kuva: Tommi Hakala

Mitä Ruotsissa edellä, sitä Suomessa perässä – Seppo Kuisma Oy osastolla oli esillä Kire-metsäperävaunuyhdistelmä varustettuna Olofsfors -telavarustuksella. Telojen asennusapuvälineet nopeuttavat telojen asennusta, vaikka vain yhdelle työmaalle. Samalla napamoottorivetoisen vaunun voimat saadaan täysmääräisesti käyttöön. Kuva: Tommi Hakala