Zetor 60 vuotta: Piristyy vanhetessaan

Kolmosvaiheen päästömääräykset täytetään sekä ahtoilman ilmasta-ilmaanjäähdytyksellä että pakokaasun takaisinkierrätyksellä. 

Vuoden 2007 alusta lähtien suurimmassa Forterrassa on 90-kilowattien Zetor-nelonen nykyisen 88-kilowattisen Same-kuutosen sijaan. 

Tehdasjärjestelyt ovat toimivia. 

Vuonna 2002 Slovakialainen tehdasryhmittymä HTC Holding osti Zetorin. Uusi omistaja vaihtoi johdon, tarkoituksena oli tehostaa tuotantoa, markkinointia ja taloudenpitoa japanilaisin menetelmin. Tässä onnistuttiinkin, tappioputki saatiin poikki ja jo seuraavana vuonna tulos oli positiivinen.

Vuonna 2004 perustettiin tytäryhtiö hoitamaan myyntiä, joka koostuu traktoreiden lisäksi moottoreista, voimasiirtorakenteista ja erilaisista komponenteista.

Päävientimaissa, Puolassa (vienti -05 2222 kpl), Irlannissa (380), Englannissa (328) Saksassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissa (581), toimivat tytäryhtiöt hoitavat maakohtaiset edustukset. Pienemmissä vientikohteissa myynnistä vastaavat yksityiset yritykset. Vientimaita on nyt 36. Uusia kohteita haetaan sekä Euroopasta, Aasiasta että Afrikasta. Vientiin tuotannosta menee reilut 90 prosenttia.

Kotimarkkinoilla, joihin tässä tapauksessa lasketaan sekä Tshekin tasavalta että Slovakia, Zetor on markkinajohtaja, viime vuoden 534 traktorin myynnillä saavutettiin 35,8 prosentin markkinaosuus.

Yhtiön viime vuoden liikevaihto oli 110 miljoonaa euroa ja voitto reilut 2 miljoonaa. Työntekijöitä on 1123.

Kuluvalle vuodelle on kaavailtu 6800 traktorin valmistusta ja liikevaihdon nostoa 115 miljoonaan euroon.

Tehtaalla traktorituotantoa ollaan keskittämässä aiempaa tiiviimpään muotoon logistiikan parantamiseksi. Alun perin traktorituotanto oli hajautettu 110 hehtaarin alalle, nyt toimitaan 23,5 hehtaarin alueella.

Ohjaamoiden, voimansiirtojen ja hydrauliikkojen valmistuslinjat ovat samassa tilassa varsinaisen kokoomalinjan kanssa. Myös moottorivalmistusta ollaan siirtämässä uusiin tiloihin muun tuotannon yhteyteen. Valmistuslinjajärjestelyt kestävät vertailun kilpailijoihin, tilat ovat siistit ja valoisat.

Zetorissa on muutakin "länsimaista" kuin ulospäin näkyvä Carraro-etuakseli: kytkin on LUK, vaihteistossa synkronointi hoituu Grazianon komponenteilla, jarrut toimittaa Knott ja tasauspyörästö on saksalainen.

Zetor laajentaa mallistoaan tuomalla Proxima-sarjan rinnalle Proxima Plussan ja vahvistamalla Forterra-sarjan yläpäätä uudella nelisylinterisellä Zetor-moottorilla varustetulla mallilla.

Proxima Plus -sarjan kolmessa mallissa käytetään samoja moottoreita kuin Forterroissakin, sarjan tehohaarukka on 60–74 dinkilowattia (82–100 hv). Jäähdytinsiivikoissa on viskokytkimet.

Uusi ajovoimansiirto rakentuu neliportaisesta pää- sekä kaksiportaisista alue- ja pikavaihteistoista, välityksiä siis 16+16. Pikavaihdetta hallitaan sähköhydraulisesti. Voimanotossa on sähköhydraulisesti hallittava märkä monilevykytkin. Etu- ja taka-akselirakenteet ovat järeämmät kuin Proximassa.

Hydrauliikassa on omat pumput sekä ohjaukselle, voimansiirron matalapainetoiminnoille että työpiirille (50 l/min). Nostolaitteen hallinta on mekaaninen, jatkossa vaihtoehdoksi on tarjolla sähköinen Bosch EHR -hallinta.

Kolmosvaiheen päästömääräysten voimaanastumisen myötä Zetor vaihtaa ensi vuonna suuremmassa Forterrassa käytettävän 88-kilowattisen Same-kuutosmoottorin omatekoiseen 4,16-litraiseen ahdettuun, 90 kilowattiseen (122 hv) neloseen. Suurimmaksi väännöksi luvataan 525 Nm ja vääntömomentin nousuksi 35 prosenttia. Kolmosvaihe täyttyy ahtoilman ilmasta-ilmaan jäähdytyksellä ja pakokaasun takaisinkierrätysjärjestelmällä. Jäähdyttimen siivikossa on viskokytkin.

Moottorin jälkeinen tekniikka on tuttua Forterraa täydennettynä nopeudensovitustoiminnon osaavalla pikavaihdeautomatiikalla.

Zetor on suunnittelemassa myös 120-kilowattista kuutosmoottoria, sen voimin liikkuvat prototraktorit saadaan ajoon noin kolmen vuoden kuluttua.

Muutama vuosi sitten näytti vahvasti siltä, että 60 vuotta traktoreita valmistanut Zetor ei selviä siirtymisestä suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Vaikeudet heijastuivat tuotantoon, epävarmojen toimitusten seurauksena Maatalouskesko lopulta luopui merkin edustuksesta. Vähitellen Zetor kuitenkin toipui ja nykyisellään valmistusohjelma koostuu neljästä mallistosta: Major 33–58, Proxima 45–60, Proxima Plus 60–74 ja Forterra 60–88 kilowattia.

Zetorin tuonti alkoi uudelleen toissa vuoden syksyllä. Nyt liikkeellä ollaan huomattavasti aiempaa kevyemmällä organisaatiolla. Asiaa edistämään perustetun Zetra Oy: n taustavoimana ovat Juhana Salmenpohja yhdessä isänsä ja veljensä kanssa. Nummella maanviljelyä harjoittavilla Salmenpohjilla on reilun 20 vuoden omakohtainen käytännön kokemus Zetoreista.

Myynti hoituu ennakkotilausten perusteella tehdastoimituksina. Myyntiverkosto on harva, joten Zetoria havittelevalta vaaditaan oma-aloitteisuutta, traktoria tuskin tullaan kotiin tarjoamaan. Huollosta vastaavat 20 valtuutettua huoltoyrittäjää ja varaosatoiminnoista pitkän linjan Zetor-osaaja TR-Varaosat Oy Seinäjoelta. r

Heikki Härkönen

Ensimmäiset kolme Zetor 25 A: n tuotantoversiota valmistuivat 14.3.1946, eli kuusikymmentä vuotta tuli juuri täyteen.

Traktorivalmistus oli Tshekkoslovakiassa, kuten muissakin edesmenneen Neuvostoliiton vaikutuspiirin kuuluneissa maissa muun teollisuuden tavoin valtion tiukassa otteessa. Vuonna -89 tapahtuneesta Berliinin muurin kaatumisesta alkanut kehitys johti Tshekkoslovakiassa muun itäblokin tapaan nopeaan muutokseen suunnitelmataloudesta markkinatalouteen. Neuvostovallan murenemisesta seurasi myös Tshekkoslovakian jakautuminen Tshekin tasavallaksi ja Slovakiaksi, jolloin Zetorin kotikaupunki Brno jäi tasavallan puolelle.

Zetor ajautui nopeasti taloudellisiin vaikeuksiin valtion rahoituksen loputtua. Itämaiseen tyyliin tehdas oli varsin sisäänlämpiävä yhteisö, sillä oli muun muassa lastentarha, koulu ja sairaala työntekijöitä ja heidän perheitään varten. Osin em. tukitoimintojen ansiosta työntekijöitä oli parhaimmillaan noin 10.000.

Zetor siirtyi investointipankin omistukseen. Väkeä vähennettiin rajusti. Toiminta kärsi rahan puutteesta, velkaantuminen alkoi ja lopulta rahaa ei enää riittänyt valmistuksen pyörittämiseen. Toimitusvaikeuksista seurasi markkinauskottavuuden romahtaminen huolimatta siitä, että Zetorin uudet Vision- ja Forterra-mallistot olivat varsin kilpailukykyisiä.

Visionin varaan suunniteltiin yhteistyötä John Deeren kanssa. Tarkoitus oli valmistaa vuosittain 10.000 Visionia JD-merkkisinä ja - värisinä markkina-alueille, joilla ei ollut Zetor-edustusta. Kaavailtuun valmistusmäärään ei päästy koskaan ja hyvä yritys kuihtui kolmessa vuodessa.

Brnossa kitkuteltiin jotenkuten 2000-luvulle. Linjalta saatiin traktoreita ulos sen verran, että henki pihisi. Tuotanto saatiin kuitenkin kasvu-uralle, vuonna 2000 valmistui 1099, -01 3456, -02 4229, -03 4848, -04 5419 ja -05 5505 Zetoria.

Avaa artikkelin PDF