Maamess 2023 esitteli kattauksen Baltian maa- ja metsätalouden koneita Tartossa – monipuolisella kokoluokkakattauksella

Maamess on Baltian maille tärkeä tapahtuma, jossa on esillä runsaasti laajan kattauksen koneita ja tuotteita. 2023 huhtikuussa tapahtumaa suosi kaunis kevätsää. Kuva: Tommi Hakala

• 450 näytteilleasettajaa.
• 7 hehtaarin näyttelyalue.
• Viron lisäksi mukana yrityksiä Latviasta, Liettuasta, Suomesta, Itävallasta, Saksasta, Tšekistä ja Kanadasta.
• 2022 yli 40 000 kävijää.

Viro on vahva maatalousmaa, jos peltopinta-alaa suhteuttaa kokonaispinta-alaan. Mutta metsäsektori on myös tärkeässä roolissa, sillä etenkin turvemaat ovat reheviä ja tuottavat puuta hyvällä kasvuvauhdilla.

Virolla on yllättävän paljon yhteistä Suomen kanssa – Virossakin on turvemaita ojitettu 1960-luvulla ja maatalousmaata metsitetty, tai jätetty metsittymään. Ja puunkorjuu on hyvin samanlaista kuin Suomessa, käytössä on tavaralajimenetelmä.

Valtio on suurin metsänomistaja, sillä sen omistuksessa on noin 50 prosenttia metsistä. Valtion metsissä puunkorjuu tapahtuu samalla tavalla harvennushakkuiden ja uudistamisen periaatteiden mukaisesti kuin Suomessakin.

Myös yksityismetsien osalta haasteet ovat samankaltaisia – esimerkkeinä turvemaiden metsien kosteudensäätely ja luontaisempi uudistaminen. Suomen kanssa yhteistä on tietenkin myös metsänomistus erilaisine puunkorjuun haasteineen. Metsäkuvioita jää puunkorjuun ulkopuolelle esimerkiksi siksi, että niihin ei ole tieyhteyttä.

Maamess-näyttelyn anti on konekaluston osalta monipuolisempi kuin Suomessa. Myös pientilakäyttöön suunnattua kalustoa oli esillä – kuten puolalaisen valmistajan Cat 1 -kiinnitteinen, elevaattorityyppinen perunannostokone. Ja vähän matkan päässä oli esillä Fendtin erittäin massiivinen Ideal-leikkuupuimuri.

Traktoreiden kohdalla näkyvissä on sama trendi kuin Suomessakin, eli laaja pientraktoreiden tarjonta. Myös käytettyjen pientraktoreiden tuontiyritys oli tuonut esille kirjavan kattauksen koneita.

Puolalaisvalmisteinen kevyt perunannostokone muistuttaa siitä, että Baltiassa on vielä ilmeisen paljon pientiloja. Myös Suomessakin markkinaosuuttaan nostaneet pientraktorit olivat vahvasti esillä. Kuva: Tommi Hakala

Virossakin on luminen talvi. Mielenkiintoinen mönkijäkäytön aurausvarustus oli tämä – vahvasta muovista toteutettu, toispuoleinen auravarustus. Muovi värisee ja on liukaspintainen. Kuva: Tommi Hakala

Myös metsäpuolella kirjavuus näkyi, ja se on myös ollut virolaisten konevalmistajien vahvuus. Koska ajomatkat voivat maastossa ja kanavia muistuttavilla penkkateillä hyvinkin pitkiä ja maasto kohtuullisen helppoa, on metsäperävaunullinen ja nopea maataloustraktori on kilpailukykyinen kuljetuksissa. Niinpä paikalliset metsäperävaunuvalmistajat ovat kehittäneet tuotteitaan ja samalla ottaneet erittäin vahvan otteen koko Euroopan alueella – kuten myös Suomessa.

Metsis on virolainen metsäkonemerkki. 2003 alkaneen tuotannon mallisto kattaa hyvin selkeärakenteisia kuormatraktoreita ja harvestereita. Ohjaamot ovat karun asiallisia ilman muoviverhoiluja. Esillä oli 14 t kantavuuden Metsis 608F -kuormatraktori, jossa on 6-sylinterinen Agco Power -moottori ja NAF-voimansiirto. Kuva: Tommi Hakala

Energiapuun korjuu on suuressa nosteessa – aivan samasta syystä kuin Suomessakin, eli tuontienergian hiipumisen vuoksi. Esillä olikin esimerkiksi runsaasti energiapuun korjuuseen suunniteltuja yhdistelmiä. John Deere 1010G -kuormatraktori oli paikallisen maahantuojan osastolla varustettu Moipu-kaatopäällä. Kuva: Tommi Hakala

Virolaisten yritysten panostukset vientimarkkinoille ovat tuottaneet myös Suomeen tuotavia koneita, joita on kehitetty yhteistyössä suomalaisten yritysten kanssa. Kinetic-malliston suurempirenkainen K437 ja sen pikkuveli K325 kiinnostivat kävijöitä. Baltiassakin ensiharvennusten korjuussa on kiinnostusta näille koneille. Kuva: Tommi Hakala

Näyttelyanti uutuuksien osalta oli hyvin vähäistä ja painottui paikallisvalmistajien tuotteisiin ja metsurityön tuotteisiin. Metsäperävaunuihin oli esillä erilaisia uusia nosturimalleja, ja pienkonevalmistajat, kuten Husqvarna ja Stihl, olivat tuoneet paikalle uusimpia tuotteitaan.

Pfanner valmistaa metsurin turvakengissä myös mallistoa, jossa pohja on nykyisin yleisemmän liimauksen sijaan kiinnitetty ompelemalla. Kuva: Tommi Hakala

Varsinaisten metsäkoneiden osalta Ruotsissa kesäkuun alussa järjestettävä Swedish Forestry Expo lienee jarruttanut Virossa esiteltäviä uutuuksia – niitä säästetään kansainvälisille kävijöille. Suomalaisvalmistajista mukana olivat harvennuskoneiden kattauksella Sampo Rosenlew ja Logset. Suomalaismarkkinoiden kärkikolmikosta paikalla olivat John Deere ja Komatsu Forest.

Erittäin kova kilpailu akkutuotteiden markkinoilla vaatii rajua panostusta. Esimerkiksi Stihl rakentaa uuden tehtaan Romaniaan täyttämään pelkästään akkutuotteiden kasvavaa kysyntää. Näyttelyssä oli esillä uusimmat akkuketjusahat, joissa näkyy polttomoottorimallien tapaan mallinumero sivusuojassa.  Kuva: Tommi Hakala

Husqvarna esitteli moottorisahauksen MM-kilpailualueen osastollaan odotettuja malleja – ensimmäistä kertaa oli fyysisesti esillä ja käsissä pyöritettävissä kauan odotettu 1,8 kW vaakasylinterinen ammattimoottorisaha 540 XP ja sen yläkahvainen rinnakkaismalli T540 XP. Näytillä olivat myös uudet 542 iXP -akkusahat. Kuva: Tommi Hakala

Logosol F2 -ketjusahalaite on vaihtoehto yleistyneille vannesahoille. Saatavilla on kiinnike moottorisahoille (min. teho 3,3 kW) tai Logsolin oma sähköinen ketjusahayksikkö. Varustukseen voidaan lisätä kuvan kampikäyttöinen siirtolaite ja kokonaisuus on purettavissa metrin pituisiin osiin. Kuva: Tommi Hakala

Virossa Prosilvaa edustava Agrosilva OÜ on monipuolinen koneliike. Metsäpuolella edustuksiin kuuluvat myös AFM- ja Keto-hakkuupäät sekä KX-energiapuukourat. Prosilvan uusiohjaamoinen S5-harvesteri kiinnosti kävijöitä, esillä oli Waratah-varustettu yksilö. Kuva: Tommi Hakala

Pienemmän keskiraskaan – tai oikeammin raskaamman pienmetsäkoneen kategoriasta oli esillä viime vuonna esitelty Vimek 870.1 NG. Tämän kokoluokan koneille näyttelyssä arvioitiin tulevan enemmän kysyntää, koska ensiharvennuksiin halutaan kapeampia konemalleja. Farman vastaava malli on nyt testiajovaiheessa. Kuva: Tommi Hakala

Energiapuun korjuun lisääntyminen sekä klapikaupan kiihtyminen ovat täyttäneet myös Pentin Paja Oy:n tilauskirjoja. ”Sykeharvestereiden kysyntä on taas pitkästä aikaa korkealla tasolla”, vahvisti Mikko Häikiö. Myös järeä H60-halkomakone on saanut uutta nostetta, ja jo 30 yksikköä on toimitettu. Kuva: Tommi Hakala

Eräs erikoisuus Baltian metsäkoneiden varustelussa on metsäkoneisiin ja metsävarusteltuihin maataloustraktoreihin asennettavat hydraulivinssit. Niitä ei käytetä puiden juontamiseen, vaan pelastusvinssinä. Ketjujen ja telojen käyttö ei ole aina mahdollista ja vinssillä saa mutaan juuttuneen koneen irti omatoimisesti. Kuva: Tommi Hakala

Grader Servicen osastolla oli nerokas kauhan kulutusosaratkaisu. Kauhan pohjaan oli hitsattu verkkoterän paloja. Kuva: Tommi Hakala

Näyttelyalueella viron kielen jälkeen seuraavaksi eniten kuului tuttua suomea, useammalla murteella. Ja se on ymmärrettävää, sillä suomalaisilta näyttelyssä käynti onnistuu vaikkapa yhdellä yöpymisellä Tallinnassa ja iltalaivalla Suomeen palaten. Tallinnan ja Tarton välinen päätie toimii hyvin sujuvasti ilman suurempia ruuhkia tai ohittelukarnevaaleja, joten ei olekaan ihme, että suomalaiskävijät ovat löytäneet kompaktin ja monipuolisen näyttelyn.

”Korkeimmat karikat”-palkinnon näyttelyn metsäperävaunuissa voisi myöntää Oniar 346.16 4wd -perävaunuyhdistelmälle. Massiivisen kokoinen kuormatila lienee vain kokopuuna korjattavalle energiapuulle. Kuva: Tommi Hakala

Kakkosijan korkeissa karikoissa otti MTM Forest -malliston suurin 17 tonnin kantavuuden yhdistelmä. Metsäperävaunujen markkinakisa on kovaa, sillä valmistajia on edelleen runsaasti. Kuva: Tommi Hakala