Masinistimatka Hollantiin

12-tonninen Munktell-maantiejyrä 1910-luvulta. 1-sylinterinen, 2-tahtinen raakaöljymoottori, teholtaan 34 hv. Jyriä tarvittiin etenkin mukulakivikatujen tasoitukseen. Grenaa, Tanska 

Osa masinistimatkalaisista ryhmittyneenä potrettiin Göteborgin Volvo-museon edustalla 

Volvo aloitti henkilöautotuotantonsa v. 1927. Ensimmäiset mallit eivät olleet kovin arvostettuja, umpiauto PV4:stä käytettiin nimitystä Oravanpesä. Eliittimerkkien joukkoon Volvo nousi lopullisesti vuonna 1929 esitellyn 6-sylinterisen PV651-mallin myötä. Göteborg 

Vuoden 1935 uutuus Volvo PV36 Carioca oli ensimmäinen virtaviivaisesti muotoiltu Volvo-auto. 500 kappaleen sarjaa kuitenkin myytiin monta vuotta, auto oli tehoonsa nähden liian kömpelö ja painava. Katon keskiosa piti tehdä kankaasta, koska tehtaalla ei siihen aikaan voitu prässätä kovin suuria peltejä. Göteborg 

9,7-litrainen, 6-sylinterinen ja 230-hevosvoimainen Volvo Titan L395 oli yhtymän ensimmäinen turbo-malli. 1954 valmistuneen jättiläisen kokonaispaino liikkui 17 ja 22 tonnin välillä. Göteborg 

Roger Mooren esittämä Simon Templar ajeli 60-luvulla suositussa TV-sarjassa urheilullisella Volvo P1800-autolla, mistä syystä malli tunnetaan Pyhimys-Volvona. Göteborg 

Volvo joutui traktorivalmistajaksi v.-43 valtion käskystä. Ensimmäinen tuote oli puukaasukäyttöinen Volvo T41, petrooli- tai hesselman-moottoreilla varustetut mallit T42 ja T43(kuvassa) tulivat kuvioihin pari vuotta myöhemmin. Voimansiirto oli yhtymään myöhemmin fuusioituneen Bolinder-Munktell´in valmistama. Göteborg 

Englantilainen Teles-puunkatkontakone vuodelta 1922 on myös kiehutusjäähdytteinen. 1-sylinterinen bensamoottori kehittää 2,5 hv. Grenaa. Tanska 

Bolinder-Munktell´in Arvikan tehtailla vuodesta 1963 alkaen tehty runko-ohjauksinen Volvo Bandvagn 202 liikkui lumessa ja vedessä. 3,2 tonnin painoisessa ja vajaat 40km/h liikkuvassa koneessa oli sama moottori kuin Pyhimys-Volvossa. "Pankkua" käyttivät Ruotsin, Norjan ja Englannin armeijat. Göteborg 

Volvon ensimmäinen kuorma-auto LV40 vuodelta 1928 tehtiin henkilöauton alustalle, kantavuus oli 1500 kg. Vajaat 2-litrainen 4-sylinterinen sivuventtiilimoottori antoi 28hv:n tehon, tyhjäpaino 1140 kg. Göteborg 

Makaavasylinterinen 7,5 hv:n avokammiomoottori vuodelta 1914, suurin kierrosluku 300 r/min, valmistaja Jernstøberi & Maskinfabrik A.Blom & Søn Skanderborgista. Grenaa, Tanska 

Tanskassa amerikkalaisen International Deering-traktorin pohjalta tehty jyrä. Grenaa, Tanska 

Tanskalaisen Dronningborg-puimurin valmistus alkoi 50-luvulla, aluksi tehtiin hinattavia malleja, ensimmäinen ajopuimuri valmistui 1959. Varsinkin kotimaassaan aikanaan hyvin suosittu merkki kuuluu nykyään AGCO-konserniin, oma puimurivalmistus on lopetettu. Glud. Tanska 

Brd. Larsenin Aså-nimisellä paikkakunnalla v.-34 valmistama B.L.A-petroolimoottori on varustettu amerikkalaiseen tapaan kiehutusjäähdytyksellä. Huomattavan lyhytiskuinen moottori on teholtaan 10 hv 400r/min. Grenaa, Tanska 

Ensimmäinen yleiskuormaaja Bolinder-Munktell H10 tehtiin 3-sylinterisen BM35-traktorin pohjalta. Voimansiirto muutettiin uuden kulkusuunnan mukaiseksi vaihtamalla lautaspyörä tasauspyörästön toiselle puolelle. Göteborg 

60-hevosvoimaista TuxHam-hehkukuulamoottoria on käytetty varavoimalan pyörittämiseen Grönlannissa 30-luvulla, iskutilavuus 29 litraa. Grenaa, Tanska 

Amerikkalainen Ford-Ferguson 2N jouduttiin jo tuoreeltaan v.-42 varustamaan materiaalipulan takia rautapyörillä, magneettosytytyksellä ja kampikäynnistyksellä. Glud, Tanska 

Sir Edmund Hillary käytti Etelänaparetkellään erikoisvarusteltuja Ferguson-traktoreita. Lokakuussa 1957 alkaneella matkalla oli yhteensä 12 Fergusonia, joista muutamat matkasivat yhteensä 1920 km äärimmäisen ankarissa olosuhteissa. Ferguson museossa on esillä tarkasti Hillaryn Fergusonien kaltaiseksi rakennettu traktori. Glud, Tanska 

Tanskalaiset tekivät omaa Bukh-traktoriaan vuosina 56–68. Kuvassa viimeisen malliston suurin, 6-sylinterinen, 90-hevosvoimainen Bukh Hercules. Grenaa, Tanska 

Hyvin tasokasta ja hyvin kallista amerikkalaista Minneapolis-Molinea tuotiin 50-luvulla Ruotsiin ja Tanskaan, mutta ei kovin suuria määriä. Osa varustettiin englantilaisella Dorman-dieselmoottorilla. Grenaa, Tanska 

Budapestilaisessa Punaisen Tähden traktoritehtaassa tehtiin vuosina 61–73 nelivetoisia Dutra-traktoreita itä- ja joskus länsiblokinkin tarpeisiin. 6-sylinterinen ja vaille 8-litrainen 4-tahtidiesel kehitti parhaillaan 90hv:n tehot, traktori painaa 5033 kg. Grenaa, Tanska 

2-sylinterisellä hehkukuulamoottorilla varustettu Munktell BM2 vuodelta 1939. Paino 2100 kg, tehoa 31 hv. Munktell´ia vietiin ennen sotia useisiin maihin, mutta jostain syystä ei Suomeen. Grenaa, Tanska 

Fordson-kerhon vakiokuljettaja Juha Jauhiainen aloitti päälle 4000-kilometrisen urakkansa Kuopiosta jatkaen Jyväskylän kautta Tampereelle ja Turun satamaan, josta yön kuluessa seilasimme Viking Linen aluksella Tukholmaan. Reippaahkon ajomatkan päässä odotti ensimmäinen vierailukohteemme, Volvo-museo Göteborgissa. Kokoelma oli luonnollisesti henkilöautopainotteinen, mutta karkeampaakin kalustoa oli näytillä. Traktoreita museossa oli vain muutama, enimmät Volvo- ja BM-traktorit ovat näytillä Munktell-museossa Eskilstunassa. Kaikesta näki, että entisöintityöt oli tehty huippuammattilaisten toimesta, varsinkin traktoreiden ja kuorma-autojen kohdalla oli menty kirkkaasti ylientisöinnin puolelle. Kyseessä on hyvin mielenkiintoinen ja tutustumisen arvoinen kohde, myös sellaiselle, jota autot eivät kovin paljoa kiinnosta. Volvo-museosta löytyy informaatiota esim. osoitteesta www.volvo.com.

Göteborgissa vietetyn yön jälkeen siirryimme Stena Linen lautalla Tanskan puolelle Fredrikshavniin. Ensimmäinen Tanskan kohteemme oli Dansk Motor- og Maskinsamling Grenaassa, Jyllannin itäisimmässä kolkassa. Koko ajan kapenevan kylätien päässä sijaitseva museo on pyörinyt vuodesta 1993 lähtien muutaman harrastajan ylläpitämänä. Itsepalveluperiaatteella toimivassa museossa on vajaat 300 erilaista moottoria, muutamia kymmeniä traktoreita, generaattoreita, höyrykoneita, erilaisia työkoneita sekä näyttävä kokoelma vanhoja bensamittareita. Moottorit ovat ajalta 1890-1970, pääosassa ovat kotimaiset valmisteet. Museohallien lattiapinta-ala on 2100 m², koneita on sijoitettu myös ulos. Kaikenlaisia harvinaisuuksia pullollaan olevaan moottorimuseoon voi tutustua sivuilla www.motorsamling.dk

Lajissaan Euroopan suurimmaksi mainostettu Ferguson-museo sijoittui passelisti matkalle Grenaasta Saksan rajalle, joten siellä piti poiketa, vaikka se ei matkaohjelmaan kuulunutkaan. Gludin kylässä, lähellä Horsensin kaupunkia sijaitseva yksityinen Ferguson-museo on tavallisella lypsykarjatilalla; myös täällä oli itsepalvelu, eli vieraat pistävät pääsymaksun lippaaseen ja tutustuvat koneisiin ilman opastusta. Kaiketi liki puolitoistasataa erilaista Ferguson- tai MF-traktoria käsittävä museo on avattu v. 2000, kokoelman kerääminen on aloitettu viisi vuotta aiemmin. Varsin tasokas entisöintityö on kokonaan omistajan tekemää. Vanhin kone on vuoden -42 Ford-Ferguson 2N, uusimmat taas 70-luvulta, väliin mahtuu koko Ferguson-historia kaikkine erikoisuuksineen. Museo oli hyvin tasokas, mutta liikenneopasteissa ja omistajan käytöksessä on runsaasti parantamista. Ainakin vierailumme aikana molemmat osa-alueet alittivat kaikki asteikot. Museon nettisivut ovat osoitteessa www.fergusonmuseum.dk

Gludista jatkoimme suoraan Saksan puolelle Schleswigiin, jossa yövyimme korpihotelli Waldschlöschenissä. Äärimmäisen varhaisen herätyksen jälkeen jatkoimme matkaa Hollantiin reissumme ykköskohteeseen.

Helden-Panningenissa, lähellä Venlon kaupunkia on valtakunnallinen veteraanikonekerho HMT (Historische Motoren en Traktoren Vereniging) järjestänyt jo 27 kertaa Euroopan suurimpiin lukeutuvan IHF (Internationaal Historisch Festival) -tapahtuman. Paikka on aina ollut sama, erilaisille messuille ja näyttelyille tarkoitettu kenttä Panningenin kylän kupeessa. Tapahtuma on jatkuvasti laajentunut, niin kävijämäärän kuin alueenkin puolesta. Viiden vuoden aikana näyttelyalue on kasvanut parilla kolmella hehtaarilla, kävijämäärän kasvua on vaikeampi arvioida. Vierailijoita on luultavasti yli 50 000, ehkä huomattavasti enemmänkin.

Alue on jaettu seitsemään osastoon, eli kahteen konekenttään, työnäytösalueeseen, isojen poikien hiekkalaatikkoon, vetokilpailualueeseen, rompetoriin ja sisähalleihin. Aivan alueen tuntumassa sijaitsevat parkkipaikat sekä näytteilleasettajien leirintäalue.

Tapahtuma on kaksipäiväinen, yleensä heinäkuun viimeinen lauantai ja sunnuntai.

Pitkän ajomatkan takia retkikuntamme ennätti alueelle ensimmäisenä päivänä vasta iltapäivällä, mutta alustavan yleissilmäyksen luomiseen riitti vajaakin päivä. Suomalaisiin tapahtumiin verrattuna olennaisin ero oli tietenkin näyttelykoneiden valtava määrä, yksistään traktoreita oli parisen tuhatta. Toinen ero on toiminnallisuus. Täällä koneilla ajetaan koko ajan, ympäri ja uudelleen ympäri näyttelykenttää, innokkaimmat pöristelevät puolen hehtaarin hiekkalaatikossa erilaisten muokkauskoneiden kanssa. Hulvattomat hollantilaiset eivät suo montakaan ajatusta turvallisuudelle, mutta vauhdista ja vaarallisista tilanteista huolimatta vahinkoja ei juuri tapahdu. Ainoa vakavampi onnettomuus sattui muutama vuosi sitten hiekkalaatikolla, mistä syystä sitä ei ollut parissa tapahtumassa, mutta nyt siellä taas pöllytellään.

Parasta tässä näyttelyssä on kuitenkin sen monipuolisuus, Englannin tapahtumat esittelevät englantilaisia ja amerikkalaisia merkkejä, saksalaiset taas ovat kiinnostuneita vain ja ainoastaan omista traktoreistaan. Hollannissa on näytillä näitä kaikkia ja vielä paljon muuta, sillä traktoreita on oman valmistuksen puuttuessa tuotu lähes kaikkialta maailmasta.

Toisena päivänä olimme näyttelykentällä aamusta iltaan, aina porttien sulkemiseen saakka. Tarkoituksena oli vierailla myös eräässä paikallisessa traktorimuseossa, mutta siihen ei jäänyt enää aikaa. Toisaalta suunnilleen samat koneet olivat näytillä tapahtumassakin. Tapahtumaan voi tutustua osoitteessa www.hmtklep.nl

Jätimme taas tavattoman varhain seuraavana aamuna Venlon kaupungin ja suuntasimme Saksan kautta seuraavaan majapaikkaamme Kööpenhaminaan, välillä oli lauttamatka Putgardenista Tanskan puolelle Rödbyhavniin.

Tanskasta siirryimme Ruotsin puolelle lautalla, joka lähti Helsingöristä ja rantautui Helsingborgiin. Sitten jälleen Tukholmaan ja Vikingillä takaisin vanhaan kunnon Suomeen.

Masinistiretkikuntamme vietti tien päällä lähes 8 vuorokautta ilman ongelmia, ja olisi varmaan pärjäillyt toisenkin mokoman. Herätykset olivat aikaisia, välimatkat pitkiä ja taukoja vähän, mutta oikeat konemiehet ja -naiset osaavat sopeutua, eivätkä pienistä kitisseet. Runsaat kiitokseni kaikille mukana olleille verrattoman hyvästä matkaseurasta.

Avaa artikkelin PDF