Traktoreiden mäkivetokisassa Vieremällä osallistujia oli viime vuotta enemmän – hurjimmat viilettivät ylämäessä jopa kuuttakymppiä

Yli 250-hevosvoimaisten luokan ykkönen oli lähes tavallinen New Holland TM190, joka veti mäen päälle 23 tonnin lastin aikaan 23,68 s. Parannusta edellisvuoden luokkavoittoon tuli 6 sekunnin verran. Kuljettajana toimi lapinlahtelainen Jouni Rautiainen. Sama traktori voitti myös alle 250 hv:n sarjan Kusti Rautiaisen ohjaamana.  Kuva: Kimmo Kotta

Melko pitkästäkin ylämäestä selviää vähänkään tehokkaammalla traktorilla helposti, jos siihen pystyy ottamaan vauhtia, mutta pian meno alkaa hiipua. Pelkkä traktori kyllä etenee ilman mainittavaa nopeuden vähenemistä, mutta kun perässä on suurin sallittu määrä lastia, niin se markkinoiden mahtavinkin voimanpesä menee viimeiset metrit korkeintaan hölkkävauhdilla.

Mäkivetokisoissa alkuvauhtia ei pysty juuri ottamaan, koska lähtöviivalta ei ole nousun alkuun kummoista matkaa. Ensimmäiset kymmenmetriset saattavat mennä lupaavasti, mutta siinä vaiheessa kun vauhtia pitäisi saada vielä lisää, se väheneekin, vaikka moottori ja kuski panevat parastaan. Tehdasasetuksissa olevalla traktorilla ei mäkivedossa tehdä ennätysaikoja, siihen tarvitaan vähintään tuplatehot.

Nopeimmin 250 metriä pitkän 12 % nousun selvitti Niilo Miettinen Pylkönmäeltä, jonka Leyland 344 päihitti Pöytämäen 17,45 sekunnissa. Perässä oli 3,5 tonnin lasti ja luokka alle 65-hevosvoimaiset. Lisäksi Leylandilla voitettiin myös 80 hv:n sarja, 2500 kiloa painavampi vaunu hidasti menoa 1,42 sekunnin verran.  Kuva: Kimmo Kotta

Moottorikerho MK2001:n maaliskuun 16. päivänä järjestämiin Vieremän kisoihin osallistui yhteensä 46 yksittäistä traktoria, joista muutamat oli ilmoitettu useampaan luokkaan. Sarjoja oli kaikkiaan yhdeksän alkaen alle 51 hevosvoimasta ja päättyen yli 250-hevosvoimaisiin. Lastia oli 2,5 tonnista yli 23 tonniin.

Luokitukset vastasivat traktoreiden alkuperäisiä tehoja, yhtään 50 hv:n traktoria ei Pöytämäellä ollut, ei varmaan 80-hevosvoimaistakaan. Varsinkin pienempien mallien tehot ja kierrokset oli nostettu erilaisilla virityksillä äärimmäisen korkeiksi, eivätkä ruuvaamattomia olleet ne isotkaan traktorit, paitsi ehkä lähes tuliterät. Tavallinen Leyland 344 ei 6 tonnin lastilla kiihdy seisovasta lähdöstä kuuteen kymppiin ylämäessä, jossa on 12 % nousua.

Traktoreita oli kolmea sorttia. Näyttävimpiä vetoja tekivät nimenomaan tähän tarkoitukseen varustellut koneet, joita ei varmaankaan käytetä oikeaan työhön. Lähes yhtä komeita, mutta hieman verkkaisempia vetoja tekivät uudemmat isot traktorit, joiden moottoreista oli saatu ulos moninkertaisia tehoja. Eräästä 8210-Fordista arveltiin irtoavan yli 400 hevosvoimaa. Kolmas ja värittömin ryhmä olivat uudet jättitraktorit, joissa oli kyllä voimaa, mutta viritettyihin kilpakoneisiin verrattuna ne olivat paljon hitaampia. Pöytämäessä selkeänä rajana oli 30 sekuntia, jonka alle eivät ruuvaamattomat traktorit päässeet. Noin 250-metrisellä mäkiradalla se tarkoittaa 30 km/h keskinopeutta.

Ilmajokelaisen Ville Rannan Super Major äityi sellaiseen menoon, että karvahattu ei pysynyt päässä. Paras tulos oli toinen sija alle 65-hevosvoimaisissa aikaan 18,80. Alle 80 hv:n sarjassa Major oli 4:s ajalla 21,94. Kummassakin sarjassa olisi varmasti päästy parempiin aikoihin, mutta lähtöjä hankaloittivat näyttävät keulimiset.  Kuva: Kimmo Kotta

Mäkivetäjät ovat ilmeisen innokkaita kisaajia, kaukaisimmat olivat matkanneet Vieremälle yli 300 kilometrin takaa, mistä koituu jo sievoiset kuljetuskustannukset, vaikka siirtokalusto olisi itsellä. Monissa muissa harrastajapiireissä tapahtumien järjestäminen tyssäisi tähän seikkaan.

Pöytämäen peltokatsomossa oli ilahduttavan runsaasti nuorisoa ja ihan kumpaakin sukupuolta. Aika monella kilpailijallakin oli ohjaamossa mukavaa seuraa. Muissa konekokoontumisissa teini-ikäisiä ei juuri näe ainakaan suurempina ryhminä. Ehkä jokaisen konealan tapahtuman yhteyteen pitäisi järjestää mäki ja sinne mäkivetokisat, niin saataisiin mukaan nuorta voimaa.

Comprex-paineaaltoahtimella varustettua 1203-Valmetia on historiikeissa ylistetty supersitkeäksi, mutta Pöytämäessä nähty suoritus ei vakuuttanut. Vinkuna kuului varmaan kilometrien päähän, mutta mäen päälle mentiin mateluvauhtia. Taajamien aamuöiset lumityöt Comprex-Valmetilla ovat taatusti loppuneet lyhyeen, se ääni herättää vainajankin.  Kuva: Kimmo Kotta

"Alle 51-hevosvoimaisten" luokassa voittoon porhalsi vieremäläisen Teemu Hentilän ohjustama Valmet 500, joka taittoi matkan 18,18 sekunnissa. Ylö-telivaunun ja kahden säilörehupaalin yhteispaino oli 2500 kg. 500-Valmetin alkuperäinen SAE-teho oli 54 hv, tässä tapauksessa pellin alta irtoaa voimaa hyvinkin neljä kertaa enemmän.  Kuva: Kimmo Kotta

Kim Miettinen Pylkönmäeltä kilpaili 4/65 Nuffieldillaan luokissa alle 100 hv ja alle 130 hv, joista irtosi ensimmäinen ja toinen sija. Alle 100-hevosvoimaisissa päästiin kisan toiseksi parhaimpaan aikaan 17,50 s, raskaammassa sarjassa lukema oli 22,43 s. Perävaunupainot olivat 8500 kg ja 12 000 kg. Tässä ollaan valmistautumassa 12 tonnin vetoon.  Kuva: Kimmo Kotta

Vieremäläisen Topi Raatikaisen Valmet 1102 viiletti 12-tonnin vaunu perässään mäen harjalle 21,19 sekunnissa, mikä tekee keskinopeudeksi päälle 40 km/h. Tulos toi voiton alle 130-hevosvoimaisten luokassa. Alle 190 hv:n sarjassa Valmet veti 19 tonnin lastin maaliin 24,44 sekunnissa, mikä oikeutti hopeasijaan. Kuva: Kimmo Kotta

Lähtöviivalle hyytyminen ei aina tarkoita koko pelin menetystä. Kuortanelaisen Joni Hakalan Zetor 8045 joutui eräässä vaiheessa "narun jatkoksi", mutta osaavissa käsissä vaivat korjaantuivat, mistä todisteena oli voitto alle 160-hevosvoimaisten luokassa. Crystal-Zetor veti 16-tonnisen vaunun Pöytämäen laelle 20,89 sekunnissa. Kuva: Kimmo Kotta

Kisan synkimmät savut päästi ilmoille Ilomantsista asti matkanneen Tuomo Nissisen Ford 8000, jolla on sitä mahdollisimman huonosti kuvaava lempinimi Hyrriäinen. Vetokisavarusteinen Ford selvitti radan 23,52 sekunnissa, kun vaunussa oli painoa 19 tonnia ja kilpailuluokkana alle 190 hv. Fordin oikeat tehot ovat jossain 700 hv:n paikkeilla.  Kuva: Kimmo Kotta

Joko sinulle tulee Koneviestin uutiskirje? Tilaamalla maksuttoman uutiskirjeen saat noin kerran kuukaudessa sähköpostiisi toimituksen valitsemia kiinnostavimpia juttuvinkkejä. Tilaa uutiskirje