Suomalainen tietotaito polttopuiden ja etenkin pieniläpimittaisen puun käytössä näkyy klapikonevalmistajien osastoilla. Vientimarkkinat ovat olleet niille aina tärkeässä roolissa. Kuva: Tommi Hakala
FinnMetko 2026 -näyttelystä on muodostumassa Pohjoismaiden merkittävin metsäkonenäyttely
Metsäkonetekniikan tavaralajimenetelmässä suomalaiset ja ruotsalaiset konevalmistajat ovat perinteisesti olleet vahvoja tekijöitä ja edelläkävijöitä. Tämä näkyy myös Jämsässä avautuneessa FinnMetko 2026 -näyttelyssä.
FinnMetko-näyttelyn kansainvälisestä merkityksestä kertoo se, että esimerkiksi Komatsu ensiesittelee uuden Next Generation -metsäkonemallistonsa Suomessa. Paikalla on myös 11 edustajaa Uumajan pääkonttorilta, ja eri markkina-alueilta saapuu kutsuvieraita. Esittelyitä järjestetään suomeksi ja englanniksi. Kuva: Tommi HakalaFinnMetkosta on muodostunut Suomessa tapahtuma, jossa ovat samalla kertaa esillä metsäkoneet ja maanrakennuskoneet. Myös näiden sektoreiden tavaraliikenteeseen liittyvät ratkaisut ovat vahvasti mukana. Lisäksi suomalainen polttopuukoneiden valmistus on arvostettua vientimarkkinoilla, ja myös tämän alan valmistajat ovat näyttävästi paikalla.
Koneyrittäjät ry:n taustavoimittama tapahtuma on nyt mielenkiintoisessa vaiheessa. Ruotsissa näyttelytapahtumat ovat eriytyneet: järeämpien koneiden Swedish Forestry Expo:ksi sekä pienempien koneiden ja metsätilallisten kaluston Elmia Wood:ksi. Euroopan muissa tapahtumissa koneet ovat puolestaan esillä pääosin kunkin maan erikoisvarusteltuina versioina, usein rinneolosuhteisiin sovitettuina.
FinnMetko palvelee sen sijaan samanaikaisesti useita sektoreita tasapuolisesti. Tämä on avannut suomalaiselle tapahtumalle etulyöntiaseman ja mahdollisuuden laajentaa kansainvälistä näkyvyyttään. Vaikka myös Keski-Euroopan näyttelyissä konevalmistajat ovat vahvasti esillä, FinnMetkossa suuret valmistajat tuovat mallistonsa nähtäville mahdollisimman kattavasti ja perusversioina.
Ruotsalainen keskikokoinen metsäkonevalmistaja EcoLog on myös paikalla. Läheisillä osastoilla ovat mukana myös ruotsalaiset Rottne ja Terri maahantuojiensa kautta. Kuva: Tommi HakalaMaanrakennuskoneiden osalta suomalaisten varustevalmistajien näkyvyys on tärkeää vientimarkkinoita ajatellen. Suomessa on totuttu varustelemaan koneita myös metsäkonekäyttöön, ja esimerkiksi energiapuukourien valmistus on vahvaa.
Finnmetkossa ovat esillä myös maanrakennuskoneet sekä erilaiset tienhoitokoneet. Tänä vuonna maanrakennuskoneet sijaitsevat niille luontevimmassa ympäristössä eli pohjoispään hiekkamontulla. Kuva: Tommi HakalaMielenkiintoista on myös eurooppalaisten konevalmistajien selvästi kasvanut kiinnostus FinnMetkoa kohtaan viime vuosina. Euroopassa polttopuun valmistus ja käsittely ovat laajamittaista toimintaa, ja tämän seurauksena koneita alkaa saapua myös Suomen markkinoille. Eikä liene kuin ajan kysymys, milloin kiinalaiset valmistajat tulevat nykyistä vahvemmin mukaan.
Myös suomalaisen Keslan osastolla näkyy vientimarkkinoiden merkitys: vierailijoita odotetaan Indonesiaa myöten, ja esillä on vientimarkkinoille varustettuja harvesteripäitä. Kuva: Tommi HakalaMetsäkonemarkkinoilla erilaisia virtauksia Suomessa ja Ruotsissa
Euroopan metsäkonemarkkinoita hallitsevat Ponsse, John Deere ja Komatsu tuovat FinnMetkoon laajasti uusimmat konemallinsa. Samalla yritykset panostavat kotimaisten yrittäjien kohtaamiseen näyttävillä osastoillaan.
Alkuvuoden metsäkonerekisteröinnit ja Koneyrittäjät ry:n tekemät kyselyt kertovat alan tämänhetkisestä matalasuhdanteesta. Etenkin kesä 2026 on ollut hiljainen, kyselyn perusteella yritysten työmäärä on alentunut 69 prosentilla ja 62 prosenttia yrityksistä on lomauttanut tai suunnittelee lomautuksia.
Suomessa rekisteröinnit laskivat tammi–heinäkuun aikana vuoden 2025 vastaavan ajanjakson 322 kappaleesta 219 kappaleeseen eli 32 prosenttia. Osasyynä ovat todennäköisesti yrittäjäkentässä tapahtuvat muutokset. Esimerkiksi Metsä Group on siirtymässä suurempien alueyrittäjien käyttöön. Tämä on lisännyt epävarmuutta ja siirtänyt koneinvestointeja.
Ruotsin metsäkoneiden markkinatilanne on hieman parempi. Skogsforum-verkkosivuston kuormatraktoreiden rekisteröintiseurannan mukaan tammi–kesäkuun pudotus oli 19 prosenttia. Suurempi ero maiden välillä näkyy rekisteröityjen konemerkkien määrässä. Suomessa alkuvuoden aikana rekisteröitiin viittä eri merkkiä, kun Ruotsissa määrä nousi peräti kahteentoista.
Suomessa kuormatraktoreiden keskikantavuus nousi 13,9 tonnista tasan 14 tonniin. Ruotsissa keskikantavuus on Skogsforumin mukaan laskenut neljän vuoden aikana 14,5 tonnista 13,7 tonniin. Muutoksen taustalla ovat Etelä-Ruotsin metsien lisääntyneet harvennukset. Vuosituhannen alun myrskyjen synnyttämät nuoret kasvatusmetsät ovat tulleet harvennusikään, mikä on lisännyt pienempien koneiden kysyntää. Nyt näitä kevyempiä koneita on entistä enemmän esillä myös FinnMetkossa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat