
Metsäkoneiden toiminnallisuuksia kehitetään pienissäkin yksityiskohdissa – suomalaiset yritykset hienosäädössä vahvoilla
Erilaisten koneiden ominaisuuksien hienosäädöt eli toiminnalliset parannukset ovat suomalaisille valmistajille tuttuja laajalla skaalalla – oli kyse sitten mekaanisista osista tai esimerkiksi sähköisistä työkonejärjestelmistä.
Ohjaamojousitus on noussut monilla markkinoilla tärkeäksi markkinavaltiksi. Sampo Rosenlew Oy esitteli myös oman kuormatraktoreihin kehitetyn hydraulisen ohjaamojousituksen protoversion. Kuva: Tommi HakalaVaikka metsäkoneet eivät mekaanisesti näytä ulkoisesti juuri muuttuvan, erilaiset ominaisuuksien parannukset etenevät koneiden järjestelmätasolla. Kuljettajille kehitetään entistä helpompaa käytettävyyttä ja parempaa työergonomiaa.
Puomistoja puoliautomaattisesti ja jopa automaattisesti ohjaavat järjestelmät alkavat olla kustannustasoltaan sellaisia, että myös pienemmät valmistajat ottavat niitä käyttöön. Ohjaamojousitus on puolestaan saatavilla jossakin toteutusmuodossa jo lähes kaikilla merkeillä.
Prosilva Oy esitteli oman puomistonhallintajärjestelmänsä. Vector-nimityksen saanut järjestelmä hyödyntää jo ohjaamon käännön ohjauksen käytössä ollutta nosturin kääntölaitteen anturointia – nyt puomistossa on sen lisäksi kaksi asentoanturia ja jatkopuomille oma kela-anturi. Kuva: Tommi HakalaKehittyneemmät sähköjärjestelmät ja innovatiiviset kehittäjät tuovat modernisoinnit aiempaa vahvemmin myös käytettyjen koneiden varusteluun. Vanhentuneita komponentteja voidaan korvata valmiilla muutossarjoilla.
Logmit on tuonut valikoimaansa pelkän nosturiventtiilin ohjausjärjestelmän. Jos aiemmin on ollut käytössä harvesteripään ja nosturin yhteisjärjestelmä ja harvesteripäästä mittalaitteineen luovutaan – C8-järjestelmällä saadaan vain nosturitoiminnot toimintaan. Saatavilla on myös radio-ohjaus. Kuva: Tommi Hakala
Logmit esitteli myös vanhemmille ja heikon saatavuuden Parker-minivivuille muutosjohdon. Siinä oleva signaalinmuuttaja mahdollistaa uudempien kahvamallien asennuksen helposti korvaajaksi. Kuva: Tommi Hakala
Koneohjausjärjestelmäkokonaisuuksien tarjonta vaikuttaa lisääntyneen. CAN-väylätekniikan kilpailu on tuonut enemmän mahdollisuuksia koneenrakentajien käyttöön. Henkilöautoissa melko pitkään käytössä olleet yksinkertaisemmat väylätoiminnot, esimerkiksi valojen ohjaukset, ovat viimein saavuttamassa myös työkonepuolta. Isot relekaapit pystytään korvaamaan pienillä controllereilla. Kuva: Eino Kuhmonen
Hydrauliikan sähköistyminen etenee. Säätötilavuuspumppujen sähköiset ohjaukset ovat esillä monilla merkeillä. Yksinkertaisimmillaan sähköllä korvataan venttiililtä tuleva signaalipaineletku, mutta mahdollisuuksia on myös tarkempaan painetasojen hallintaan, pumpun asentotiedon anturointiin, tehonsäätöön jne. Kuva: Eino Kuhmonen
PMC Hydraulics esitteli yksinkertaisen laitteen hydrauliikkaan. Öljysäiliöön asennettava sykloni kierrättää paluuöljyä ulkokehällä, jolloin öljyssä olevat ilmakuplat nousevat kevyempinä sisäkehältä öljysäiliön pintaan. Öljysäiliötä voidaan pienentää, koska öljyn ei tarvitse levätä säiliössä ilman poistumiseksi. Pumpun imuyhde kytketään suoraan syklonikoteloon, jolloin paluuvirtaus tehostaa myös suoraan pumpun imua. Kuva: Eino KuhmonenHarvesteripäiden kehityksessä suomalaisvalmistajat ovat erittäin merkittäviä toimijoita. Siitä kertoo se, että eri harvesteripäiden valmistajat ovat ottaneet näiden valmistajien rullamalleja myös ensiasennusvaihtoehdoiksi.
Nyt kaksisyöttörullaisten harvesteripäiden valikoiman nopea kasvu – esimerkiksi Ponssella ja Logsetilla – on lisännyt tarvetta kehittää uusia rullavaihtoehtoja. Yhä pienipiirteisemmät muutokset otteessa voivat vaikuttaa merkittävästi mittaustulosten tarkkuuteen ja etenkin polttoaineenkulutukseen.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




