SM-kynnöt 2019 Loimaalla 27.–28.9.2019 – viivasuoraa jälkeä

Kynnön Suomen mestaruuskisat järjestettiin Loimaalla Lounais-Suomen Ammattiopiston Novidan alueella. Kuva: Jussi Knaapi

Kilpakynnön vuoden 2019 Suomen mestarin työnjälki oli sängellä vakuuttavaa. Kilpailu oli tänä vuonna aikaisempaa tiukempi, sillä Juha Rosendahl voitti nurmikyntö-osuuden. Kuva: Uolevi Oristo

Paluuaurakynnön moninkertainen Suomen mestari Hannu Alander neuvoi kääntöaurojen säätöjä ja antoi käytännön kyntöohjeita kumpanakin näyttelypäivänä. Kuulijoita oli yhteensä reilusti yli 200. Hannun tietoiskut kuuluivat MTK Varsinais-Suomen Maveka-hankeeseen. Kuva: Uolevi Oristo

Leo Rautanen osallistui traktorikynnön ensimmäisiin Suomen mestaruuskilpailuihin vuonna 1953. Viilut ovat edelleen suoria – kokemus on valttia. Kuva: Uolevi Oristo

10-vuotias Oskari Kuusela oli kilpailun nuorin osanottaja ja kolmannen polven kilpakyntäjä. Kuva: Uolevi Oristo

SM-kyntö ry:n väistyvä puheenjohtaja Lars-Erik Staffans kilpaili itse valmistamillaan auroilla. Auroissa oli ”tupla-ohjakset”, jotka eivät jousta sivusuunnassa jäykässäkään kohdassa. Siiven terää voidaan nostaa hydraulisesti avauksessa tai lopetuksessa. Vannas pysyy korkeudesta riippumatta vaakasuorassa, koska Staffans on rakentanut siihen hydraulisen terän kulman vakaajan. Kuva: Uolevi Oristo

Kaspar Järvala voitti ”varustelukilpailun” itse modifioimillaan auroilla, joissa terien korkeutta säädettiin kahdella hydraulimoottorin pyörittämällä ruuvilla. Noiden lisäksi yhdistelmässä on ainakin neljä sylinteriä eri säätöjä varten. Traktoriin oli asennettu 7-karainen lisälohko säätöjä varten. Kuva: Uolevi Oristo

Leo Rautasen vakiokuntoiset aurat edustivat toista ääripäätä. Kuva: Uolevi Oristo

Kuva: Marko

Kilpailut järjestettiin jo kolmannen kerran Lounais-Suomen Ammattiopisto Novidan opetusmaatilalla, jonka pellot sijaitsevat hyvien liikenneyhteyksien varrella. Käytännön järjestelyistä vastasivat pääosin Satu ja Tuomas Levomäki sekä Erkki Mäkelä, jolla on pitkä kokemus tuomarityöstä ja järjestelyistä.

SM-kyntökilpailut järjestetään ensi vuonna Pohjanmaalla. Maatalouden Ammattitapahtumat on lupautunut järjestämään vuonna 2023 pidettävät kilpakynnön 70-vuotisjuhlakilpailut.

SM-kyntöihin oli vapaa pääsy, minkä vuoksi kävijämäärää oli arvioitava mm. pysäköityjen autojen määrän perustella. Järjestäjien tavoite oli 2 000–2 500 kävijää, mikä täyttyi varmasti. Alue oli iso, joten ruuhkia ei ollut lukuun ottamatta MTK-Varsinais-Suomen Maveka-hankkeen järjestämää tietoiskua, jossa paluuaurakynnön moninkertainen suomenmestari Hannu Alander opasti paluuaurojen säätöä. Tietoisku pidettiin kumpanakin päivänä kaksi kertaa, joihin osallistui reilusti yli 200 kuulijaa.

Tapahtumassa oli myös konenäyttely, jossa oli esillä muokaus- ja kylvökalustoa sekä traktoreita. Agritek näytti, kuinka automaattiohjaus helpottaa kyntöä ja parantaa työn laatua varsinkin silloin, kun traktori ajetaan sängellä eikä vaossa. Ns. On Land -kyntö kiinnostaa varsinkin karjatiloja. Monella tilalla on käytössään tehokas traktori, jossa on niin leveät renkaat, että ne eivät mahdu vakoon. Sängellä ajo on huomattavasti vaikeampaa kuin perinteinen pyörät vakoon -tekniikka, sillä kaikki mutkat näkyvät jäljessä. Automaattiohjaus helpottaa suoran linjan ajamista huomattavasti, kertoi myyntipäälikkö Eemeli Linna Agritekiltä. Sängeltä tehtävään kyntöön voi tutustua Koneviestin nettisivujen lisämateriaali-osiossa osoitteessa www. koneviesti.fi/lisamateriaali.

Konenäyttelyissä oli myös muita uutuuksia sekä vanhoja tuttuja, kuten aurojen lapiorullaäes ja aurojen sälesiivet, jotka eivät kuitenkaan ole lyöneet Suomessa läpi.

Kilpailuun osallistui tänä vuonna kolme ensikertalaista – kaksi 14-vuotiasta ja yksi 10-vuotias. Kilpailun vanhin osanottaja oli 90-vuotias Leo Rautanen. Hän osallistui ensimmäisen kerran kyntökilpailuun jo vuonna 1953, jolloin järjestettiin ensimmäiset Suomen mestaruuskisat. Kyntö sujuu edelleen, sillä Rautanen osallistui hyvällä menestyksellä sekä yleiseen että veteraanisarjaan.

Virolainen Kaspar Järvala toi tapahtumaan kansainvälistä tunnelmaa, sillä hän erottui joukosta muutenkin kuin Viron lippujen ansiosta, sillä traktori ja aurat oli vahvasti kisaa varten rakenneltuja.

Tutut nimet hallitsivat tulosluetteloa. Jarmo Itälehto voitti kokonaiskilpailin sekä ensimmäisen päivän sänkiosuuden. Toiseksi tullut Juha Rosendahl oli sänkikynnön jälkeen kolmantena, mutta voitti nurmiosuuden ja ohitti siten sängen jälkeen toisena olleen Matti Rautiaisen.

Paluuaurakynnön harrastajien määrä on vakaa, mutta pieni: Markku Kivipelto voitti ja Arto Ali-Eskola oli toinen.

Valtra oli ylivoimaisesti suosituin vetotraktori sekä yleisessä että nuorten sarjassa. Tilanne oli ratkaisevasti erilainen sekä veteraanien että nuorten sarjoissa. Veteraanisarjassa oli 7 osallistujaa, joista jokaisella oli erimerkkinen traktori, kuten tulostaulukosta selviää.

Veteraanisarjan mestaruus ratkaistiin sänkikynnössä. Reijo Elg oli ensimmäinen, kostealla palstallaan tasoitusta antanut Yrjö Teräväinen toinen ja Leo Rautanen kolmas. He jatkoivat seuraavana päivänä kyntöä yleisessä sarjassa.

Nuorten sarjaa hallitsevat serkukset Jarkko ja Lasse Hietaoja. Palkinnot jaettiin ikäjärjestyksessä, kolmas oli Tuure Mäkitalo. Topi Suvinen oli nurmikynnössä kolmas. Kilpailun kuopus Oskari Kuusela oli sängellä neljäs.

Kuvat: Uolevi Oristo

Katso myös Lisämateriaali-osiosta video kilpailijoiden esittelystä !