Viita Forest Oy – metsäkoneyrittäjien yhteenliittymä - Yhteistyön voimalla

Metsäkoneyrittäminen on muuttunut rajusti. Entisaikojen pienistä yrityksistä ja konekohtaisista työsopimuksista on siirrytty monin osin suurempiin kokonaisuuksiin. Etenkin suuret metsäyhtiöt haluavat suurempia yrityksiä yhteistyökumppaneikseen. Viita Forest Oy on yksi esimerkki, miten useampi metsäkoneyrittäjä voi toimia yhteistyössä ja toimia kokonaisuutena.
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
Kalusto määräytyy tarpeen mukaan ja kullakin yrittäjällä on päätösvalta koneiden suhteen.
Kalusto määräytyy tarpeen mukaan ja kullakin yrittäjällä on päätösvalta koneiden suhteen.
Kesäajan työllistäjänä ovat saarihakkuut vähentäneet kausiluonteisuutta. ”Jääteitä ei ole enää tehty”, perustelee tilannetta Välipakka. Saaripuut siirtyvät mantereelle hinaajan työntämällä lautalla. Keskimäärin saaripuuta korjataan vuosittain 20 000–25 000 kuutiometriä.
Kesäajan työllistäjänä ovat saarihakkuut vähentäneet kausiluonteisuutta. ”Jääteitä ei ole enää tehty”, perustelee tilannetta Välipakka. Saaripuut siirtyvät mantereelle hinaajan työntämällä lautalla. Keskimäärin saaripuuta korjataan vuosittain 20 000–25 000 kuutiometriä.
Saarisavotan vuoronvaihdossa Lahtinen Forestin hakkuukoneen kuljettaja Eero Huuskonen (keskellä) kertoi iltavuorolaisille, missä tilanteessa hakkuut olivat. ”Osaavat ja sitoutuneet kuljettajat ovat ehdoton edellytys toiminnalle. Eläköitymisten myötä tapahtuu tulevaisuudessa vaihtuvuutta, muutoin on kuskien vaihtuvuus minimaalista. Kuljettajien välinen yhteistyö vaikuttaa paljon kokonaisuuden tehokkuuteen”, korostaa Välipakka.
Saarisavotan vuoronvaihdossa Lahtinen Forestin hakkuukoneen kuljettaja Eero Huuskonen (keskellä) kertoi iltavuorolaisille, missä tilanteessa hakkuut olivat. ”Osaavat ja sitoutuneet kuljettajat ovat ehdoton edellytys toiminnalle. Eläköitymisten myötä tapahtuu tulevaisuudessa vaihtuvuutta, muutoin on kuskien vaihtuvuus minimaalista. Kuljettajien välinen yhteistyö vaikuttaa paljon kokonaisuuden tehokkuuteen”, korostaa Välipakka.
Viita Forestin kalusto on yrittäjäkohtaisesti valittua. Pääosa korjuuketjuista on keskiraskaiden koneiden ”yleiskonekokoluokkaa”, mutta myös pienempiä ensiharvennuksilla työskenteleviä kevyitä hakkuukoneita on käytössä.
Viita Forestin kalusto on yrittäjäkohtaisesti valittua. Pääosa korjuuketjuista on keskiraskaiden koneiden ”yleiskonekokoluokkaa”, mutta myös pienempiä ensiharvennuksilla työskenteleviä kevyitä hakkuukoneita on käytössä.
”Ammattitaitoiset toimihenkilöt ovat tärkeä osa kokonaisuutta”, toteaa Viita Forest Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veikko Välipakka. ”Ilman täydellistä luottamusta yrityksemme ja UPM:n välillä tämä ei toimisi”.
”Ammattitaitoiset toimihenkilöt ovat tärkeä osa kokonaisuutta”, toteaa Viita Forest Oy:n hallituksen puheenjohtaja Veikko Välipakka. ”Ilman täydellistä luottamusta yrityksemme ja UPM:n välillä tämä ei toimisi”.
Kesien aikana yhteistyökumppanina on pitkään alalla toiminut laivuri. Ponttoonilautalla kulkee kerralla puolitoista yhdistelmäkuormaa puutavaraa. Purku tapahtuu puutavara-auton nosturilla: se mikä ei sovi kuormaan, nostetaan varastokasaan.
Kesien aikana yhteistyökumppanina on pitkään alalla toiminut laivuri. Ponttoonilautalla kulkee kerralla puolitoista yhdistelmäkuormaa puutavaraa. Purku tapahtuu puutavara-auton nosturilla: se mikä ei sovi kuormaan, nostetaan varastokasaan.

Tasainen puuvirta isoille tehtaille ja sahoille vaatii kokonaisuuden lenkkien yhteistyötä. Metsäyhtiöiden näkökulmasta on helpompi hallita satojen tuhansien kuutioiden korjuusta vastaavaa metsäkoneyritystä – sen sijaan, että yksittäisiä yrittäjiä ohjailtaisiin puun tarpeen mukaisille työmaille. Suomessa onkin muutamia suuria, yli kymmenen korjuuketjun yrityksiä. Ne ovat syntyneet jo 1980–90 -lukujen aikana, laajentuen vähitellen.

Kehityksessä jalkoihin ovat sitten jääneet pienemmät yritykset, joiden kapasiteetti ei ole mahdollistanut suurien puumäärien korjuuta.

Syyt yritysten laajentumishaluttomuuteen ovat moninaiset, yritystoiminnan lisääminen ei ole aina helppoa edes rahoituksellisesta näkökulmasta. Kolmenkin pienemmän yrityksen kokonaisuus on saattanut jäädä liian pieneksi. Näille yhden tai kahden koneketjun yrityksille jatkaminen on tarkoittanut suurempien yritysten alihankintatöitä, tai pienempien sahayritysten sekä metsänhoitoyhdistysten tarjoamia työmahdollisuuksia. Muutamissa tapauksissa ovat useat pienet yritykset perustaneet yhteisen yrityksen, jonka kapasiteetti on mahdollistanut suurempien korjuusopimuksien ehtojen täyttämisen. Tämän jutun Viita Forest Oy on tyypillinen esimerkki tallaisesta yhteenliittymästä. Myös kaukokuljetuspuolella yhteenliittymiä on perustettu.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Suurempi kokonaisuus hallintaan

Viita Forest Oy:n perustivat vuonna 2006 seitsemän metsäkoneyritystä. Tällöin yritysten päätyönantaja UPM Oy siirtyi alueyrittäjyyteen perustuvaan korjuuseen ja yhden korjuusopimuksen kooksi tuli pohjoisen Keski-Suomen alueella noin 350 000 kuutiometriä. Pienille yrityksille olisi ollut mahdoton tehdä yksittäisinä näin suurta sopimusta.

Viita Forestin yrittäjät olivat toimineet aiemmin kukin oman alueensa yksittäisinä yrityksinä. Osa yrityksistä oli toiminut myös maanmuokkausalalla, joten yhteenliittymä pystyi vastaamaan myös UPM:n muokkaustarpeisiin. Muokkausten osuus metsäyhtiöillä on lisääntynyt myös metsänhoitosopimusten yleistymisen vuoksi. Viimeisin lisäys työtehtäviin on ollut koneistutus, josta on saatu positiivisia kokemuksia. Koneellinen taimikonhoito on ollut ajatuksissa, mutta siihen ei ole Viita Forest vielä lähtenyt.

Työt määrittävät toimihenkilöt ja sijainnit

Viita Forest toimii kahden toimihenkilön organisoimana. ”Ratkaisu on tärkeä, se tasapuolistaa mukana olevien yrittäjien toimintaa ja luo yhteistyön hengen”, toteaa Viita Forestin hallituksen puheenjohtaja Veikko Välipakka. UPM on Viita Forestiin yhteydessä toimihenkilöiden ja hallituksen puheenjohtajan kautta, ei suoraan yrittäjiin. Toimihenkilöt hoitavat myös ketjutuksen kommunikoinnin jatkokuljetuksen hoitavan yrittäjän kanssa.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Mukana olevat yrittäjät pitävät kuukausikokouksen, jossa kerrataan toiminnan tilanne ja käydään läpi tulevaisuuden kuvioita.

Leimikkokohtaisesti työmaat määritellään yrittäjille ensisijaisesti niiden sijaintien mukaan. ”Turhat siirrot jäävät minimiin ja tehokkuus lisääntyy,” toteaa Välipakka. Tämä tarkoittaa yritysten konekannan tyypin osalta yleiskonekokoluokkaa. ”Konekalustoon kuuluu Ponssen, Komatsun ja John Deeren koneita.” Samalla koneketjulla onnistuvat ensiharvennukset ja uudistushakkuut. Poikkeuksena säänntöön on yksi yrittäjistä erikoistunut ensiharvennusten hakkuisiin, hänen kalustoonsa kuuluvat kaksi kevyttä harvesteria. Leimikoista arviolta 60 prosenttia on harvennushakkuita, näin ensiharvennuksiin voidaan kohdistaa tarvittaessa omat koneensa.

Kuljettajille varmemmat työpaikat

Yritykset ovat vain yhtä vahvoja kuin niiden työntekijät. ”Kuskien osuutta ei tule koskaan liikaa korostettua”, vahvistaa asian Välipakka. Yrityksen osakasyritysten kuljettajat ovatkin olleet hyvin sitoutuneita työpaikkoihinsa, vaihtuvuus on ollut vähäistä. ”Eläköitymiset ovat tulevaisuudessa haasteellisia, niissä tilanteissa on uusien kuljettajien palkkaamisessa oma työnsä.” Kuljettajille suuremman kokonaisuuden hallinta tarkoittaa tasaisempaa työtahtia, sillä koneketjuja voidaan siirtää niille leimikoille, missä korjuu on kiivaimmillaan. ”Sahojen toiminta määrittää korjuun tahdin, katkaisumatriisit voivat tulla päivää ennen sahauksen alkua”, kuvaa toiminnan nopeutta Välipakka.

MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY
MAINOS (teksti jatkuu alla)
MAINOS PÄÄTTYY

Metsäkonealan kausiluonteisuutta yritys tasoittaa kesäaikojen saarihakkuilla. Vaikka vuotuinen saarien hakkuumäärä on luokkaa 20 000 –25 000 kuutiota, puun saaminen mantereelle vaatii kohtuullisen paljon työtä.

Kuten mantereellakin, on puun kuljetus tehtävä tehtaiden tarpeiden mukaan. Elokuussakin jutun teon aikaan kaksi korjuuketjua työskenteli saarisavotalla, josta kertyi useita puutavaralaatuja. Koska puut vesistöillä kuljettava lautta kantaa reilun yhdistelmäkuorman puuta, oli lastaus saaresta tehtävä jatkokuljetuksen ehdoilla, puuta ei varastoida purkupaikalle. Jos seuraava tehtaalle lähtevä kuorma on mäntykuitupuuta ja seuraava hiokekuusta, on hakkuu ja kuljetus rytmitettävä sen mukaan.