Tume 60 vuotta: Kuusi vuosikymmentä maatalouskonevalmistusta

Kylvölannoittimet ovat nykyisen Tume-Agrin päätuote. Nova Combi soveltuu muokatun maan kylvön lisäksi suorakylvöön. 

Turengin sokeritehdas valmistui vuonna 1947. Seuraavana vuonna tapahtuneen koekäytön jälkeen tehdas oli valmis tyydyttämään pula-ajasta kärsivän kansan makean himoa. Tehtaan rakennuksen yhteydessä valmistui myös konepaja, jonka tehtävä oli valmistaa tehtaalla tarvittavia laitteistoja. Tässä oli Tume-tehtaan synty.

Tehtaan valmistumisen jälkeen ilmeni, että myös juurikkaan viljelijät tarvitsevat tuotantokaluja ja sokeritehtaan henkilökunta kaipaa töitä tehtaan käyntikauden ulkopuolella. Tarpeet yhdistettiin ja pajalla alettiin valmistaa jurtin viljelyssä tarvittavia kuokkia, nostohaarukoita, listinveitsiä ja hevosvetoisia kaksirivisiä kylvökoneita ja haroja. Välineet asettuvat oikeaan mittakaavaan, kun muistetaan, että sotien jälkeinen maatalous oli edelleen ihmistyövaltaista ja juurikkaan keskimääräinen viljelyala puoli hehtaaria. Konepajan tuotteet tunnettiin alkuvaiheessa TurSo-nimellä.

Traktoreiden yleistyessä 50-luvulla valmistusohjelmaan tulivat juurikasmaiden muokkaukseen sopivat, traktorivetoiset lata-äkeet ja harat. Vuosikymmenen lopulla aloitettiin kylvökokeet traktoriharan runkoon kiinnitetyillä kylvöyksiköillä ja niistä kehitetyt ensimmäiset tarkkuuskylvöyksiköt tuotiin markkinoille vuonna 1963.

80-luvulle tultaessa sokerijuurikkaan viljely alkoi vähetä Pohjoismaissa. Tämän seurauksena nostokoneiden valmistuksesta luovuttiin ja tarkkuuskylvölannoitinyhdistelmiä valmistetaan nyt ainoastaan vientiin.

50- ja 60-luvuilla jurttikoneiden ja muun maatalouskaluston rinnalla valmistettiin lisäksi muun muassa lumiauroja, paperikoneita, korppujen sokerointikoneita, tietamppareita ja pieniä ratapihavetureita. Tuotevalikoima oli suurimmillaan vuonna 1968, jolloin myyntiluettelosta löytyi 96 konetta/työvälinettä.

Tume-tuotenimi otettiin käyttöön 60-luvun alussa. Konepajan uudet tuotantotilat valmistuivat nykyiselle paikalle vuonna 1962. Aluksi lattiapinta-ala oli noin puoli hehtaaria ja nykyiseen 1,2 hehtaariin päästiin 1970-luvun alussa.

Sijoituslannoituksen edut keksittiin 1960-luvun alkupuoliskolla. Tumella oltiin ajan hermolla, yhdessä Vakolan kanssa kehitetyssä Tume-lannoitusäkeessä yhdistyivät rivilannoitus ja lata-äkeen muokkausominaisuudet. Sijoituslannoituksen luonnollinen jatkumo oli kylvölannoitus, Tume-kylvölannoittimen prototyyppi valmistui vuonna 1968.

1970-luvulla tehtaan tuotanto painottui entistä selvemmin maatalouskoneiden suuntaan. Sokerijuurikaskoneiden rinnalla kylvölannoittimet saivat entistä suuremman painoarvon. Myös aina kuluvan vuosikymmen alkupuolelle jatkunut S-piikkiäestuotanto aloitettiin.

Vientitoiminta saatiin myös vauhtiin, 70-luvun alkupuolella ensimmäiset vientimaat olivat Norja ja Ruotsi ja loppupuolella markkinoita löytyi myös Saudi-Arabiasta ja Japanista.

1980-luvulla tehtaan konekantaan panostettiin vahvasti. Käyttöön tuli numeerisesti ohjattuja työstökoneita ja hitsausrobotteja. Tuotannon tehostaminen ja kysynnän pienentyminen johtivat valitettavasti työntekijämäärän puolittumiseen.

1988 esitelty Jyräkombi-kylvölannoitin avasi markkinat takapyöräkoneille. Jyräkombi on edelleen yksi Tumen päätuotteista ja siinä käyttöön otettua jyrä/kannatuspyöräideaa on hyödynnetty menestyksellä myös tuoreimmissa kylvölannoitinmalleissa.

Suomen Sokeri halusi 80-luvun puolivälissä keskittyä sokeriin ja myi konepajatoiminnot Nokka Koneet Oy:lle vuonna -86, tästä eteenpäin konepaja tunnettiin nimellä Nokka-Tume Oy.

Tume selvisi yllättävän pienin vaurioin 1990-luvun alun lamasta ja Suomen liittymisestä EU:hun. Viljelijät tekivät tiukasta tilanteesta huolimatta konekantaa ylläpitäviä investointeja. Kasvavan tilakoon myötä tuotekehitystä suunnattiin entistä kestävämpiin ja luotettavampiin tuotteisiin.

Vuonna 1991 Tumen tuotevalikoima sai arvokkaan lisän, kun Nokka Koneelle Wärtsilän maatalouskonevalmistuksen oston myötä vuonna 1985 siirtynyt perinteikkäiden Hankmo-lapiorullaäkeiden valmistus siirrettiin Turenkiin. Hankmosta alettiin ajankohtaan sopivasti jalostaa kevennettyyn muokkaukseen soveltuvaa yleisäestä.

1990-luvulla Tumen vientiin menevät kylvölannoittimet jaettiin kolmeen linjaan. Hinattavaa mekaanista HKK-suorakylvökonetta vietiin sekä Saksaan että Ranskaan. Pneumaattisia Maximastereita ja Airmastereita meni eniten Ruotsiin, Saksaan ja Tshekkiin. Baltian maita varten kehitettiin aiemmista konemalleista suurille pinta-aloille sopivia Baltic-versioita.

1990-luvun lopulla markkinoille ilmaantuivat ensimmäiset täsmäviljelylaitteiden kaupalliset sovellutukset. Myös yksinkertaisempi perus-kylvönhallintaelektroniikka alkoi yleistyä.

Yrityksen toimiva johto osti Tume-Agrin osakekannan Nokka Yhtiöiltä kaksi vuotta sitten. Yrityksen hallituksen puheenjohtajana toimii Timo Suni, toimitusjohtajana Eero Tommila ja kolmantena omistajana on markkinointipäällikkö Heikki Sola.

Yrityksen vakituinen henkilöstö on tällä hetkellä 55 työntekijää ja 15 toimihenkilöä. Kausityövoiman vahvuus on 10 henkeä. Ulkoistetut koneistus- ja maalaamotoiminnot työllistävät keskimäärin myös 10 henkilöä.

Kesäkuussa päättyneen tilikauden liikevaihto oli 12,1 milj. euroa, kasvua edelliseen kauteen 17 prosenttia. Viime kuussa vahvistettu tilinpäätös osoitti yli viiden prosentin tulosta verojen jälkeen.

Kuluvalla vuosikymmenellä Tume-Agrin tuotanto on vakiintunut Agri- ja perävaunulinjoihin.

Agrilinjan kylvökoneet ja -lannoittimet tuovat 80 prosentin osuuden liikevaihdosta ja kevennetyn muokkauksen välineet kymmenen prosenttia. Kylvöpuolella on tarjolla vaihtoehtoja välille perinteinen–suorakylvö.

Kymmeneksen osuudella liikevaihdosta vastaavan perävaunulinjan tuotanto viedään Norjaan. Valmistusohjelma kostuu 4–14-tonnisista perusvaunuista. Tällä

hetkellä vuosivalmistus on 200 vaunun luokkaa, norjalainen maahantuoja kaavailee vuosimenekin nostoa noin 400 vaunuun.

Tume-Agrin liikevaihdosta viennin osuus on vuodesta riippuen 50–70 prosenttia. Päävientikohteet ovat Pohjoismaat, Baltian maat, Keski- ja Itä-Eurooppa, Venäjä, IVY-maat, Saudi-Arabia ja Japani. Viimeksi kuluneen vuoden aikana vientimaita oli yhteensä 24.

Maatalouskoneiden kysynnän kasvu on pantu merkille myös Tume-Agrilla.

Hevosvetoinen juurikkaankylvökone oli Turengin Sokeritehtaan konepajan ensimmäisiä tuotteita. 

Tumen ensimmäinen kylvölannoitin oli rivilannoittimen ja kylvökoneen yhdistelmä. 

Hankmo-lapiorullaäes on ollut sarjavalmistuksessa vuodesta 1911 lähtien. Äkeitä on tehty jo noin puoli miljoonaa kappaletta. Edelleen Tume-Agrin valmistuksessa oleva Hankmo-mallisto on jäänyt hyvistä muokkausominaisuuksistaan huolimatta ”muodikkaampien” kevytmuokkausvälineiden varjoon. 

Tume-Agrin yhtiökokous on helppo järjestää. Omistajat mahtuvat helposti samaan kuvaan. Markkinointipäällikkö Heikki Sola (vas.), toimitusjohtaja Eero Tommila ja hallituksen puheenjohtaja Timo Suni. 

Avaa artikkelin PDF