Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Arilahti Ky tekee konealustoja suomalaisille ja ruotsalaisille koneyrittäjille ‒ tuoteet ovat tarkasti mitoitettuja

    Konealustan rakentaminen ei ole niin yksinkertainen asia kuin voisi ajatella. Alan konkari, Arilahti Ky, valottaa suunnittelun ja rakentamisen haasteita.
    Volvon päälle rakennettu lavetti jossa akselimassat jakaantuvat 9 tn + 9 tn + 10,45 tn + 10,45 tn + 9,1 tn. Kokonaismassa on 44 000 kg.
    Volvon päälle rakennettu lavetti jossa akselimassat jakaantuvat 9 tn + 9 tn + 10,45 tn + 10,45 tn + 9,1 tn. Kokonaismassa on 44 000 kg. 

    Leo Arilahti aloitti koneenkuljetusautojen valmistamisen 1980 Puumalassa Viljakansaaressa. Yli 30 vuodessa pienestä kyläpajasta on kehittynyt varsinainen konepaja ja siihen kuuluu nykyisin erillinen maalaamo ja huolto- ja viimeistelyhalli.

    Tähän mennessä Arilahti Ky on valmistanut päälirakenteet yli 400 autoon. Liki 250 näistä koneenkuljetusalustoista on myyty Ruotsiin.

    Vuosittain pajasta valmistuu 15–30 koneenkuljetusalustaa. Konepajan vetovastuu on tänä päivänä perustajan pojalla Ahti Arilahdella.

    Konepajan käytännön työ on vuosien saatossa muuttunut paljon ja suunnittelu on tietotekniikan ansiosta tehostunut. ”Suunnittelemme kuljetusautot tietokonepohjaisesti hyödyntäen konevalmistajien kuvia, suunnitteluohjelman avulla pystymme tekemään akselipainolaskelmat ja mitoitukset,” kertoo Ahti Arilahti.

    Koneenkuljetuslavetit ovat äärimmäisen yksilöllisiä, eikä kahta samanlaista hevin löydy. Poikkeuksen tästä tekevät Ruotsiin myytävät Dunderbygge-lavetit, joita periaatteessa on vain kaksi päämallia: Scania-alustainen ja Volvo-alustainen.

    Arilahti korostaa tuotekehityksen merkitystä päälirakenteita suunniteltaessa. ”Esimerkiksi olemme kehittäneet jo 80-luvulla koneen maavaran mukaan säädettävät kuormatasot. Meillä on myös paljon erilaisia teknisiä ratkaisuja ja varusteita, joita muut valmistajat ovat vasta nyt tuoneet markkinoille”, hän sanoo ylpeänä yrityksensä saavutuksista.

    Koneenkuljetusauton suunnittelu lähtee liikkeelle asiakkaan autovalinnasta ja konekalustosta, jota autolla on tarkoitus kuljettaa. Nykyisin ritilä tehdään yleensä uuteen alustaan, sillä riittävän hyväkuntoisia 4- tai 5-akselisia riittävän pitkällä akselivälillä olevia käytettyjä alustoja ei ole kaupan.

    Varsinkin 5-akseliset nykyautot ovat haasteellisia päälirakennevalmistajan näkökulmasta. Katalysaattorille ja eri säiliöille on vaikea löytää tilaa rungon vierestä. Ainoat mahdolliset sijoituspaikat löytyvät yleensä rungon välistä tai ohjaamon takaa, mutta ylimääräistä tilaa ei sielläkään juuri ole. Säiliöiden ja apulaitteiden sijoituksessa joudutaankin ottamaan kuljetettavan koneen muoto lähes sentintarkasti huomioon.

    Tilankäytön ja painojakauman vuoksi kuljetettavasta koneesta tarvitaan yksityiskohtaiset mittatiedot. ”Meillä on yhteistyösopimus johtavien metsäkonevalmistajien Ponssen ja John Deeren kanssa, mikä takaa meille viimeisimmät tiedot koneiden mitoista ja painoista.”

    Akselipainojen sovittamisessa ollaan monasti tarkoilla. Kun kuljetetaan työkonetta, eli kuorman massa tunnetaan, ei käytetä 5 %:n liukumaa kokonaismassassa tai 10 %:n liukumaa akseli- ja telimassoissa. ”Silloin kun on Trafin korotetut massat, liukumia ei muutenkaan ole,” lisää Arilahti.

    ”Meillä on vastaavanlainen siirreltävä vaakavarustus kuin poliiseillakin, jolla teemme asiakasystävällistä ja huomattavasti edullisempaa mittausta kuin viranomainen. Näin kartutamme tietoa suunnittelumme avuksi ja parannamme liikenneturvallisuutta painoinformaation merkeissä,” kertoo Arilahti.

    Koneenkuljetusautojen kohdalla akselipainoja ei välttämättä saada millään keinolla optimaalisiksi. ”Vaikka 5-akselisen kokonaismassa riittäisikin, joudutaan käytännössä jokaiselle autolle hakemaan Trafilta taka-akselien tai telin massoille korotus.”

    Kaivinkoneiden kuljetukseen käytettävät tasapohjaiset lavetit ovat yleistyneet autojen kantavuuden kasvun myötä. Tässä 37 tonnin kokonaispainolla olevassa autossa kuormalle jää 25 tn.

    Kaivinkoneiden kuljetukseen käytettävät tasapohjaiset lavetit ovat yleistyneet autojen kantavuuden kasvun myötä.
    Kaivinkoneiden kuljetukseen käytettävät tasapohjaiset lavetit ovat yleistyneet autojen kantavuuden kasvun myötä.  
    Polttoainesäiliöiden ja pakokaasulaitteiden sijoittelun kanssa täytyy olla kekseliäs. Tässä esimerkissä Volvo FH:ssa auton oma polttoainesäiliö on nostettu etusermin ylälaitaan, jolloin kuljetettavan koneen moottorinokka mahtuu olemaan säiliön alapuolella. Etummaisten akseleiden välissä on pieni tankkaussäiliö, jossa on siirtopumppu polttoaineen nostamiseksi yläsäiliöön. Jaettu katalysaattori on nostettu ylös ja käännetty 180 astetta.
    Polttoainesäiliöiden ja pakokaasulaitteiden sijoittelun kanssa täytyy olla kekseliäs. Tässä esimerkissä Volvo FH:ssa auton oma polttoainesäiliö on nostettu etusermin ylälaitaan, jolloin kuljetettavan koneen moottorinokka mahtuu olemaan säiliön alapuolella. Etummaisten akseleiden välissä on pieni tankkaussäiliö, jossa on siirtopumppu polttoaineen nostamiseksi yläsäiliöön. Jaettu katalysaattori on nostettu ylös ja käännetty 180 astetta. 

    Kuvat: Arilahti Ky