Agritechnica 2011 -näyttely: Optimismia ilmassa

Claasin osaston vetonaula oli Guinnesin maailmanennätyksen tehnyt Lexion 770 Terra Trac -puimuri. 1200 vario -pöydällä varustettu kone pui 20 tunnissa (129,36 ha ) vehnää 1361,99 tonnia. Toisin sanoen 70,94 t/h. Polttoaineen kulutus oli 1,2 l/t. Ennätys tehtiin 1.– 2.9. 2011, paikkana oli Lincolnshire, Englanti. 

Valtra T133 SCR Dual Fuel -traktori on jatkoa biokaasuprojektille, jonka ensimmäisenä tuloksena esiteltiin kesällä 2010 suurelta osin bio/maakaasun voimin liikkuva Valtra N111 (KV10/2010). Koska kaasu ei syty puristuksesta, niin palotapahtuman käynnistämiseen vaaditaan pieni määrä moottoripolttoöljyä. Moottorin tehosta noin 87 prosenttia syntyy kaasulla ja 13 prosenttia polttoöljyllä. Stage 3b -mukainen päästötaso saavutetaan SCR-teknologialla (urearuiskutus). Moottorista tulee täysvihreä, kun moottoripolttoöljy korvataan biodieselillä. 6-sylinterisen moottorin teho/lisäteho on 104/112 kW/2000 r/min ja vääntö 580 Nm/1500 r/min. (HH) 

John Deere tuo uuden kaksoiskytkentävaihteiston ensimmäisenä 6R-sarjan traktoreihin. Kaksoismonilevykytkintekniikkaan perustuvassa vaihtamistapahtumassa ei synny vetokatkoja. Seuraava vaihde on valmiina odottamassa vaihtokäskyä avoinna olevan kytkinpakan takana, vaihdossa vastuu tehon välityksestä siirtyy pakalta toiselle silmänräpäyksessä. Pakat avautuvat ja sulkeutuvat sähköisesti. Kun toiminnassa ei ole mukana paineenalaista öljyä, niin vaihteisto toimii pakkasellakin heti moottorin käynnistyksen jälkeen. Voimansiirto koostuu sähköhydraulisesta suunnanvaihtajasta, kolmiportaisesta alue- ja kahdeksanportaisesta päävaihteistosta. Välityksiä on siis 24 kumpaankin suuntaan. Suunnan vaihtoa hallitaan tavanomaisella, ohjauspylväässä olevalla vivulla, päävaihteistoa kyynärnojan etuosassa olevalla, pituussuunnassa liikkuvalla vivulla ja aluevaihteistoa vaihdevivun takapuolella olevilla painikkeilla. Siirrettäessä jousivoimin keskiasennossa pysyvän vaihdevivun varsi oikealla olevaan hahloon, voimansiirto muuttuu automaattiseksi, välitys vaihtuu kaasupolkimen asennon ja moottorin kuormituksen mukaisesti. (HH) 

Saksalainen kattilavalmistaja Herlt sanoo olevansa ainoa, jonka käänteispaloisten olkikattiloiden päästöarvot alittavat Saksan niille asettamat tiukat päästörajat. Ulos sijoitettavan kattilan keraamiseen pesään laitetaan sytykkeiksi kuivia klapeja ja kun ne palavat kunnolla, hiilloksen päälle työnnetään pyöröpaali. Kaasutusvaiheessa palamislämpötila ei ylitä 350 astetta, jolloin tuhkan käyttäytyminen on hallinnassa eikä typenoksideja muodostu. Kaasut palavat pesän alla olevassa keraamisessa pyörrekammiossa, jonka lämpötila on noin 1000 astetta. Ennen kattilan lämmönvaihdinosaa on vielä jälkipolttokammio. Savukaasuille on pölysuodattimet. Kattiloiden polttoaineeksi käy myös halkaisematon puu. Pienimmän HSV-kattilan nimellisteho on 85, suurimman 2000 kW. Useammalla rinnakkain asennettavalla kattilalla päästään useiden megawattien tehoon. Kattiloilla voidaan käyttää myös höyryturbiineja sähkön tai prosessihöyryn tuotantoon. Valmistaja suosittelee oljen energiakäyttöä, kun vuotuinen öljyntarve ylittää 15 000 litraa. Jos se on vähemmän, polttoaineeksi suositellaan puuta. Osastolla oli esillä puuta käyttävä käänteispalokattila (www.herlt.eu). (PJ) 

Myös Husqvarna tarjoaa akkukäyttöisten pienkoneiden sarjaa: ketjusahat, trimmerit, pensasleikkurit. Pienikokoisen Li-ion-akun kapasiteetti on 30 Ah. Puhti riittää noin 20 minuutin yhtäjaksoiseen työskentelyyn. Käytännössä akkuja tarvitaan kaksi, jolloin toinen on aina latautumassa. Latausaika on niin ikään 20 minuuttia; akkua jäähdytetään latauksen aikana. Tarjolla on myös reppumainen akkuvarustus, joka mahdollistaa noin tunnin kestävän työjakson. Akkusahoista on kaksi versiota, taka- ja keskikahvallinen. Tuotteet tulevat markkinoille helmikuussa. (PJ) 

Heinäkonepuolen kovin uutuus oli Kronen Ultra CF 155 XC combipaalain, josta yritys sai palkinnoksi kultamitalin. Lisäksi hopeaa tuli paalainpuolen innovatiosta, jossa muuttuvakammioisen paalin muovin korkeutta säädetään paalin koon mukaan. Kultamitalin saaneella uutuuskoneella pystyy paalaamaan pysähtymättä.

Varsinainen idea, eli etukammio, sijaitsee sullojan ja paalaimen välissä. Kammio muodostuu kahdesta kumihihnasta, joilla paalattava materiaali syötetään paalaimen kammioon. Hihnat ovat lähekkäin, jolloin sullojalta tulevaa silputtua materiaalia puristetaan hihnojen välissä ja massa pysyy tiiviinä kammioon asti. Paalin tultua valmiiksi alkaa verkotus, hieman ennen verkotuksen alkua materiaalia kuljettavat hihnat pysäytetään, jolloin sullojan taakse muodostuu tulppa – materiaalia virtaa edelleen sullojan läpi etukammioon. Paineen kasvaessa hihnat pyörivät hitaasti ja massan lisääntyessä kammion tilavuus kasvaa.

Verkotuksen loputtua ja paalin poistamisen jälkeen paalikammio sulkeutuu, ja samalla kammion alapuolinen rulla painuu alas kasvattaen paalikammion syöttöaukkoa merkittävästi. Syöttöaukon kasvaessa ei ole tukkeutumisen vaaraa, vaikka suuri määrä paalattavaa materiaalia siirtyy nopeasti kammioon.

Äkkiä ajatellen Ultrassa on ratkaistu kaksi pyöröpaalaimen perusongelmaa kerralla, eli keskeytymätön paalaus ja massan esitiivistys ennen kammioon joutumista.

Kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta ja niin se osittain onkin: toimiakseen kunnolla paalain tarvitsee veturikseen TIM-varusteisen traktorin, jossa työkone pystyy ohjaamaan traktorin vaihteistoa ISO BUS -väylän kautta. Sidontavaiheen aikana traktorin nopeutta hidastetaan, jos tavaraa tulee sisään liian paljon ja esikammio uhkaa täyttyä. Krone on testannut prototyyppiä kaksi vuotta ja toi mallin esille näyttelyyn, vaikka se on vielä proto. Markkinoille kone tulee aikaisintaan 2014. Hinnasta ei vielä uskallettu sanoa mitään. (SN)

Sähköisen voimansiirron käyttöä maatalouskoneissa kehitetään kiihtyvällä vauhdilla, vaikka Belaruksen suurin malli oli tänä vuonna esillä vain mekaanisella eikä sähköisellä voimansiirrolla varustettuna kuten kaksi vuotta sitten.

Rigitrac EWD 120 on dieselsähköisen traktorin prototyyppi, joka palkittiin Agritechnican hopeamitalilla. Se perustuu nelipyöräohjattuun Rigitrac-traktoriin, jossa on pyörien erillisripustus ja hydropneumaattinen jousitus. Mekaanisella voimansiirrolla varustettuja koneita on tähän mennessä valmistettu vajaat pari sataa kappaletta.

Rigitrac EWD 120 -prototyypissä on 91 kW/126 hv Deutz-dieselmoottori, joka pyörittää 85 kW generaattoria. Traktorissa on neljä 33 kW:n tehoista vaihtovirtamoottoria, joiden käyttöjännite on 650 V. Rigitracissa on mm. luistonestojärjestelmä, koska jokaisen ajomoottorin nopeutta voidaan säätää erikseen.

Sähköinen voimansiirto sopii hyvän säädettävyytensä ansiosta työkoneiden pyöritykseen. Viime Agritechnicassa tällaisen työparin muodostivat generaattorilla varustettu John Deere 7530 E Premium -traktori ja Rauch-pintalannoitin, jossa sähkömoottorit pyörittivät levityslautasia.

Tämän vuoden suurin työkoneuutuus oli Fliegl, sähköisella Power DriveElect -järjestelmäksi nimetyllä vetojärjestelmällä varustettu perävaunu. Vaunussa on kuorma-auton akselisto, jota pyöritetään sähkömoottorin avulla. Moottorin teho on ensimmäisissä malleissa vasta 12 kW, mutta sitä voidaan jatkossa kasvattaa. Pienikin moottori kasvattaa vaunun etenemiskykyä, koska pyörä ei lakkaa pyörimästä, vaikka vaunu alkaa painua.

Walterscheid ja ZF esittelivät osastoillaan etunostolaitteisiin asennettavan generaattoripaketin, jonka kautta tehoa on saatavissa 50–89 kW. (UO)

Avaa artikkelin PDF